Suunnanetsijä on blogisarja, jossa tehdään matkaa Pohjoismaiden parhaiden työmarkkinoiden löytämiseksi ja kriteeristön määrittelemiseksi.
HUHTIKUUN TEEMA: SEGREGAATIO
Ammattien jakautuminen sukupuolen mukaan on yksi Suomen työmarkkinoiden pysyvimmistä ongelmista. Vaikka Pohjoismaat sijoittuvat korkealle tasa-arvon mittareissa, työelämän sukupuolittuneisuus eli segregaatio on meillä sitkeä ongelma. Onko se liian haastava ratkaistavaksi?
Työelämän sukupuolittumista eli segregaatiota, on vaikea mitata tilastollisesti toisin kuin aiemmin tässä blogisarjassa esiteltyjä teemoja. Olemme valinneet segregaation yhdeksi Pohjoismaiden parhaita työmarkkinoita kuvaavaksi kriteeriksi, sillä sukupuolittuminen näkyy työn ohella myös koulutus- ja ammattivalinnoissa
Jo opinnoissa miehet suosivat perinteisesti miesvaltaisia aloja, kuten rakentamista ja logistiikkaa. Naiset sen sijaan valitsevat useammin terveydenhuollon, hoiva-alan ja opetuksen kaltaisia naisvaltaisia ammatteja.
Eriytyminen johtaa siihen, että työelämään siirtyessään miehet päätyvät useammin työskentelemään parempipalkkaisella yksityissektorilla ja naiset keskittyvät julkiselle sektorille, erityisesti matalamman palkkauksen aloille.
Sukupuolittuneisuus vaikuttaa alojen houkuttelevuuteen
Sukupuolten eriytyminen työelämässä estää työvoiman täyden osaamispotentiaalin hyödyntämisen ja jäykistää työmarkkinoita.
Henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ja osaaminen voivat jäädä hyödyntämättä, jos henkilö välttelee ammattia sukupuolistereotypioiden vuoksi. Tämä ei ainoastaan rajoita yksilön mahdollisuuksia, vaan myös heikentää työyhteisöjen monimuotoisuutta ja innovatiivisuutta.
Monimuotoinen työyhteisö tutkitusti lisää organisaatioiden kannattavuutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä sekä parantaa työpaikan houkuttelevuutta. Tällaisissa työyhteisöissä innovaatiot ja luovuus ruokkivat taloudellista kehitystä, mikä viime kädessä hyödyttää kuluttajia, yrityksiä ja kansantaloutta kokonaisuutena.
Pohjimmiltaan kyse on kaikkien oikeudesta tehdä töitä ja päästä osaksi työmarkkinoita. Myös Ami-säätiön vaikuttamiskampanjassa 2023 heräteltiin muutosrohkeutta erityisesti ajattelutavoissamme.
Voimakas ammatillinen eriytyminen vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi työyhteisöjen mahdollisuuksiin houkutella laajaa osaajien kirjoa. Osaajien monimuotoisuus on erityisen tärkeää pääkaupunkiseudun kaltaisilla kilpailuilla työmarkkinoilla ja alueen tulevaisuuden kehityksen kannalta.
Opinto-ohjaajat ja työllisyyspalvelut vaikuttavat yksilön valintoihin
Vaikka yksilöiden valintoihin vaikuttavat monet tekijät perheestä ympäröivään yhteisöön, on tärkeää tunnistaa ja purkaa stereotypioita, jotka ohjaavat sukupuolen perusteella tehtyjä koulutusvalintoja jo yläkoulusta alkaen.
Nuorisobarometrin 2022 mukaan vaikuttaisi, että viime vuosina naisten koulutusvalinnoissa on tapahtunut jonkin verran muutosta, mutta miehet eivät ole merkittävissä määrin siirtyneet naisenemmistöisille aloille.
Meidän kaikkien tulee ottaa vastuuta stereotypioiden purkamisesta ja pysähtyä esimerkiksi miettimään, miten liitämme sukupuolen tiettyihin ammatteihin. Myös ohjaavilla tahoilla, kuten opinto-ohjaajilla ja työllisyyspalveluilla on vaikutusta yksilön valintoihin.
Tiedämme jo, että maahanmuuttajien koulutusvalintoja ohjataan herkästi sukupuolen perusteella. Tämä vahvistaa stereotypioita esimerkiksi maahanmuuttajanaisille sopivista ammateista.
Pelko häirinnästä tai syrjinnästä vaikuttaa ammatinvalintaan
Työpaikoilla ja koulutussektorilla on tärkeä rooli segregaation purkamisessa. Tämä tarkoittaa sekä häirinnän ja syrjinnän torjuntaa että aktiivisia toimenpiteitä monimuotoisuuden edistämiseksi.
Työpaikoilla tehtävä muutos on erityisen tärkeää ja siihen on saatavilla hyviä työkaluja, kuten THL:n Mia Teräsaho ja Sanna Nykänen kirjoittavat Ami-säätiön Pulssi-blogissa. Pahimmillaan pelko häirinnästä tai syrjinnästä estävät sukupuolelle epätyypillisen ammatinvalinnan.
Vuoden 2022 Amisbarometrissä opintojen keskeyttämistä harkitsevista 19 prosenttia ilmoitti syyksi kokemansa häirinnän ja 16 prosenttia syrjinnän tai rasismin. Yksi ohjelmatyömme kolmesta painopisteestä on työelämän monimuotoisuus, johon sukupuolikysymykset kiinteästi liittyvät.
Tärkeä näkökulma segregaation purkamisessa on myös sukupuolivähemmistöjen kohtaamien haasteiden tunnistaminen.
Euroopan perusoikeusviraston tutkimus (FRA 2020) osoittaa, että merkittävä osa transihmisistä ja intersukupuolisista kokee syrjintää työelämässä Suomessa. Tämä korostaa tarvetta laajentaa tasa-arvokeskustelua ja toimia koskemaan kaikkia sukupuolia.
Työelämän tasa-arvo – Epäkohtia myös palkoissa ja urakehityksessä
Työelämän sukupuolittunut segregaatio on merkittävä ja pysyvä haaste Suomen työmarkkinoilla. Sukupuolittuneisuus on ristiriidassa Pohjoismaiden tasa-arvoperinteiden kanssa.
Vaikka Pohjoismaat sijoittuvat korkealle työelämän tasa-arvon mittareissa, työelämän sukupuolittuneisuus pysyy meillä sitkeänä haasteena. Epäkohtia löytyy esimerkiksi palkoissa ja urakehityksessä. Tämän purkaminen vaatii jatkuvaa huomiota, tutkimusta ja toimenpiteitä, jotta voimme edetä kohti tasa-arvoisempaa työelämää kaikille.
Ami-säätiö korostaa monimuotoisuuden merkitystä työelämässä ja pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa osana laajempaa pyrkimystä kohti tasa-arvoisempia työmarkkinoita.
Olemme kiinnostuneita keinoista, joilla segregaatiota voidaan tehokkaammin seurata ja purkaa. Uskomme, että säännöllinen ja kattava seuranta nostaisi segregaation näkyvämmin esille ja kannustaisi kaikkia osapuolia aktiivisiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Segregaation tutkimus on edennyt hitaasti
Ammattien siirtyminen sukupuolittuneista tasa-ammateiksi on Suomessa ollut hidasta ja joissakin tapauksissa suunta on kääntynyt päinvastaiseksi.
Vuosien ajan on toteutettu hankkeita segregaation purkamiseksi, mutta usein tulokset ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Segregaation tutkimus on edennyt hitaasti, ja vanhentuneet tutkimukset eivät tue nykyhetken tarpeita. Lisäksi segregaatio näyttää unohtuvan julkisesta keskustelusta ja politiikan agendoilta. Se herättää kysymyksen, onko ongelma liian haastava ratkaistavaksi.
Tutkijat Mia Teräsaho, Inkeri Tanhua ja Emmi Rantanen ovat havainneet, että segregaation systemaattinen vertailu ja analysointi on haastavaa. Heidän sosiaali- ja terveysministeriölle tuottamassaan raportissa Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla – Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen ehdotetaan ratkaisuksi segregaation säännöllistä seurantaa ja vertailua, jotta sen vaikutuksia voidaan paremmin ymmärtää ja käsitellä.
Tällainen toimenpide auttaisi tuomaan segregaation julkisen huomion keskiöön ja edistämään konkreettisia toimia sen purkamiseksi.
Tekniikan ala merkittävästi miesvaltainen kautta Pohjoismaiden
Miksi työelämän segregaatio sitten säilyy Pohjoismaissa, vaikka naisten työllisyysaste on maailman kärkeä ja työelämän tasa-arvon edistäminen on pitkällä?
Yksi oletettava syy on syvään juurtuneissa asenteissa, mielikuvissa ja ammatteja kuvaavasta kielessä, jotka ovat peräisin menneiltä vuosikymmeniltä. Ammattiryhmien väliset stereotypiat muuttuvat hitaasti, ja se pitää yllä sukupuolten eriytymistä työelämässä.
Tilastollinen tarkastelu paljastaa, että sukupuolten eriytyminen on erityisen näkyvää tietyillä aloilla. Esimerkiksi tekniikan ala on merkittävästi miesvaltainen kautta Pohjoismaiden.
Suomi sijoittuu vertailussa kaikkein heikoimmin, sillä vain 18 prosenttia meillä koulutuksen aloittaneista opiskelijoista on naisia. Suurin osuus on Islannissa, missä 36 prosenttia on naisia ja toiseksi eniten Tanskassa, missä prosenttiosuus on 30.
Jyrkimmin sukupuolittuneilla aloilla eniten työvoimapulaa
Terveydenhuolto- ja hoiva-alat ovat yksi jyrkimmin sukupuolittuneista ammattialoista. Se heijastaa sukupuolittuneen työmarkkinan laajempaa ongelmaa, myös työvoimapulan näkökulmasta.
Eurostatin vuonna 2020 julkaisemien tietojen mukaan EU-maissa terveydenhoitoalan (health workers) työntekijöistä 78 prosenttia oli naisia. Ala on voimakkaasti sukupuolittunut.
Pohjolassa kyseinen ammattiala oli naisvaltaisin Virossa, Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ja Ruotsissa terveydenhoitoalalla miesten osuus oli verrattain suurempi.
Tilanne on kaikissa pohjolan maissa varsin haasteellinen, sillä usein juuri sukupuolittuneilla aloilla, kuten terveydenhuollossa kärsitään työvoimapulasta. On haitallista, että jokin potentiaalinen hakijaryhmä jättää hakeutumatta tiettyihin työtehtäviin alan sukupuolittuneisuuden vuoksi.
Jotta Suomen, erityisesti pääkaupunkiseudun, työmarkkinat kehittyisivät parempaan, on meidän otettava konkreettisia askelia kohti tasa-arvoisempaa työelämää, jossa yksilöiden mahdollisuudet eivät määräydy sukupuolen perusteella.
Tämä vaatii laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Stereotypiat ja vanhakantaiset asenteet tulee muuttaa sekä koulutuksessa että työelämässä. Tärkeää on myös torjua sukupuoleen perustuvaa häirintää ja syrjintää, jotka ylläpitävät työelämän sukupuolittumista.
Lähteet:
Fundamental Rights Report 2020. Euroopan perusoikeusviraston tutkimus. FRA 2020.
Majority of health jobs held by women. Eurostat. 2021.
Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla – Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen. Mia Teräsaho, Inkeri Tanhua ja Emmi Rantanen. STM. 2023.
Näin Suunnanetsijä-blogissa käsitellään tietoa
- Viittaamme usein tilastoihin ja niistä laadittuihin kaavioihin, joiden alaviitteissä ja kuvatekstissä tuomme aina esille, käytämmekö vertailutietona neljän kunnan pääkaupunkiseutua vai 14 kunnan Helsingin seutua.
- Jotakin tietoa saattaa löytyä vain valtakunnallisella tasolla, mikä mahdollistaa myös maiden välisen vertailun. Näissä tapauksissa kerromme selvästi, nojaako ajattelumme paikallisiin vai kansallisiin tietoihin.
- Pääkaupunkiseudun neljän kunnan vertailu tuo mukanaan eräänlaisen tilastollisen vääristymän, sillä muissa Pohjoismaissa mukana ovat sisemmät ja ulommat kehyskunnat, joilla on tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä, esimerkiksi tulotasossa ja työllisyydessä. Suomen pääkaupunkiseutua vertailtaessa kehyskunnat jäävät ulkopuolelle ja tämä on tilastoja vertailtaessa hyvä muistaa.
- Merkityksellistä vertailua on mahdollista tehdä vaihtoehtoisten alueiden kesken. On mahdollista, että joidenkin teemojen yhteydessä otamme mukaan Tallinnan, joka on huomattavan tärkeä kumppani Suomen pääkaupunkiseudulle.