TIEDOTTEET
Työmarkkinoille tarvitaan osaavia työntekijöitä, mutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten pääsylle koulutustaan vastaaviin ammatteihin on useita esteitä.
Ulkomaalaistaustaisista naisista lähes yhtä moni on korkeakoulutettuja kuin suomalaistaustaisista. Silti he eivät etene työnhaussa.
”Suomi oli jo ennen koronapandemiaa jäljessä muita Pohjoismaita maahan muuttaneiden naisten työllistämisessä. Kyse on paljolti suomalaisen työelämän rakenteisiin ja yhteiskunnan palvelujärjestelmään liittyvistä ongelmista”, toteaa Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Lehtovaara.
Hän on selvittänyt korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia työnhausta pääkaupunkiseudulla, missä valtaosa Suomeen muuttaneista työikäisistä asuu.
Lehtovaaran mukaan naiset eivät useinkaan pääse koulutustaan vastaavan työhön, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt suomen kielen taito.
”Lisäksi yksi asia, mistä ei juuri koskaan puhuta, on työllistymisen kestävyys. Löytääkö henkilö vakituisen tai edes määräaikaisen työpaikan, jossa hänellä on aidosti urakehitysmahdollisuuksia?”
Ymmärrys naisten taustoista on puutteellista
Maahanmuuttajien alhaisempaa työllisyysastetta selittää pitkälti naisten alhainen työllisyysaste.
Meneillään oleva kotoutumislain uudistus tähtää parempiin palveluihin maahanmuuttajanaisille ja muille työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille sekä sujuvoittamaan polkuja työelämään. Yksi tunnistettu ryhmä on kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat.
”Virallisesti heidät halutaan töihin, ja vaikka selvityksiä on tehty, heidän taustoistaan ja elämäntilanteestaan ei ole tarpeeksi tietoa. Kohderyhmäymmärrys auttaisi suuntamaan ja kehittämään työllisyyttä tukevia palveluja paremmin ja kohdentamaan viestintää osuvammin”, sanoo ohjelmapäällikkö Anna-Maija Aalto Ami-säätiöstä.
Ami-säätiö tukee tiedontuotantoa, jolla selvitetään muun muassa työmarkkinoiden monimuotoisuutta sekä kohtaannon ja osaamisen kysymyksiä. Lehtovaaran tutkimus on yksi säätiön rahoitusta saaneista. Käynnissä on säätiön hankevalmistelu kotona lapsiaan hoitavien vanhempien omista käsityksistä työmarkkinoille siirtymisestä.
Monimuotoisuuden kysymykset ovat näkyviä pääkaupunkiseudulla, missä monen muun kaupunkialueen tavoin väestön moninaistuminen on jo pidempään ollut nykypäivää.
Sukupuoleen ja kulttuuriseen taustaan liittyvän moninaisuuden erityisesti on osoitettu olevan yhteydessä taloudelliseen tuloksellisuuteen.