Tohtoriopiskelija Mariia Prystupa on tutkinut syitä, jotka estävät ja edistävät ukrainalaisten työllistymistä Suomessa. Hän sanoo, että yksi ratkaisu työllistymiseen voisi olla työssä tehtävä käytännön koe henkilön taitojen arvioimiseksi.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllistymiseen ja yrittäjyyteen erikoistunut Startup Refugees julkaisi vastikään raportin Suomessa asuvien ukrainalaisten työnhakijoiden kokemuksista.
Selvityshankkeessa työskennellyt ukrainalainen tohtoriopiskelija Mariia Prystupa uskoo, että tehtävää on sekä työnantajien käytännöissä että yleisesti tiedon lisäämisessä. Prystupa suorittaa parhaillaan tohtoriopintojaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Näkemystä ukrainalaisten työllistymisestä kerrytettiin Match Ukrainians -hankkeessa, jota Ami-säätiö rahoitti.
Mitkä tekijät mielestäsi hankaloittavat ukrainalaisten työllistymistä Suomessa?
On vaikea nimetä yhtä tiettyä ongelmaa. Sen sijaan ajattelen, että Suomessa olisi tarpeen rakentaa nykyistä syvällisempää ymmärrystä ukrainalaisten taustoista. Siihen tarvittaisiin esimerkiksi perusteellista tiedonkeruuta heidän työhistoriastaan ja osaamisestaan, ja kenties myös henkilökohtaisia haastatteluja.
On ilmiselvää, että ihmiset pyrkivät löytämään työpaikkoja, jotka vastaavat heidän taitojaan. Haavoittuvassa asemassa olevat saattavat kuitenkin tuntea olonsa epävarmaksi työmarkkinoilla. Tämä johtaa siihen, että he tietoisesti madaltavat odotuksiaan ja ovat alttiita hyväksymään mitä tahansa saatavilla olevaa työtä.
Muistan esimerkiksi tapauksen, jossa koulutetulla henkilöllä oli määräaikainen sopimus ala-asteella, mutta hänet korvattiin toisella työntekijällä muutaman kuukauden jälkeen. Emme koskaan voi tietää kaikkia yksityiskohtia, mutta tällaiset tapaukset viittaavat siihen, että työllistymiselle on olemassa rakenteellisia esteitä.
Mikä auttaisi löytämään työpaikan, joka vastaa sekä henkilön taitoja että odotuksia?
Vaikka työllistymiseen vaikuttaa aina useampi tekijä, koulutus ja aiempi työkokemus nousivat ratkaiseviksi asioiksi myös kokoamassamme raportissamme Startup Refugeesilla.
Huomasimme vastaajien joukossa lukuisia koulutus- ja terveysalan ammattilaisia. Erityisesti näillä aloilla on tärkeää, että Suomi voi luottaa tulevien työntekijöiden koulutukseen ja osaamiseen.
En näe välitöntä ratkaisua työllistymiseen, mutta yksi lähestymistapa voisi olla, että koulutetulle ammattilaiselle järjestetään käytännön testi, jossa taitoja arvioidaan. Ymmärrän toki, että virallisten asiakirjojen hyväksymisprosessi on hidasta ja sekin vaikuttaa työnhakuun.
Suomessa melkein kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet osaavat vähintään yhtä kieltä suomen tai ruotsin lisäksi. Ukrainassa on yleistä erityisesti vanhempien sukupolvien keskuudessa, että yliopistotutkinnon suorittanut ei puhu mitään vierasta kieltä. Tämä osoittaa, että Suomessakin on tarvetta palveluille, jotka mahdollistaisivat työskentelyn samalla, kun opitaan uutta kieltä ja odotetaan asiakirjojen hyväksymistä.
Tulisiko työnantajien asenteissa tai käytännöissä mielestäsi muuttaa jotain?
Suomea puhumattoman palkkaaminen vaatii työnantajilta enemmän vaivaa verrattuna kantaväestön palkkaamiseen, sillä suomalaiset tuntevat kielen ja kulttuurin lisäksi paikallisen työmarkkinan lainalaisuudet ja esimerkiksi verotusjärjestelmän. Olen itsekin kamppaillut suomalaisen verokortin kanssa ja tehnyt virheitä, joten pystyn samaistumaan monen vieraskielisen kokemukseen.
Vaikka suomen kielen taitoa ei vaadittaisikaan hakuprosessissa, on luonnollista, että työnantajat haluavat varmistaa esimerkiksi hyvän perehdytyksen. Tämä voi selittää rekrytointivarovaisuutta.
Suomessa saatetaan myös olla huolissaan kulttuurieroista, vaikka ukrainalaiset yleisesti nähdäänkin kulttuurisesti lähellä suomalaisia. Luottamuksen rakentaminen ihmisten välille yksinkertaisesti vie aikaa.
Mikä sai sinut tutkijana kiinnostumaan työllisyydestä?
Kiinnostukseni tälle alalle alkoi jo kotikaupungissani Harkovassa, missä opiskelin Harkovan kansallisessa yliopistossa sosiologian laitoksella. Maisterin tutkielmani tarkasteli sitä, millaisia sosiaalisia vaikutuksia työyhteisöissä ilmenee, kun työntekijöiden asema muuttuu.
Vuonna 2014 suoritin kurssin eri maiden oikeusjärjestelmistä ja valitsin omaksi tapaustutkimuksekseni Suomen. Olin jo silloin kiinnostunut suomen kielestä ja kulttuurista.
Sodan alettua tulin tänne toukokuussa 2022. Matkustin Helsinkiin bussilla Varsovasta, koska halusin mukaani koirani ja kissani. Olin onnekas, että minulla oli mahdollisuus tulla tänne tutkijana ja rakentaa yhteyksiä akateemiseen maailmaan.
Yleisesti ottaen työllisyys ja työperäinen maahanmuutto ovat merkittäviä aiheita Suomessa. Arvostan suomalaista ihmiskeskeistä lähestymistapaa.
Lue lisää
Mariia Prystypan ja Stratup Refugeesin raportti ukrainalaisten työllistymisestä Suomessa.
Mariia Prystupan haastattelu englanniksi.