Suunnanetsijä-blogi täyttää tammikuussa vuoden ja tässä kohdin onkin hyvä tarkastella mennyttä vuotta, ja suunnata katse blogin tulevaisuuteen. On ollut ilo kuulla, että blogi on herättänyt huomiota ja että sen sisältöä on pidetty mielenkiintoisena ja tarpeellisena muun muassa viranomaisten ja tutkijoiden keskuudessa. Tämän blogin taustalla on alusta asti ollut Ami-säätiön strategia, jonka tavoitteena on rakentaa Suomen pääkaupunkiseudulle Pohjolan parhaat työmarkkinat. Tarvittavien muutosten ymmärtämiseksi on tärkeää tarkastella myös muiden lähialueiden pääkaupunkiseutujen työmarkkinatilannetta.
Jo pitkään on ollut selvää, että keskeiset työmarkkinamittarit, kuten työllisyys- ja työttömyysaste, ovat Suomessa jääneet jälkeen verrokkimaihin verrattuna, ja sama ilmiö näkyy Pohjolan pääkaupunkialueita verrattaessa. Nämä mittarit kuitenkin peittävät alleen monia tekijöitä, kuten eri ikäryhmien työmarkkinatilanteen, osaamisen kehittämisen ja vastentahtoisen osa-aikatyön, joita olen tässä blogissa käsitellyt tarkemmin vuoden 2024 aikana.
Työmarkkinoiden ilmiöt ja muutostarpeet ovat monimutkaisia ja kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Yhden ilmiön tarkempi tarkastelu avaa usein uusia kysymyksiä ja syventää keskustelua entisestään. Eri tieteenalat tuovat ilmiöihin omat näkökulmansa, ja käytännön toimijat tarkastelevat niitä omista lähtökohdistaan. Ratkaisuehdotukset työmarkkinoiden haasteisiin puolestaan jakavat mielipiteitä, kuten professori Harri Jalonen marraskuisessa kirjoituksessaan Ami-säätiön Pulssi-blogissa totesi.
Kuluneen vuoden aikana olemme ymmärtäneet, ettei kaikkea voida mitata tilastollisesti. Myös tilastolliset vertailut eri pääkaupunkialueiden välillä ovat monimutkaisia ja vaativat tulkintaa, sillä eri maiden kansalliset tilastot eroavat toisistaan, eikä kaikista maista ole saatavilla vertailukelpoista tilastotietoa. Alun perin ajatuksena oli määrittää kriteerit, joiden avulla voisimme tunnistaa Pohjolan parhaat työmarkkinat. Vuoden aikana olemme kuitenkin siirtyneet painottamaan tiettyjä teemallisia aihealueita, joihin keskitymme työmarkkinatiedon näkökulmasta ja joissa toivomme näkevämme myönteistä kehitystä. Aihealueet sijoittuvat ohjelmatyömme painopistealueiden alle. Blogissa tulen vuoden 2025 aikana jatkamaan muun muassa NEET-nuoriin, täsmätyökykyisten työmarkkina-asemaan ja konkarityöllisyyteen liittyvien teemojen parissa. Tarkoituksena on myös laajentaa blogin sisältöä koskemaan työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen teemaa, joka on yksi ohjelmatyömme painopistealueista.
Ami-säätiö on valinnut ohjelmatyössään kolme painopistealuetta, joiden kautta edistämme strategista tavoitettamme luoda Pohjolan parhaat työmarkkinat. Tässä blogissa käsitellyt aiheet konkretisoivat painopistealueita, joissa haluamme nähdä muutosta painopistealueidemme puitteissa. Työmarkkinoihin vaikuttavat monet tekijät, emmekä väitä, että valitsemiemme teemojen kehitys yksin riittäisi saavuttamaan parhaita työmarkkinoita pääkaupunkiseudulle. Uskomme kuitenkin, että näiden teemojen kautta voimme omalta osaltamme vaikuttaa myönteisesti kehitykseen ja edetä kohti verrokkialueiden työllisyys- ja työttömyysasteita.
Pelkkä tilastotieto ja tutkimuskirjallisuus eivät riitä antamaan kattavaa kuvaa pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden ilmiöistä. Vuoden 2024 aikana olen tavannut kymmeniä tutkijoita, tutkimuslaitosten edustajia, viranomaisia ja järjestöjen edustajia, joilta olen saanut arvokasta tietoa työmarkkinatutkimuksen tarpeista, jatkotutkimusmahdollisuuksista sekä käytännön toimijoiden näkemyksiä työmarkkinoista. Yhteistyö on yksi Ami-säätiön kolmesta arvosta. Ilman sitä säätiö ei voisi edetä kohti tavoitettaan rakentaa Pohjolan parhaita työmarkkinoita, eikä vuoden 2024 aikana kartutettu ymmärryksemme olisi tällä tasolla ilman yhteistyötä. Haluankin näin vuoden lopussa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme koko säätiön puolesta. Erityisesti haluan kiittää Tilastokeskusta, Helsingin kaupunkitietopalveluita ja muiden Pohjoismaiden tilastoviranomaisia, jotka kaikki ovat merkittävästi auttaneet pohjoismaisen tilastotiedon hankkimisessa ja tulkinnassa.
Ami-säätiön tiedontuotannon tavoitteena ei ole vain lisätä omaa työmarkkinaymmärrystämme, vaan myös tarjota tietoa pääkaupunkiseudun työllisyyden parissa toimiville tahoille. Toivomme, että nostamamme teemat innostavat tutkijoita ja hanketoimijoita tarttumaan ajankohtaisiin työmarkkina-aiheisiin ja edistämään muutosta kohti Pohjolan parhaita työmarkkinoita. Vuoden 2024 lopulla olemme lisänneet verkkosivuillemme uuden Tietoa Pohjolan työmarkkinoista -osion, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa kerättyä tietoa. Siinä missä vuoden 2024 aikana olemme kartoittaneet suuntaa tässä blogissa, vuoden 2025 tavoitteena on syventyä tarkemmin valittuihin teemoihin, kuten olemme jo tehneet NEET-nuorten osalta syksyn 2024 aikana. NEET-nuoriin liittyen olemme julkaisseet useita blogikirjoituksia, järjestäneet seminaarin ja työpajan sekä tuoneet esille kiinnostuksemme rahoittaa hankkeita, jotka edistävät työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyys- ja koulutuspolkuja. Marraskuussa käynnistimme myös vaikuttamiskampanjan.
Vuonna 2025 jatkamme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja kuulemme mielellämme eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä työmarkkinoiden muutostarpeista. Lopuksi muistuttaisi Ami-säätiön henkilökohtaisten tutkimusapurahojen haun olevan avoimena 16.12.2024-27.1.2025 ja hankerahoitushaun olevan avoimena ympäri vuoden. Toivotan itseni ja koko Ami-säätiön puolesta rentouttavaa loppuvuotta blogin lukijoille.
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueille (ami.fi/avustukset).