Rekrytoinnissa kysymykset perhesuhteista tai lasten hankinnasta ovat epäasiallisia. Osa työnantajista ei kuitenkaan kunnioita hyvän rekrytoinnin pelisääntöjä, vaan toimii jopa lapsi- ja perhevihamielisesti.
Suomi on yksi niistä maista, joissa syntyvyys laskee huolestuttavasti. Kun mietitään keinoja syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi, ei ole vain yhtä asiaa, joka ratkaisisi ongelman. Sen sijaan ratkaisua pitää etsiä monin keinoin useilta eri elämänaloilta.
Koska työelämä on keskeinen osa ihmisten arkea, sitä ei voi jättää tämän keskustelun ulkopuolelle. Sen sijaan työn ja perheen yhteensovittaminen on asian ytimessä.
Suomalaista työelämää pidetään perhe- ja lapsiystävällisenä. Totta onkin, että siinä on paljon hyvää. Esimerkiksi molempien vanhempien perhevapaiden käyttöön tähtäävä perhevapaauudistus tuli voimaan vuonna 2022. Sen tavoitteena on kehittää työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja ottaa paremmin huomioon erilaiset perhemuodot.
Lainsäädäntö sekä perhevapaiden aiempaa joustavampi järjestäminen eivät kuitenkaan riitä. Niiden lisäksi pitää ottaa huomioon myös työpaikkojen kulttuuri ja suhtautuminen perhevapaisiin sekä perheeseen ja lapsiin ylipäätään.
Osa työnantajista rikkoo lakia rekrytoinnissa
Olemme Työsuojelurahaston rahoittamassa, Tampereen yliopistossa toteutetussa tutkimushankkeessa ”Rekrytointiosaaminen ja työntekijöiden hakutaidot” keränneet työnhakijoiden kirjoituksia heidän kohtaamastaan epäasiallisesta toiminnasta rekrytoinnissa.
Suuri osa aineistomme kokemuksista käsittelee perhettä, sen perustamista tai lapsia ylipäätään.
Perhetilanne on seikka, jota ei saa lain mukaan käyttää rekrytoinnin tai rekrytoimatta jättämisen perusteena. Aineistomme valossa näyttää siltä, että työnantajat eivät aina noudata lakia tältä osin. Osassa kertomuksissa esimerkiksi kuvattiin tilannetta, jossa työhaastattelussa oli otettu suoraan kantaa mahdollisiin perheenperustamisaikeisiin.
Sanottiin, että saat määräaikaisen työn hallinnossa, jos et hanki sen aikana lapsia.
Työnantaja ei voi edellyttää raskaudesta pidättäytymistä. Kuitenkin tällaisen ehdon asettaminen antaa selvän viestin siitä, ettei lapsen hankkiminen kyseisen työsuhteen aikana ole toivottavaa.
Joskus perhetilanne nähdään potentiaalisena uhkana
Kirjoitusten taustalta voi tunnistaa ajatuksen, jonka mukaan työntekijöiden on suotavaa hankkia lapsia vasta, kun he työskentelevät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, ei määräaikaisessa. Ilmeisesti määräaikaisuuksien katsotaan häiriintyvän ja aiheuttavan liikaa vaivaa sekä uudelleenjärjestelyjä työpaikalla.
Rekryä hoitanut mies kysyi minulta ennen kuin olin edes esitellyt itseni, että olenko perheellinen ja aionko hankkia lapsia. Hän totesi heti, että näitähän ei saisi kysyä. Sanoin, että ei saisikaan ja vastasin olevani lapseton sinkku. Oletan, että jos olisin vastannut muuta, puhelu olisi jäänyt lyhyeksi. Pääsin työhaastatteluun, jota piti naispomo, mutta minua ei valittu. Myöhemmin olin jo työllistynyt toisaalle, kun hän pyysi minut uudelleen haastatteluun. Hän halusi varmistaa heti haastattelun aluksi, ettei elämäntilanteeni ollut muuttunut. Pian tämän jälkeen tulin raskaaksi melkoisen yllättäen ja törmäsin kyseiseen haastattelijaan. Hän onnitteli minua, mutta varmasti itseäänkin siitä, että työsopimusta ei ollut syntynyt.
Kirjoittajan kuvaama yllättävä raskaus viittaa siihen, ettei raskaaksi tuleminen tai tulematta jättäminen ole aina ihmisen itsensä päätettävissä, vaan yllätyksiä voi sattua. Ne kuuluvat ihmiselämään ja myös työpaikoilla pitäisi hyväksyä työntekijöiden elämäntilanteiden muutokset.
Kirjoituksen perusteella lapsista kyselleessä yrityksessä työntekijän perhetilanne nähdään potentiaalisena uhkana, ja siksi sitä tiedustellaan toistuvasti. Tiedustelun sävy on kirjoittajalle selvä; keskusteluja jatketaan vain lapsettoman sinkun kanssa. Eräässä toisessa kirjoituksessa rekrytoija rinnasti työntekijän raskauden huijaamiseen, mikä kertoo suhtautumisesta perheen perustamiseen.
Jos työntekijän raskaus on työnantajalle uhka tai huijaus, ei perhe- ja lapsiystävällisyydestä voi juuri puhua.
Perheystävällisyys kannattaa
Työn ja perhe-elämän yhdistäminen lisää hyvinvointia sekä työssä että kotona. Jos työnantaja näkee työntekijän perheen vain kustannuskysymyksenä, puuttuu työnantajalta ymmärrys siitä, millainen kokonaisuus työntekijä on ja millaiset seikat vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa ja tuottavuuteensa.
Perheystävällisyys myös lisää työpaikan vetovoimaisuutta. Useat aineistomme kirjoittajat totesivat, että he eivät haluaisi työskennellä sellaisessa työpaikassa, missä rekrytoinnissa kysytään perheen perustamisesta ja lasten hoitamisesta.
Hain korkeakouluopintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa. Esihenkilö alkoi kysellä haastattelussa, että millaisia perheenlisäyssuunnitelmia minulla oli. Olin 20-vuotias ja kyseessä oli kuuden kuukauden harjoittelu, josta maksettiin 500 € kuukaudessa, eli ei kovin kaksiset lähtökohdat hankkia lapsia.
Kirjoittaja ei kerro, saiko hän kyseisen harjoittelupaikan ja ottiko hän sen vastaan. Joka tapauksessa kirjoittaja sai työpaikasta heti aluksi erikoisen kuvan, kun sen edustaja esitti epäasiallisen kysymyksen perheenlisäyksestä. Työnhakijakokemus muuttuu kielteiseksi hyvin helposti, mistä kaikki työnantajat eivät näytä välittävän. Tämä on lyhytnäköistä, sillä pätevän ja sopivan työvoiman saaminen ei ole aina itsestään selvää.
Perhe- ja lapsikielteisyys yllättää
Tutkimushankkeessa keräämiemme kirjoitusten perusteella emme voi tehdä päätelmiä siitä, kuinka yleisiä kokemukset lapsi- ja perhevihamielisistä työnantajista ovat. Pyysimme kuvauksia epäasiallisista kokemuksista, ja niitä myös saimme. Haluamme uskoa, että suuri osa suomalaisista työnantajista ei toimi epäasiallisesti vaan ymmärtää, että perhe ja lapset ovat rikkaus.
Voimme kuitenkin todeta, että suomalaisessa työelämässä on olemassa joidenkin työnantajien keskuudessa lapsi- ja perhevihamielinen juonne. Se näkyy selvästi naisten kokemusten mukaan rekrytointitilanteissa, mutta on mahdollista, että se ilmenee työpaikoilla laajemminkin. Joitakin viitteitä on olemassa siitä, että miesenemmistöisillä työpaikoilla isien perhevapaisiin suhtaudutaan kielteisesti ja isät joutuvat peräämään lakisääteisiä oikeuksiaan pitää vapaata työstä.
Rekrytoinnissa ilmenevä perhe- ja lapsikielteisyys on yllättävää, sillä työntekijöiden oikeus perheeseen ja muuhun yksityiselämään on vahvistettu lainsäädännöllä. Lisäksi perhepolitiikalla pyritään luomaan suotuisat olosuhteet lapsiperheille.
Työnantajien perhe- ja lapsikielteisyyden syistä ei ole juuri tutkimusta, vaikka sen tarve on ilmeinen, jos halutaan puuttua tähän epätasa-arvoa ruokkivaan kielteisyyteen.
Kirjoittajista Heidi Lehtovaara viimeistelee väitöskirjaansa korkeakoulutettujen maahanmuuttajanaisten työnhaun kokemuksista Ami-säätiön tutkimusapurahalla.