Ammatillinen opetus on merkittävin lukutaidon areena. Jos lukutaitoa ei onnistuta vahvistamaan, jää se varjostamaan myös tulevia työvuosia, kirjoittavat Emmi Jäkkö ja Aleksis Salusjärvi.
Opetamme lukemista: tekstianalyysia, kriittistä lukutaitoa, itseilmaisua. Olemme erikoistuneet lukemiseen kielteisesti suhtautuviin sekä heikoimmin opetukseen osallistuviin nuoriin. Sanat haltuun -lukutaitopajat aloitettiin kuusi vuotta sitten ammatillisen opetuksen piirissä, ja Lukukeskuksen käynnistämää nuorten lukutaitoa vahvistavaa toimintamallia on kehitetty siitä alkaen.
Ammatillisen opetuksen kirjo on laaja, joten siitä on vaikea tehdä yleistyksiä, mutta Sanat haltuun -pajoissa meitä ovat kiinnostaneet erityisesti sellaiset oppialat, joissa opintojen keskeyttävien määrä on suuri.
Etenkin teknisillä aloilla lukuinto ja -motivaatio on yleensä hyvin matala. Nuorten opiskelumotivaatio on hukassa ja heikko lukutaito saattaa johtaa jopa haluttomuuteen osallistua opetukseen.
Asia kriisiytyy helposti juuri ammatillisessa opetuksessa, sillä autoalan tai metallialan nuori ei osaa yhdistää tekstitaitojen harjoittamista työidentiteettiinsä, käsillä tekemiseen. Mutta jos lukutaitoa ei ammatillisessa opetuksessa onnistuta vahvistamaan, jää heikko lukutaito varjostamaan myös tulevia työvuosia.
Aikuisista heikosti lukevia 11 prosenttia
Lukutaito on kumuloituva taito, jota kukaan ei hallitse täydellisesti. Ihmiset ovat tyypillisesti oman alansa lukutaidon spesialisteja. Esimerkiksi oikeudenkäynnissä lakitekstiä lukevat ja tulkitsevat vain ammattilaiset. Akateemisessa maailmassa erikoislukutaito on yleistä, vaikka aivan samalla tavalla jokaisessa työssä lukutaito – kyky abstrahoida havainnoista merkityksiä – on keskeinen.
Ammatillisessa opetuksessa äidinkielen opetusta suunnitellaan työelämän tarpeisiin, kuten manuaalien hallintaan tai asiakaskontaktien ylläpitoon. Se on tietysti ilmeisen tarpeellista, mutta lukutaito on ennen kaikkea ihmistä orientoiva taito.
Riittävä lukutaito tukee ongelmanratkaisukykyä ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia.
Työelämässä pärjäämisen lisäksi hyvä lukutaito on avain ihmissuhteisiin ja itseymmärrykseen, itsensä ilmaisemiseen ja itsetuntoon. Sanavalmis ihminen hallitsee sosiaaliset tilanteet ja osaa rakentaa vankkoja ihmissuhteita.
Suomalaisista aikuisista heikosti lukevia on arvion mukaan noin 11 prosenttia. Samalla yhteiskunta edellyttää meiltä yhä vahvempia ja monipuolisempia tekstitaitoja. Tietoa tulvii nopeasti ja sitä on koottava monista eri lähteistä. On tärkeää erottaa oikea tieto väärästä.
Oppimis- ja lukivaikeudet korreloivat myös suoraan syrjäytymisen kanssa. Rikostaustaisista nuorista 80 prosentilla on oppimisvaikeuksia ja 70 lukivaikeuksia.
Lukemiseen on mahdollista luoda myönteinen kierre
Heikosti lukevien aikuisten muiden perustaitojen taso voi vaihdella paljon. Yhteiskunnassa tulisikin kiinnittää huomiota osaamisen lisäksi eri ympäristöjen taitovaatimuksiin: Minkälaisia eri lukutaidon vaatimuksia on työelämässä ja vapaa-ajalla? Miten ja minkälaisia eri tukitoimia tarvitaan, jotta ne tavoittavat oikeat ihmiset eri ympäristöissä?
Erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen on entistä tärkeämpää myös monikielisten maahanmuuttajien koulutuspolkuja suunniteltaessa.
Työpajat ovat olleet laboratorio, jossa olemme voineet kehittää erilaisia opetusmetodeja, työkaluja ja oppituntimalleja yhdessä opetukseen osallistuneiden nuorten ja opettajien kanssa.
Nyt, kun tätä työtä on kuusi ja puoli vuotta takana, olemme tavanneet lähes 10 000 nuorta ja satoja äidinkielen opettajia. Kohderyhmä on laajentunut perusasteen erityisopetukseen sekä rikosseuraamuslaitoksen piiriin.
Voi siis sanoa, että tunnemme hyvin 13–29-vuotiaat lukemiseen kielteisesti suhtautuvat nuoret. Monella heistä on hankaluuksia paitsi opintojen suorittamisen kanssa, myös elämän hallinnassa yleensä.
Meille juuri ”toivottomat tapaukset” ovat olleet erityisen rakkaita; suurimmat onnistumiset ovat kummunneet tästä porukasta.
Avaimet lukemisen positiiviseen kierteeseen ovat olleet melko yksinkertaisia: olemme käyttäneet opetusmateriaalina nuorten valitsemaa rap-lyriikkaa, jota olemme käsitelleet nuorten ehdoilla ja heidän omista näkökulmistaan. Oppijat ovat olleet käsiteltävän aiheen auktoriteetteja, mikä on mahdollistanut luennoivaa opetusta syvällisempiä sukelluksia tekstitaitoihin.
Olemme pystyneet tehostamaan opetusta koulun ulkopuolisin asiantuntijavoimin. Olemme toimineet äidinkielen opettajien työkaluna, jolla on saatu haalittua luokkahuoneisiin koteihin tai käytäville jääneitä nuoria.
Lukutaito voi olla eloonjäämistaito
Nuorten oman kiinnostuksen herättäminen tulisikin olla tärkein tavoite lukemisen lisäämiseksi ja lukutaidon vahvistamiseksi. Siinä onnistuakseen keinojen on oltava ennakkoluulottomia ja suhde lukemiseen on löydyttävä nuoren omasta kokemusmaailmasta.
Kynnyksen madaltaminen ei riitä, oppiminen onnistuu tehokkaasti vain silloin, kun kynnykset poistetaan kokonaan.
Kun olemme opettaneet lukutaitoa eloonjäämistaitona vankiloissa, päihdekuntoutujien päiväkeskuksissa, rikosseuraamuslaitoksen tiloissa, erityisluokissa ja nuorten suljetulla osastolla, lukutaidon opetuksen kuninkuuslajiksi on paljastunut nimenomaan ammatillinen opetus. Se on sekä haastavin että palkitsevin ympäristö lukutaidon opettamiseen. Todennäköisesti se on myös yhteiskunnan tasolla tärkein paikka opettaa lukutaitoa.
Tutkimuksista tiedetään, että lukutaidon parantamisesta on suurin apu kaikkein heikoimmin lukeville ihmisille – heidän elämässään pienikin tekstitaitojen parannus voi tarkoittaa isoa muutosta käytännössä. Juuri tähän ryhmään kuuluvat tulisi olla tärkein prioriteetti kaikessa opetuksessa.
Tämän kaiken opettamiseksi tarvitaan erikoisosaamista ja moniammatillisuutta. Järeämpiä työkaluja ja rennompia menetelmiä. Sellaisia, joita Lukukeskus laboratoriossaan synnyttää.