Jokaisella IT-palveluiden konsulttiyritys Unicus Finlandin konsultilla on autismin kirjon diagnoosi. Toimitusjohtaja Jukka Mikkonen toivoisi muutosta työnantajien asenteisiin, sillä nykyisellään käytännöt eivät mahdollista tämän osaajaryhmän tunnistamista.
Miksi Unicusin kaltaisia yrityksiä tarvitaan?
”Vuonna 2009 Norjassa perustetun yrityksen taustalla on kaksi havaintoa: IT-alalla on osaajapula, ja työmarkkinoilla on ihmisryhmä, josta isolla osalla on hyviä vahvuuksia alalle eli he ovat tarkkoja, yksityiskohtaisia ja nopeita oppimaan.
Suurin osa konsulteistamme ei kuitenkaan todennäköisesti olisi saanut töitä koskaan. Me olemme onnistuneet työllistämään aivan huikeita osaajia. Emme ole hyväntekeväisyysyritys, mutta emme myöskään tavoittele voittoa. Toimintamme täytyy olla kestävää.
Tällä hetkellä meillä työskentelee 17 konsulttia. Osa asiantuntijoistamme on jo päätynyt muualle töihin. He ovat usein saaneet meiltä niin hyvän startin työelämään, että ovat jatkaneet hämmästyttävään hyviin tehtäviin sen jälkeen.”
Kuinka työllistymisen esteitä voidaan poistaa?
”Sosiaalisten rajoitteiden vuoksi autismin kirjolla olevat ihmiset eivät yleensä pääse läpi rekrytointiprosessista. Työpaikkailmoituksissahan haetaan usein sitä ”hyvää, sosiaalista tyyppiä”, ja todennäköisesti meidän konsulttiemme kaltaiset osaajat eivät edes hakisi tällaista tehtävää. He eivät siis pääse näyttämään oikeaa osaamistaan.
Kuitenkaan monessa alan tehtävässä sosiaalisuus ei edes ole se tärkein piirre. Meidän ideamme on keskittyä ihmisen vahvuuksiin ja siihen, mikä oikeasti on olennaista. Esimerkiksi rekrytoinnissa olemme pilkkoneet haastattelun osiin.
Ymmärrämme myös työnteon ongelmakohdat ja teemme toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Työpaikalla ohjeet ovat selkeitä, minimoimme aistirasitusta ja kuormittumista ylipäänsä. Meillä on lepohuone käytössä ja stressaamaton työilmapiiri. Työntekijämme ovat sanoneet, että monesti pelkästään tietoisuus siitä, että saa tarvittaessa ottaa tauon, riittää.”
Mitä opittavaa muilla olisi käytännöistänne?
”Loppujen lopuksi ei ole kauhean suurista asioista kyse. Usein sanomme, että tällaiset muutokset toimisivat kaikille. Henkilöstömme vahvuudet todella pääsevät esiin rennossa ja tutussa ympäristössä. Mitatusti tällaiset panostukset säästävät myös työnantajan kustannuksia ja lisäävät ihmisten hyvinvointia.
Suurin muutos on tietenkin tapahduttava asenteissa. Ihmiskuvan tulisi olla paljon monimuotoisempi ja alalla pitäisi olla rohkeutta työllistää muitakin kuin näitä niin sanottuja sosiaalisesti hyviä tyyppejä. Siinä voittavat kaikki.
IT-alalla käytetään edelleen mittareita, jotka ohjaavat työntekijöitä olemaan tuottavia heti. Tämän tulisi muuttua. Jos ei ole junioreita, heistä ei voi tulla tulevaisuuden tähtiä.”
Yksi Ami-säätiön ohjelman painopisteistä on monimuotoisuus työmarkkinoilla. Työyhteisön monimuotoisuudella on erilaisia hyötyjä työantajalle esimerkiksi kasvavana innovatiivisuutena ja luovuutena.