Mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Iso osa mielenterveyden ongelmien perusteella kirjoitetuista sairauspoissaoloista on linkitettävissä huonoon aivoergonomiaan, kiireeseen, negatiiviseen työkuormitukseen ja puutteelliseen palautumiseen. Aikuisista 20–25 % sairastaa mielenterveyden häiriöitä vuosittain. Vuoden 2016 jälkeen kasvu on ollut voimakasta ja vuonna 2023 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat yhtä yleinen syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Mielenterveyshäiriöiden kustannukset ovat myös taloudellisesti korkeat. OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomen osalta arvioitu 11 mrd. vuodessa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
Aivojen hyvinvoinnilla on merkitystä koko työpaikan hyvinvoinnille, tuottavuudelle, muutosjoustavuudelle ja uudistumiselle. Panostaminen ennaltaehkäisevästi aivojen hyvinvointiin ja terveyteen vähentää mielenterveyshäiriöistä aiheutuvia sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Tavoitteena inhimillisesti kestävät työpaikat
Aivoterveellinen työpaikka –hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi työpaikka pääkaupunkiseudulla on inhimillisesti kestävä ja aivojen hyvinvointia tukeva. Näin työelämän aivopääoma/Brain Capital vahvistuu. Se korostaa inhimillisten kykyjen, aivojen hyvinvoinnin ja terveyden merkitystä sosiaalisessa ja taloudellisessa kontekstissa. Hyvinvointi organisaatiossa paranee, kun työntekijöiden aivot voivat hyvin. He ovat kykeneviä osallistumaan aktiivisesti yhteisiin ponnistuksiin. Tämä tukee sosiaalista osallisuutta ja lisää henkistä joustavuutta. Aivojen hyvinvointi tukee organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä, koska ongelman ratkaisutaidot, innovatiivisuus ja luovuus ovat yhä enemmän riippuvaisia inhimillisistä kyvyistä ja aivoterveydestä.
Hankkeen toteuttavat Aivoliitto ry, Heltti Oy ja IhanaElo Oy, jotka ovat vuosia työskennelleet pääkaupunkiseudulla toimivien erilaisten organisaatioiden kanssa. Hankkeen integroituminen pääkaupunkiseudun työpaikoille varmistetaan hankkeeseen sitoutettavien, kahden pääkaupunkiseudulla toimivan erilaisen pilottiorganisaation avulla.
Pilotointi kytkeytyy kansalliseen aivoterveysohjelmaan
Hankkeen tehtävänä on kehittää aivoterveellisen työpaikan kriteerit, niitä kartoittavan mittarin ja aivoterveyttä edistävän valmennusohjelman työpaikoille. Malliin kuuluu työkalu työpaikan aivoterveellisyyden arvioimiseksi prosessin alussa ja lopussa sekä organisaation kaikki tasot huomioiva modulaarinen valmennuskokonaisuus, joka vahvistaa tulevaisuuden työelämätaitoja. Malli pohjautuu kansalliseen aivoterveysohjelmaan ja muuhun tutkittuun tietoon, on vaikuttava ja vastaa pääkaupunkiseudun organisaatioiden tarpeisiin työikäisten aivoterveyden edistämiseksi. Mallia kehittämässä on aivoterveyden, johtamisen ja vaikuttavuuden arvostettuja asiantuntijoita ja tutkijoita.
Hanke tukee yksilöiden, tiimien, esihenkilöiden/johdon työhyvinvointia ja työssä jaksamista laaja-alaisesti, toimialasta riippumatta. Aivoliitto ry:n koordinoiman kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmapäällikkö Markku Holmi haluaa nostaa esille, että aivoterveys koskettaakin teemana oikeastaan kaikkia työpaikkoja, ei ainoastaan sellaisia organisaatioita, joissa tehdään tietotyötä.
Hänen kollegansa, kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto haluaakin kannustaa kaikkia organisaatioita pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
– Mitä tarvitaan, jotta työpaikkasi olisi aivoterveellinen? Mitä voisit tehdä, jotta tämä tavoite voisi toteutua tai olla lähempänä toteutumista?
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Aivoliitto ry, ry, Heltti Oy ja IhanaElo Oy, ja tuloksia on odotettavissa vuoden 2026 keväällä.
Hankkeesta muualla:
Aivoterveellinen työpaikka – IhanaElo
Aivoterveellinen työpaikka -hanke käynnistyy – Heltti
Takaisin hanke-esittelysivulle