Ennakointitiedon hyödyntämisessä ei ole kyse ainoastaan siitä, mistä tieto löytyy. Olennaista on pohtia, kuinka tietoa hyödynnetään ja onko se järjestelmällistä toimintaa. Tiedon tulisi olla mahdollisimman usean ulottuvilla, kirjoittaa Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja.
Jokainen ennakointitiedon kanssa työskentelevä on viimeisten vuosien aikana ehtinyt törmäämään toteamukseen siitä, että ennakointietoa on saatavilla paljon, mutta tieto on pirstaloitunutta ja siten vaikeasti hyödynnettävissä.
Tämän tunnistivat myös Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin kumppanit pohtiessaan tavoitteita kesällä 2020 alkavalle kaudelle. Tällöin toiveeksi nousi juuri se, että Ennakointikamari voisi jatkossa yrittää tuottaa tiivistä ja kokoavaa tietoa Helsingin seudun näkökulmasta, mihin olemmekin viimeisien vuosien aikana pyrkineet.
Mutta ennakointitiedon hyödyntämisessä ei ole tietenkään kyse vain siitä, mistä tieto löytyy. Kokonaan oma kysymyksensä on, miten ennakointitietoa käsitellään organisaatioissa. Vaikka olisimmekin niin autuaassa tilanteessa, että ennakointitieto on kätevästi löydettävissä yhdestä lähteestä, ei tämä vielä suoraan johda siihen, että eri organisaatioiden työntekijöillä olisi mahdollisuus hyödyntää tietoa omassa arjessaan.
Oman työni näkökulmasta nämä kaksi ennakointitiedon hyödyntämisen kärkeä tarkoittavat siis, että tuottamamme tiedon pitää olla napakkaa ja helposti löydettävissä, mutta myös sitä, että rohkaisemme eritoten mukana olevia organisaatioita hyödyntämään tietoa koko henkilöstön tasolla.
Ei ehkä aivan helppo tavoite, mutta tätä kohti on pyrittävä.
Ohjausta oikean ennakointitiedon lähteille
Kun Ami-säätiöstä vinkattiin keväällä tuolloin suunnittelun asteella olevasta selvityksestä ennakointitiedon hyödyntämisestä, hyppäsin innolla mukaan selvityksen valmisteluun.
Haastattelujen kautta oli mahdollista päästä kiinni moniin itseäni kiinnostaviin kysymyksiin: Löydetäänkö ennakointitiedon äärelle? Ketkä organisaatioissa hyödyntävät ennakointitietoa? Onko ennakointitiedon hyödyntäminen järjestelmällistä toimintaa? Vaihtelevatko näkemykset ennakointitiedosta organisaatioiden sisällä? Ja niin edelleen.
Kyselyn tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä ja toivonkin niiden herättävän keskustelua kaikissa osaamisen kanssa toimivissa organisaatioissa, ei vain ennakointieksperttien keskuudessa.
Tuloksista osa oli ennakoitavissa. Tekstin alussa esittämäni väittämä tiedon riittävyydestä, mutta vaikeasta löydettävyydestä saa tukea tuloksista.
Vastaajat eivät kaipaa enää uusia tietolähteitä, vaan koordinoidumpaa ohjausta oikean tiedon lähteille. Osaamisen ennakointitietoa pidetään tärkeänä ja vastaajista selvä enemmistö seuraa tätä tietoa vähintään jonkin verran. Useat eri lähteet olivat tuttuja ainakin neljännekselle vastaajista, mutta toisaalta vain kaksi tunnetuinta (Sitran megatrendit, Ammattibarometri) olivat käytössä yli puolella vastaajista.
Ennakointiosaamisen tulisi näkyä läpi organisaation
Myöskään tulokset ennakointitiedon hyödyntämisestä organisaatioiden sisällä eivät välttämättä yllättäneet suuresti.
Tiedon hyödyntäminen on liian harvoin systemaattista ja tarkoituksenmukaista. Parempi hyödyntäminen vaatisi systemaattisempaa toimintamallia ja sitä, että ennakointitietoon tutustuminen olisi useammin osa työntekijöiden työnkuvaa. Jälkimmäinen vaatii toki sitä, että ennakonititietoon tutustumiseen olisi käytettävissä työaikaa, mikä on liian useissa tapauksissa hyvin rajallinen resurssi.
Tulokset paljastavat myös, että ennakointitieto koskettaa organisaatioissa erityisesti muita kuin työntekijätasoa. Tällä on lopulta se vaikutus, että ennakointiosaamisen välittyminen organisaation asiakkaisiin asti on vaikeaa, jollei mahdotonta. Jos asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilöt eivät pääse työssään tulevaisuustiedon äärelle, on heidän vaikeampi avartaa esimerkiksi opiskelijoiden tulevaisuudennäkymiä.
Optimitilanteessa tulevaisuuden pohtiminen ei ole luksusta, johon vain tietyllä pienellä joukolla on mahdollisuus tarttua. Me kaikki ansaitsemme pohtia tulevaisuuksia, joissa meillä ja meidän osaamisellamme on paikkansa. Erityisen tärkeää tämä on aikana, jolloin maailma tuntuu hoipertelevan kriisistä toiseen ja itse kunkin tulevaisuudenuskoa koetellaan.