Työpaikoilla on käytössään useita keinoja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jotta kaikkien osaaminen saadaan hyödynnettyä yhteiskunnassamme, kirjoittavat THL:n Mia Teräsaho ja Sanna Nykänen.
Suomessa etsitään parhaillaan ratkaisuja työvoimapulaan, joka kohdistuu erityisesti naisenemmistöisille sosiaali- ja terveysaloille sekä miesenemmistöisille rakennus-, kuljetus- ja tekniikan aloille. Sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat koskettavat lähes kaikkia, myös Suomeen muuttaneita.
Maahanmuuttaneiden työllisyysaste on lähes Suomessa syntyneiden tasolla, mutta silti maahanmuuttaneen väestön on vaikeampi työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja edetä työssään. Työllisyysvaikeudet koskettavat erityisesti ulkomaalaistaustaisia naisia. Ulkomaalaistaustaisista 25–54-vuotiaista naisista 43 prosenttia on korkeasti koulutettuja.
Työelämä on monin tavoin eriytynyt sukupuolen mukaan
Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaiset työskentelevät vain harvoin sukupuolelleen epätyypillisemmillä aloilla: miehet naisenemmistöisillä koulutus-, sosiaali- ja terveysaloilla (EHW) ja naiset miesenemmistöisillä luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan aloilla (STEM).
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on kuitenkin hieman enemmän ulkomailla suoritettuja tutkintoja tekniikan alalta verrattuna suomalaistaustaisiin naisiin. Ulkomaalaistaustaiset naiset myös työskentelevät hieman suomalaistaustaisia naisia useammin luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan aloilla. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä puolestaan työskentely STEM-alojen ammateissa ei ole yhtä yleistä kuin suomalaistaustaisilla miehillä.
Työelämä on eriytynyt sukupuolen mukaan myös siten, että naisten osuus esimerkiksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista jää yhä alle 10 prosentin. Ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset työskentelevät suomalaistaustaisia miehiä ja naisia harvemmin sekä johtotehtävissä että myös erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina.
Keinoja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Työpaikat ovat merkittävässä roolissa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä tasa-arvoisten ja syrjimättömien keinojen käyttöönotossa, joilla osaltaan ratkaistaan työelämän segregaatiota ja työntekijäpulaa.
THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishankkeessa tuotettiin laaja kooste keinoista sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Esittelemme muutamia esimerkkejä:
Sukupuolitietoinen kielenkäyttö ja monimuotoinen kuvitus
Suomessa on edelleen vallalla sitkeitä mielikuvia siitä, kuka ja mitä sukupuolta oleva voi toimia milläkin alalla, ammatissa ja tehtävässä. Yksi keino purkaa stereotypioita ja mielikuvia on ottaa käyttöön sukupuolitietoinen ja yhdenvertaisempi viestintä. Tästä esimerkkinä on sukupuolineutraaleiden nimikkeiden käyttöönotto. Esimerkiksi esimies-nimike on jo monessa organisaatiossa korvattu nimikkeillä lähijohtaja tai esihenkilö.
Kuvat kertovat usein enemmän kuin sanat. Monimuotoiseen kuvitukseen panostaminen on työpaikoille keino purkaa alaan liittyviä mielikuvia ja houkutella alalle uusia osaajia moninaisista taustoista. Moninainen ja samastuttava kuvasto kannustaa eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia hakijoita hakeutumaan itseään kiinnostavalle alalle ja alan työpaikkaan.
Monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt
Suomeen muuttaneet kohtaavat syrjintää työnhaussa ja työelämässä suomalaistaustaisia useammin. THL:n FinMonik-tutkimuksessa jopa puolet ulkomaalaistaustaisista arvioi kielitaidon puutteet työllistymisen esteeksi. Puolet eri alojen rekrytoijista taas oli sitä mieltä, että suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla, jotta työssä pärjää.
Monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt, joihin kuuluu esimerkiksi monimuotoisuuslausekkeen käyttö, anonyymi rekrytointi ja kielitaidon kriittinen arviointi, ovat hyvä lähtökohta edistää työnhakijoiden yhdenvertaisuutta ja lisätä moninaisuutta työyhteisössä. Esimerkiksi monimuotoisuuslauseke hakuilmoituksessa kannustaa eri-ikäisiä ja eri sukupuolia olevia sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä hakemaan avointa työpaikkaa. Kielitietoinen työskentely on puolestaan toimintatapa, joka huomioi työyhteisössä eri kieliä puhuvat henkilöt.
Häirintään ja syrjintään puuttuminen ja ennaltaehkäisy
Työnantajalla on velvollisuus paitsi puuttua myös ennaltaehkäistä häirintää ja syrjintää sen ilmetessä. Työyhteisössä esimerkiksi yhteisesti laaditut toimintaohjeet ja pelisäännöt voivat luoda psykologisesti turvallisen tilan, jossa saa olla oma itsensä, esittää kysymyksiä ja ottaa riskejä. Psykologinen turvallisuus rakentuu kohtaamisissa, ja siinä esihenkilöiden esimerkillä on oleellinen merkitys.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat työkaluina käyttöön
Tutkimukset ovat osoittaneet, että monimuotoisesta työyhteisöstä on useita hyötyjä työpaikoille: innovatiivisuus, pysyvyys, työhyvinvointi, tuottavuus ja taloudellinen kannattavuus lisääntyvät. Lisäksi uusien asiakasryhmien tavoitettavuus paranee ja sitä kautta lopputuloksena saadaan aikaan parempia tuotteita ja palveluja.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat työpaikoille hyvä keino viedä esimerkiksi edellä mainittuja toimenpiteitä osaksi työpaikan toimintaa ja arkea.
Tasa-arvolaki velvoittaa jokaisen työnantajan edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä ehkäisemään syrjintää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tasa-arvosuunnitelman perustana on työpaikan tasa-arvon tilan selvitys ja palkkakartoitus.
Yhdenvertaisuuslaki puolestaan velvoittaa työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vastuullinen työpaikka edistää muutosta
Hyvä keino lisätä osaamista työpaikalla on kouluttaa johtoa ja koko henkilöstöä sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä antirasistisesta työotteesta. Koulutukset kannattaa sisällyttää myös uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Lisäksi tutkitun tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen auttaa nostamaan yhteiskunnassamme vallitsevan työelämän tasa-arvon ja sukupuolen mukaisen segregaation sekä syrjinnän kokonaistilaa näkyvämmäksi.
Sukupuolittuneet mielikuvat ja stereotypiat ylläpitävät syrjivien käytäntöjen ja erilaisten urakehitysmahdollisuuksien lisäksi voimakasta sukupuolen mukaista eriytymistä Suomen koulutus- ja työmarkkinoilla.
Työnantajilla on merkittävä rooli segregaation purkamisessa sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Työpaikoilla tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota moninaisten hakijoiden osaamisen tunnistamiseen, eri alojen veto- ja pitovoimatekijöihin ja houkuttelevuuteen sekä työelämän syrjivien käytäntöjen ja sukupuolistereotypioiden purkamiseen.
Sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen panostaminen sekä konkreettisten toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa vastuullisen työpaikan toimintaa muutoksen aikaansaamiseksi.
Lue lisää:
Teräsaho, Tanhua & Rantanen (2023): Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla – Keinoja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen
Nieminen, Sutela & Hannula (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014
Kuusio, Seppänen, Jokela, Somersalo & Lilja (2020): Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus.
THL: Tasa-arvon tila
THL: Tasa-arvosuunnittelu