Tahtotilamme on, ettei kenenkään tarvitse olla töissä joku muu.
Monimuotoisilla työmarkkinoilla erilaisilla yksilöillä on mahdollisuus osallistua ja edetä esimerkiksi ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, äidinkieleen, perhetilanteeseen, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen tai muihin näkyviin tai näkymättömiin ominaisuuksiin katsomatta. Tällaiset työmarkkinat kumpuavat yhteisöistä ja yhteiskunnasta, jossa yksilöiden ja ryhmien erilaisuus ymmärretään sekä itseisarvona että keskeisenä toimivien työmarkkinoiden pilarina.
Monimuotoiset ja syrjimättömät työmarkkinat ovat kansallisesti tärkeä tavoite Suomelle. Sitä turvataan myös lainsäädännöllä. Suomalaiset työyhteisöt ovat jo monimuotoistuneet esimerkiksi muuttoliikkeen ja monikulttuuristumisen myötä. Monimuotoisuuden mahdollisuudet ja ratkaistavat haasteet ovat kuitenkin erityisen näkyviä pääkaupunkiseudulla, missä monen muun kaupunkialueen tavoin väestön moninaistuminen on jo pidempään ollut nykypäivää.
Työyhteisön monimuotoisuudella on hyötyjä
Meidän on helppo ymmärtää, miksi yhteiskunnassa jokaisen mahdollisuus kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä on tärkeää. Työyhteisön monimuotoisuudella on erilaisia hyötyjä myös työantajalle esimerkiksi kasvavana innovatiivisuutena ja luovuutena. Erityisesti etnisyyteen ja sukupuoleen liittyvän moninaisuuden on osoitettu olevan yhteydessä myös taloudelliseen tuloksellisuuteen. Työyhteisöissä ratkaistavat haasteet liittyvät erityisesti vuorovaikutukseen ja kielitaitoon sekä hitaammin kehittyvään luottamukseen ja yhteisöllisyyteen.
Viimeisimmän väestöennusteen mukaan pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi suomalaisen työikäisen väestön määrässä 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen. Jos kehitys jatkuu tuon ennusteen mukaisesti, Suomella on edessä nykyistäkin vakavampi työvoimapula, jota ei kyetä ratkaisemaan kotimaisen työvoiman keinoin. Jos emme onnistu maahanmuuttajien integroitumisessa nykyistä paremmin, ei työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto välttämättä ratkaise työvoimapulaamme. Monimuotoinen työelämä on yksi tekijä integroitumisen onnistumisessa.
Hyvät kysymykset monimuotoisista työmarkkinoista
Meidän on yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa olennaista kysyä esimerkiksi, onko Suomi jatkossa kiinnostava maahanmuuton kohde ja mitä tulisi tehdä, jotta se olisi? Entä saako jokainen taustastaan riippumatta olla oma itsensä tahtotilamme mukaisesti, ja miten voidaan varmistaa, ettei kenenkään tarvitse olla joku muu, vaan jokainen voi menestyä suomalaisessa työelämässä omana itsenään?
Työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa laajemmin meidän tulisi tarkastella sitä, millaiseen ihmiskuvaan pääkaupunkiseudun ja koko Suomen työmarkkinat perustuvat. Onko siinä tilaa sekä työntekijöiden ajattelun, osaamisen että muiden ominaisuuksien monimuotoisuudelle? Keiden ja mitä tulisi tehdä toisin, jotta tätä tilaa olisi jatkossa enemmän?
Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin määrittelevät hyvin pitkälle sitä, kuinka suureksi työmarkkinan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä lisääväksi tekijäksi monimuotoisuus voi muodostua.