Siirry sisältöön
  • In English
en
  • Avustukset
    • Yleistä avustuksista
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2025
    • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus
    • Hakulomake: hankerahoitus
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Ohjelmatyö
    • Ohjelmajulistus
    • 1) Osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen
    • 2) Monimuotoisuus työmarkkinoilla
    • 3) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • NEET Dreams -kampanja
    • Ohjeita kirjoittajalle
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
      • Vuosikatsaus 2024
    • Hallitus
    • Historia
  • Yhteystiedot
  • Avustukset
    • Yleistä avustuksista
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2025
    • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus
    • Hakulomake: hankerahoitus
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Ohjelmatyö
    • Ohjelmajulistus
    • 1) Osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen
    • 2) Monimuotoisuus työmarkkinoilla
    • 3) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • NEET Dreams -kampanja
    • Ohjeita kirjoittajalle
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
      • Vuosikatsaus 2024
    • Hallitus
    • Historia
  • Yhteystiedot
Etusivu Ajankohtaista Systeemiajattelu vihreän siirtymän ydinosaamiseksi?
15.5.2024 — Pulssi-blogi

Systeemiajattelu vihreän siirtymän ydinosaamiseksi?

Mikael Seppälä
vihreä siirtymä

Mitkä ovat pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden osaamistarpeet vihreän siirtymän näkökulmasta? Yksilöiden osaamisen lisäksi tarvitaan monitasoista oppimista ja ajattelun muutosta, kirjoittaa projektipäällikkö Mikael Seppälä Pulssi-blogissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät uudenlaisia työelämätaitoja, joista erityisesti systeemiajattelu korostuu. Systeemiajattelussa maailmaa tarkastellaan asioiden välisiä suhteita ymmärtäen.

Tammikuussa 2024 osallistuin ajatushautomo Demos Helsingin järjestämiin työpajoihin, joissa keskityttiin vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeiden kartoittamiseen pääkaupunkiseudulla.

Ne kuuluivat Ami-säätiön rahoittamaan hankkeeseen ”Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa”.

Työpajojen taustalla oli kaksi aiempaa, samankaltaista hanketta, jotka Demos Helsinki oli toteuttanut osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Tulevaisuuden ammattiroolit ja vihreä siirtymä

Demos Helsinki toi kehittämistyöhön mukaan laajan, pääkaupunkiseudun toimijoista koostuneen yhteistyöverkoston. Työpajoissa pohdittiin ammattiroolien muutoksia vuoteen 2035 asti ja arvioitiin GreenComp-viitekehyksen mukaisia taitoja osallistujien organisaatioissa. Green‑ Comp-osaamiskehyksessä määritellään joukko kestävyysosaamisen osatekijöitä, jotka voidaan integroida koulutusohjelmien sisältöihin.

Keskusteluissa visioitiin esimerkiksi, että vuonna 2035 markkinointipäälliköt keskittyvät työssään kestävän elämäntavan edistämiseen ja asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiseen.

Rakennusinsinöörit tavoittelevat ekologista kestävyyttä esimerkiksi materiaalitehokkuudella ja energian optimoinnilla, ja sairaanhoitajat vastaavasti hyödyntävät teknologiaa tarjotakseen entistä kestävämpää terveydenhuoltoa.

Kaikissa ammateissa korostuvat tulevaisuudessa transformatiiviset taidot, kuten jatkuva oppiminen, yhteistyö ja kestävyyteen liittyvät eettiset näkökulmat.

Toinen työpaja keskittyi osallistujien organisaatioiden arviointiin GreenComp-viitekehyksen avulla, ja tulokset paljastivat, että systeemiajattelu oli yksi heikoiten kehittynyt taito. Sen sijaan yhteistyö, yhteisöllisyys ja jatkuva oppiminen olivat edistyneempiä.

Vihreä siirtymä luo muun muassa uutta teknologiaa ja vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Työpajoissa pohdittiin ammattiroolien muutoksia vuoteen 2035 asti. Esimerkiksi markkinointipäälliköt keskittyvät tulevaisuuden työssään kestävän elämäntavan edistämiseen ja asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiseen.

Vihreä siirtymä edellyttää monitasoista oppimista

Demos Helsinki kehitti työpajojen perusteella vihreän siirtymän johtajuustyökalun, joka auttaa organisaatioita kehittämään kestävyyteen liittyviä taitoja.

Se tukee taitojen johtamista neljän keskeisen suunnan avulla: arvojen johtaminen, visionäärinen johtaminen, systeeminen johtaminen ja toiminnan johtaminen.

Vihreän siirtymän haasteet koskevat kaikkia aloja ja ilmenevät monin eri tavoin kaikilla koulutusasteilla. Työpajojen aihepiirit innostivat minua, sillä sovellettavissa olevat transformatiiviset vihreät taidot ovat ammatillisen kiinnostukseni keskiössä.

Muuttuva työelämä ja vihreän siirtymän tuomat haasteet vaativat ennen kaikkea monitasoista oppimista. Yksilöiden, ryhmien, organisaatioiden ja jaettujen haasteiden parissa toimivien ekosysteemien tulee kehittyä yhdessä, jotta ne voivat kehittää tarvittavia kyvykkyyksiä kompleksisten haasteiden ratkaisemiseen.

Tämä vaatii yksilöiden henkilökohtaista kasvua, organisaatioiden rakenteiden uudistamista sekä verkostomaista kumppanuutta, jossa jaetaan tavoitteet, tekemisen tavat, resurssit ja tieto.

Pelkkä yksilöiden osaaminen ei riitä; heidän tulee pystyä toimimaan yhdessä, uudistamaan organisaatioitaan ja toimimaan ekosysteemeissä, jotta vihreän siirtymän edistäminen olisi tehokasta.

Systeemiajattelua on kehitettävä koulutuksessa

Vihreän siirtymän ytimessä on ympäristön huomioon ottaminen kaikessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Siinä onnistumisessa tarvitaan käytännön keinoja, joilla ympäristökysymyksiä voidaan nivoa osaksi muuta tekemistä.

Systeemiajattelu, jossa todellisuutta tarkastellaan asioiden ja niiden suhteiden muodostamien ilmiöiden kautta, tarjoaa keinoja ymmärtää ja huomioida tekemisen ulkoisvaikutuksia.

Systeemiajattelua voidaan soveltaa monipuolisesti, aina kestävyysraportoinnista tuotekehitykseen ja kumppanuuksien johtamiseen.

Erityisesti kiinnitin huomiota Demos Helsingin hankkeen tuloksiin, joiden mukaan systeemiajattelun kehittäminen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa on vielä vajavaista.

Systeemiajattelun taitojen vahvistaminen ja edistäminen olisivatkin tärkeitä jatkoaskeleita, joita hankkeen perusteella kannattaisi ottaa seuraavaksi.

Lähteet

Bianchi, G., Pisiotis, U., & Cabrera Giraldez, M. (2022). GreenComp The European sustainability competence framework. Saatavissa: https://doi.org/10.2760/13286

CEGO. 2022. Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeillä. Saatavissa: https://cego.fi/jaettujen-haasteiden-kimppuun-vastuullisuuden-ekosysteemeissa

Kilpi, J., Af Hällström, C., Keisala, M., Sarkia, K. & Jousilahti, J. 2024. Transformatiiviset vihreät taidot – Havaintoja Demos Helsingin työpajasarjasta. Saatavissa: https://demoshelsinki.fi/julkaisut/report-knowledge-training-green-transition

Kuusela, O., Mykrä, N., Jousilahti, J., Neuvonen, A., Arola, T., Markkanen, I., Nokkala, T., Lehtonen, A., Heikkinen, H., Oinonen, I., Alhola, K., Huttunen, S., Paloniemi, R., Pohjola, J., Saarinen, T. 2023. Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet. VISIOS. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-463-7

Seppälä, M. 2022a. Transformatiivisten kyvykkyyksien kehittäminen ekosysteemisenä oppimisena. Tietoasiantuntija 4/2022. p. 8–10. Available: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102663320

Seppälä, M. 2022b. Yksilöistä ekosysteemeihin – näkökulmia oppimisen skaaloihin. Tietoasiantuntija 5/2022. p. 16–18. Available: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301011013

Valkonen, T., Kuusi, T., Pohjola, J., Sillanaukee, O., Kuusela, O., Lehmus, M., Lintunen, J., Sarkia, K., Fronzek, S. 2023. Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-165-0

koulutus pääkaupunkiseutu vihreä siirtymä

Pulssi-blogi sykkii Ami-säätiön ohjelmatyön teemoissa ja työmarkkinoiden muutoskohdissa: osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen, monimuotoiset työmarkkinat sekä hyvinvointi työmarkkinoilla ovat blogin laajempia teemoja. 

Kirjoittaja

Mikael Seppälä

YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija. Hän työskentelee projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Työn ohella Seppälä edistää kompleksisuus- ja systeemiajattelun käytännön sovelluksia Systeeminen muutos Suomi – Systems Change Finland ry:ssä.

Katso myös

Katso Pulssi-blogi
Toimitusjohtaja Juha Post, Ami-säätiö
13.5.2025 — Pulssi-blogi, Uutiset

Matkalla oppilaitossäätiöstä muutossäätiöksi

 
14.4.2025 — Pulssi-blogi, Uutiset

Työmarkkinoiden tulevaisuus rakennetaan tänään – mutta millä ymmärryksellä?

 
10.4.2025 — Pulssi-blogi, Uutiset

Ratkaisuja lainaamassa muista Pohjoismaista: Miehiä naisenemmistöisille aloille

 
  • Avustukset
  • Ohjelmatyö
  • Ajankohtaista
  • Ami-säätiö
  • Yhteystiedot
  • Homepage
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Tilaa uutiskirje

© 2023 Ami-säätiö