Suomessa on paljon työpaikkoja, joissa on polttava tarve löytää ratkaisuja osaajapulaan, joka uhkaa maamme talouskasvua sekä useiden yritysten liiketoimintaa. Pienenä ja ikääntyvänä yhteiskuntana Suomella ei ole varaa olla hyödyntämättä kaikkien – myös maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden tarjoamaa työvoimapotentiaalia.
Samanaikaisesti tilastot osoittavat, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat eivät löydä koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä sekä kohtaavat syrjintää eri vaiheissa rekrytointiprosessia. Pääkaupunkiseudulla osaajapula kohtaanto-ongelma ovat muuhun Suomeen nähden korostuneita. Tutkimukset osoittavat, että Suomessa maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, ja tämä väestö on pääkaupunkiseudulla myös suurelta osalta työikäistä ja keskimääräistä koulutetumpaa.
Digitalisaatio haasteena ja ratkaisuna
Tekoälyavusteisten rekrytointityökalujen nopea kehitys on samaan aikaan lisännyt mahdollisuuksia tavoittaa ja houkutella kansainvälisiä osaajia, mutta myös lisännyt digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän koulutuksen tarvetta. Tutkimukset osoittavat, että rekrytoijien digitaaliset taidot ja kyky tunnistaa sekä rekrytoida osaajia digitaalisia työkaluja käyttäen vaihtelee huomattavasti, puhumattakaan mikroyrityksistä, joilla ei ole mahdollisuuksia panostaa digitaalisen rekrytoinnin työkaluihin. Tyypilliset haasteet voivat liittyä työkalujen valintaan, hakijatiedon käsittelyyn tai nopeisiin päätöksiin. Työkalut voivat mahdollistaa epäreilun edun tai kohtelun ja niiden käytössä on huomioitava yksityisyys ja läpinäkyvyys.
– Rekrytointia tekevien henkilöiden arkeen vaikuttavat merkittävästi kiire ja aikapaine. Tietoa on valtavasti ja toivomme, että monitieteelliseen lähestymistapaan pohjautuva hankkeemme onnistuu tarjoamaan tietoa sellaisessa muodossa, joka palvelee tiedon käyttäjiä ja antaa heille työvälineitä yhdenvertaisemman rekrytoinnin toteuttamiseksi, toteaa hankkeen tavoitteista ja lähtökohdista Tampereen yliopiston tutkijatohtori Sami Koivunen.
Hanke tukee rekrytoivien organisaatioiden digikyvykkyyttä ja kykyä tunnistaa osaajia digitaalisten rekrytointityökalujen avulla. Erityisenä painopisteenä hankkeessa keskitytään kansainvälisten osaajien rekrytoinnin tukemiseen ja tarjotaan opastusta siihen, kuinka digitaalisia rekrytointityökaluja hyödynnetään vastuullisesti ja eettisesti rekrytoinnin eri vaiheissa.
Näihin tavoitteisiin vastaamiseksi hankkeessa tuotetaan tutkittuun tietoon perustuva, organisaatioiden digitaalisia rekrytointitaitoja tukeva koulutuspaketti. Kolmiosainen koulutuspaketti muodostuu vastuullisen rekrytoinnin käsikirjasta, tutkitun tiedon saavuttamista tukevasta chatbot-työkalusta ja korkeaan tavoittavuuteen pyrkivästä viestintäkampanjasta. Käytännössä ohjeistuksessa käsiteltävät digityökalut voivat olla esimerkiksi organisaatioiden verkkosivuja, työnhakusivustoja, LinkedIn suorahakuja tai haastattelu- ja arviointityökaluja.
Hankkeeseen tuo haastetta ja toisaalta uudenlaisia mahdollisuuksia se, että teknologia kehittyy valtavalla vauhdilla:
– Näen itse tämän hankkeen tietynlaisena laiturina, pysähtymispaikkana. Hanke kiinnittyy teknologiaan, joka kehittyy tällä hetkellä niin valtavalla vauhdilla, että emme mitenkään voi vielä tietää, missä olemme hankkeen päättyessä. Voimme kuitenkin ajatella, että jos onnistumme herättämään aiheesta keskustelua, olemme jo yhdellä tavalla onnistuneet, toteaa hankkeen parissa työskentelevä väitöskirjatutkija Heidi Lehtovaara.
Reilu rekrytointi -hanketta koordinoi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus (WRC) ja hankkeen kumppaneihin kuuluvat Duunitori, Helsingin kaupunki/Stadin HR, Sinun tekoäly Oy, StartupRefugees sekä Suomen Yrittäjät. Tuloksia on odotettavissa alkuvuodesta 2026.
Hankkeesta muualla:
Takaisin hanke-esittelysivulle