Sivu rakenteilla (päivitetty 4.12.2024)
Tietoa sivustosta
Ami-säätiön strategian mukaisesti haluamme rakentaa Suomen pääkaupunkiseudulle Pohjolan parhaat työmarkkinat. Keskeisimmät työmarkkinoiden mittarit osoittavat pääkaupunkiseutumme olleen lähialueitamme jäljessä. Tulevaisuuden visiossa pääkaupunkiseutumme on keskeisillä mittareilla saavuttanut Pohjolan korkeimman työllisyysasteen ja matalimman työllisyysasteen. Muutosta kohti Pohjolan parhaita työmarkkinoita teemme ohjelmatyömme kolmen painopistealueen kautta.
Tietoa Pohjolan työmarkkinoista -sivustolle kokoamme vertailutietoa Pohjolan pääkaupunkialueiden työmarkkinatilanteesta ja muutostarpeista. Seuraamme työmarkkinoiden kehitystä ja esittelemme havaintoja, jotka osoittavat muutoksen tarpeen. Keskeiset työmarkkinoiden mittarit eivät kuitenkaan tuo esiin työmarkkinoiden eri osa-alueita riittävän kattavasti, minkä vuoksi sivustolle rakennetaan alasivuja erityisteemoista, joissa toivomme edistystä kohti Pohjolan parhaita työmarkkinoita. Pilottiprojektina kokoamme tietoa NEET-nuorista.
Suoraviivaisinta on verrata Pohjolan pääkaupunkialueita hyödyntämällä Eurostatin tilastoja, jotka koskevat NUTS 2 -alueita. Eurostatin tilastot ovat myös kansainvälisesti suoraan vertailukelpoisia. Tarkkaa kuvaa Suomen pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta kyseiset tilastot eivät anna, sillä pääkaupunkiseutu yhdessä muun Uudenmaan maakunnan kanssa muodostaa Helsinki-Uusimaa -nimisen NUTS 2 -luokan alueen. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että pääkaupunkiseudun neljä kuntaa kattavat yli 70 % Uudenmaan maakunnan väestöstä. Viro muodostaa kokonaisuudessaan yhden NUTS 2 luokan alueen, joten Eurostat ei erittele Tallinnaa erillisenä yksikkönä. Tarkemmin pohjoismaisista pääkaupunkialueista tietoa sivuiltamme.
Työllisyysasteet kansallisissa rekisteritilastoissa
Työllisyysasteita voidaan tarkastella myös eri maiden kansallisista rekisteritiedoista. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia, toisin kuin aikaisemmin esitetyt Eurostatin tiedot. Kansallisia tietoja vertaillessa onkin syytä tarkastella kunkin tilaston menetelmäseloste. Suomen pääkaupunkiseudun työllisyysaste on laskettu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tiedoista. Seuraava päivitys Suomen tilastoihin saadaan joulukuussa 2024. Tukholman läänin tiedot perustuvat SCB:n tuottamaan Befolkningens arbetsmarknadsstatus -tilastoon. Kööpenhaminan tiedot perustuvat Danmarks Statistiksin tuottamaan Registerbaseret arbejdsstyrkestatistik -tilastoon.
Norjan pääkaupunkiseutua parhaiten kuvaavien läänien Oslon ja Vikenin läänien tilasto esitetty alla valikoiduin ikäluokittain, sillä norjalaisen rekisteriaineiston ikäluokitus poikkeaa muiden Pohjoismaiden tilanteesta. Tarkemmat tiedot Norjan rekisteripohjaisesta tilastosta löytyvät SSB:n sivuilta.
Kansalliset tilastot vahvistavat Eurostatin havaintoja: Suomen pääkaupunkiseudun työllisyysaste on erityisesti Kööpenhaminan ja Tukholman tasosta jäljessä.
Työttömyysasteet kansallisissa rekisteritilastoissa
Työllisyysasteen tapaan työttömyysasteita voidaan myös tarkastella kansallisella tasolla. Suomessa eri tilastot myös tuottavat eri lukuja työttömyydestä. Eri lukuja saadaan riippuen myös tarkasteltavasta ikäluokasta. Suomessa työvoimatutkimus, työnvälitystilasto ja työssäkäyntitilasto tuottavat maan sisäisesti eri lukuja.
Alla Tukholman ja Kööpenhaminan työttömyysasteet kansallisten rekisteripohjaisten tilastojen mukaisesti.
Työvoima ja työvoiman ulkopuolinen väestö
Eurostat määrittelee ihmiset työllisiin, työttömiin eli taloudellisesti aktiivisiin ja taloudellisesti ei-aktiivisiin, jotka ei kuulu työvoimaan.
Työvoiman ulkopuolinen väestö kansallisissa rekisteritilastoissa
Tarkemmalla tasolla voimme tarkastella vastaavasti työvoima ulkopuolelle olevaa väestöä Suomen pääkaupunkiseudun osalta. Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työllisiä tai työttömiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työvoiman ulkopuolisen osuus on laskenut pääkaupunkiseudulla reilusta 19 prosentista noin 18 prosenttiin. Tämä osuus kuvattuna sinisellä viivalla alla kuvaajassa.
Työvoiman ulkopuoliseen väestöön kuuluvat myös asepalvelusta suorittavat ja opiskelijat. Alla olevassa kuvaajassa on tästä syystä eritelty eläkeläisten sekä muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuudet erillisenä ryhmänä punaisella viivalla. Kun asepalvelusta suorittavat ja opiskelijat jätetään pois laskelmista, työvoiman ulkopuolisen väestön osuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt 12 prosentista 10 prosenttiin
Voimme tarkastella vastaavaa tilannetta Tukholman läänin osalta hyödyntämällä BAS:n rekisteriaineistoa vuosilta 2020–2023. Alla oleva kuvaaja esittää Tukholman läänin työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden (sininen viiva) sekä eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuuden 20–64-vuotiaasta ikäluokasta (punainen viiva). Tukholman lääni on nostettu tarkasteluun, koska Eurostatin mukaan alueella on korkein työvoiman osuus verrokkialueisiin verrattuna
Tilastokeskuksen ja SCB:n rekisteritietoja ei voida verrata täysin suoraan. Syvällisempää analyysia varten suosittelemme tutustumaan molempien tilastojen menetelmäselosteisiin.
