Anonyymi rekrytointi voi olla tehokas työkalu syrjinnän vähentämiseksi etenkin silloin, kun työnhakijalla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi. Lupaavia tuloksia saatiin tuoreessa tutkimuksessa, jonka toteuttivat VATT ja Labore. Tutkimusta rahoitti Ami-säätiö.
– Vaikutus ei näy pelkästään siinä, että hakija pääsee työhaastatteluun, vaan anonymisointi johti useammin myös palkkaukseen verrattuna henkilöihin, joilla on tyypillinen suomalainen nimi, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n erikoistutkija Tuomo Virkola tutkimuksen julkistustilaisuudessa 12. syyskuuta.
Anonymisointi myös lisäsi etenkin naishakijoiden määrää. Sen sijaan sukupuoleen liittyviä muutoksia palkkauksessa ei havaittu.
Tutkimuksessa arvioitiin Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin pilottikokeilun vaikutusta syrjintään sekä palkattujen menestymiseen töissä. Tarkastelussa oli 13 ammattinimikettä.
Tutkimusryhmään kuuluivat Virkolan lisäksi johtava tutkija Ohto Kanninen sekä tutkija, jatko-opiskelija Sanni Kiviholma Työn ja talouden tutkimus LABORE:sta. Helsingin kaupungilla toteutettava asteittainen rekrytoinnin anonymisointi perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen.
Syrjinnän taustalla monet syyt
Monimuotoiset ja syrjimättömät työmarkkinat ovat kansallisesti tärkeä tavoite Suomelle, ja sitä turvataan myös lainsäädännöllä, todetaan Ami-säätiön ohjelmajulistuksessa. Työyhteisön monimuotoisuudella on erilaisia hyötyjä työantajalle esimerkiksi kasvavana innovatiivisuutena ja luovuutena. Erityisesti etnisyyteen ja sukupuoleen liittyvän moninaisuuden on osoitettu olevan yhteydessä myös taloudelliseen tuloksellisuuteen.
Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että syrjintää voivat aiheuttaa monet syyt, kuten instituutiot, riskin kaihtaminen tai syrjivä mieltymys.
Työnhaun nimettömyyttä on tutkittu verrattain vähän, ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Myös VATT:n ja Laboren tutkimus osoittaa, että anonymisointi itsessään ei vielä estä syrjintää, etenkään, jos menetelmän valinta on esihenkilölle vapaaehtoista.
– Silloin voi käydä niin, että neutraalistikin nimettömään työnhakuun suhtautuvat eivät valitse anonymisointia, jolloin he eivät myöskään voi suosia tiettyä ryhmää. Lopputuloksena kokonaisuutena syrjintä saattaa jopa lisääntyä, mikä on tullut ilmi muista tutkimuksista, sanoo Ohto Kanninen.
Ainutlaatuinen anonyymi rekrytointi -tutkimus Suomessa
Varhemmissa anonyymin rekrytoinnin tutkimuksissa ei ole seurattu lopullisia palkkauspäätöksiä tai työssä suoriutumista ja henkilön myöhempää urapolkua. Tähän juuri päättynyt tutkimushanke tuo uutta tietoa. Vastaavia julkisen sektorin aineistoa hyödyntäviä tutkimuksia ei tiettävästi ole meneillään muissa Pohjoismaissa.
– Aihetta kannattaa silti vielä tutkia, jotta meidänkin tuloksiin saadaan varmennus. Otanta oli pieni, joten tuloksiin liittyy epävarmuutta, vaikka ne ovatkin lupaavia, Kanninen sanoo.
Tulokset julkistettiin 12. syyskuuta Helsingissä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Tutkimusaineisto pohjautui muun muassa kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta saatuihin tietoihin työnhakijoista sekä haastattelu- ja rekrytointipäätöksistä.
Monimuotoisuus työelämässä on yksi Ami-säätiön ohjelman painopisteistä. Säätiö myöntää rahoitusta hankkeisiin, jotka tukevat säätiön ohjelmatyön teemoja.