Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, eli NEET-nuoret, ovat olleet Ami-säätiön keskiössä vuonna 2024. Olemme käsitelleet teemaa laajasti julkaisemalla aiheeseen liittyviä kirjoituksia, järjestämällä seminaarin ja työpajan sekä toteuttamalla vaikuttamiskampanjan sosiaalisessa mediassa. Lisäksi olemme pilotoineet Tietoa Pohjolan työmarkkinoista -sivustoamme juuri NEET-teeman kautta. Tuomalla NEET-nuorten tilanteen näkyväksi kutsumme muun muassa tutkijoita, tutkimuslaitoksia ja kolmannen sektorin toimijoita hakemaan säätiöltämme rahoitusta tutkimuksiin ja hankkeisiin, jotka tukevat NEET-nuorten siirtymistä työelämään ja koulutukseen sekä ennaltaehkäisevät NEET-asteen pitkittymistä. Tavoitteemme on luoda Pohjoismaiden alhaisin NEET-aste ja tulevaisuuden työmarkkinat, joissa jokaisen potentiaali pääsee esiin.
Suunnanetsijä-blogimme lukijoille on varmasti käynyt vuoden aikana selväksi, että NEET-aste on Suomessa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa luku on puolestaan pysynyt matalana jo vuosien ajan. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen, mitä tuore tutkimus kertoo Ruotsin NEET-nuorista ja heidän tilanteestaan. Tämän blogin lähteinä ovat MUCF:n ja IFAU:n tuoreet tutkimukset.
Ruotsalaiset NEET-nuoret
Ruotsin NEET-nuoret, kuten Suomessa, muodostavat hyvin moninaisen ryhmän. Tilastollisesti suurin osa heistä kuuluu kategoriaan ”tuntematon”, mikä vastaa Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien ryhmän ”muut tuntematon” -luokittelua. Toiseksi suurin ryhmä Ruotsin NEET-nuorista koostuu työttömistä nuorista, jotka osallistuvat valtion työmarkkinatoimenpiteisiin ja saavat korvausta työvoimaviraston kautta.
Merkittävä osa Ruotsin NEET-nuorista on vammaisia tai pitkäaikaissairaita, jotka saavat sairaus- tai toimintakorvauksia. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa on tunnistettu useita pitkittyneen NEET-statuksen riskitekijöitä, kuten nuoren pitkäaikaissairaudet ja vammat, maahanmuuttajatausta, toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen sekä nuorella iällä äidiksi tuleminen.
NEET-nuorten osuuksissa on merkittäviä eroja Ruotsin kuntien välillä. Alhaisin prosenttiosuus on 4,8 prosenttia, kun taas korkeimman prosenttiosuuden kunnassa on 16,7 prosenttia nuoria, jotka eivät työskentele tai opiskele. Tämä tarkoittaa, että kunnassa, jossa on eniten nuoria, jotka eivät työskentele tai opiskele, on lähes neljä kertaa suurempi osuus kuntaan, jonka osuus on pienin. Raportin mukaan osa Ruotsin kuntien välisestä erosta selittyy rakenteellisilla tekijöillä. Suuri osa kuntien välisestä NEET-asteen vaihtelusta ei kuitenkaan selity rakenteellisilla olosuhteilla, mikä viittaa siihen, että on myös muita tekijöitä, jotka selittävät, miksi niiden nuorten osuus, jotka eivät työskentele tai opiskele, vaihtelee eri kunnissa.
Matalan NEET-asteen saavuttaneet kunnat
Merkittävä osa kuntien välisistä eroista NEET-asteessa ei selity pelkästään rakenteellisilla olosuhteilla, kuten toimialarakenteella, ikäjakaumalla tai työttömyysasteella. Tämä viittaa siihen, että muut tekijät, kuten paikallispolitiikka, kohderyhmäymmärrys ja räätälöidyt toimenpiteet, voivat vaikuttaa siihen, miksi työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus vaihtelee eri kunnissa
Ruotsin kunnilla, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan matalan NEET-asteen, on yhteisiä piirteitä, jotka selittävät niiden menestystä. Tutkimukset korostavat, että näiden kuntien poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet vahvasti NEET-asteen laskemiseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Menestyneet kunnat osoittavat myös kunnianhimoa ja pitkäjänteisyyttä tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimuksissa on myös havaittu, että pelkkä riittävä koulutus- ja palvelutarjonta ei yksinään riitä NEET-asteen alentamiseen. NEET-asteen laskuun tähtäävät toimenpiteiden tulee olla strategisesti yhteen nivottuja ja lähteä liikkeelle kuntien poliittisen päätöksenteon korkeimmalta tasolta.
Matalan NEET-asteen kunnissa on lisäksi kehitetty syvällinen kohderyhmäymmärrys eri NEET-nuorten ryhmien tilanteesta. Tämä ymmärrys mahdollistaa toimenpiteiden räätälöinnin NEET-nuorten erilaisille alaryhmille, kuten pitkäaikaissairaille tai maahanmuuttajataustaisille nuorille. Nuorille tarjottavat palvelut suunnitellaan tutkittuun tietoon perustuen, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan kunnissa tietoperustaisesti.
Menestyneet kunnat ovat kehittäneet kattavaa tietoa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista, ja tämä tieto toimii pohjana toimintasuunnitelmille sekä hankkeiden suunnittelulle ja käynnistämiselle. Tietoon perustuva lähestymistapa onkin keskeinen matalan NEET-asteen saavuttamisessa.
Eri viranomaisten välinen yhteistyö on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi NEET-asteen alentamisessa ja NEET-statuksen ennaltaehkäisyssä. Koska viranomaisilla on omat lakisääteiset tehtävänsä ja toiminnan rajauksensa, tehokkaasti koordinoidut yhteistyömallit ovat keskeisessä roolissa nuorten tilanteen parantamisessa. Ruotsalaiset tutkimukset korostavatkin koordinoinnin ja yhteisen tilannekuvan luomisen tärkeyttä. Tutkimuksissa tuotiin myös esille, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa koordinoida yhteistyötä ja järjestää palveluita, vaan ne on räätälöitävä kunkin kunnan nuorten tarpeiden mukaisesti.
Tutkimukset osoittavat, että tehokkaaksi palvelumalliksi on todettu yhden palvelupisteen malli, jossa kaikki nuoren tarvitsemat palvelut ovat saatavilla samasta paikasta. Tällaisesta pisteestä nuori voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin muihin palveluihin. Ruotsalainen malli muistuttaa tässä suhteessa Suomen ohjaamopalveluita, joissa tarjotaan monialaista tukea nuorille saman katon alla.
Haasteet
Vaikka Ruotsilla on ollut pitkään Pohjoismaiden alhaisin NEET-aste, nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on sielläkin tunnistettu merkittäväksi haasteeksi. MUCF:n raportit tuovat esiin monia nuorten tilanteeseen liittyviä ongelmia, jotka kaipaavat edelleen ratkaisuja.
MUCF:n raporttien mukaan yksi keskeinen haaste on tavoittaa juuri ne nuoret, joille toimenpiteet on tarkoitettu. Useat kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi tavoittaa erityisesti NEET-nuoria, joilla ei ole yhteyksiä viranomaisiin, ja luoda heille mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea.
Kunnat kuitenkin raportoivat, että tiettyjä ryhmiä on erityisen vaikea tavoittaa. Esimerkiksi ulkomailla syntyneet tytöt muodostavat ryhmän, jonka tavoittaminen on haastavaa. Joissakin kunnissa myös rikoksista tuomittujen nuorten motivointi osallistumaan palveluihin on merkittävä ongelma. Nämä haasteet korostavat tarvetta kehittää uusia lähestymistapoja ja menetelmiä vaikeasti saavutettavien ryhmien tukemiseksi.
NEET-nuorten tilannetta parantavat hankkeet on tunnistettu tärkeiksi ja usein vaikuttaviksi, mutta niiden jatkotyöstämiseen liittyy merkittäviä haasteita. Vaikka yksittäiset hankkeet ovat osoittautuneet tehokkaiksi nuorten tilanteen parantamisessa, ne ovat yleensä määräaikaisia. Tämä tarkoittaa, että hankkeiden päättyessä niiden hyödyt ja hyvät käytänteet jäävät usein ilman pysyvää jatkoa. Määräaikaiseen rahoitukseen perustuvat hankkeet muodostavatkin ruotsalaisten kuntien näkökulmasta haasteen NEET-nuorten tilanteen parantamiseen liittyen.
Keskeinen ongelma onkin se, että hankkeissa kehitettyjä toimivia käytäntöjä ei saada osaksi pysyvää palvelurakennetta. Tämä korostaa tarvetta suunnitella hankkeita niin, että niiden tulokset voidaan integroida osaksi pitkäjänteistä toimintaa ja palvelujärjestelmää.
Ruotsissa NEET-nuorten tilanteen parantamista hankaloittavat myös haasteet eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Raporttien mukaan kuntien, terveydenhuollosta vastaavien alueiden (Regioner) ja valtiollisen työvoimatoimiston (Arbetsförmedlingen) yhteistyössä on ongelmia. Tämä on merkittävä haaste, sillä NEET-nuorten joukossa on ryhmiä, jotka tarvitsevat samanaikaisesti useiden eri toimijoiden palveluita.
Tehokas yhteistyö näiden tahojen välillä on välttämätöntä, jotta monialaista tukea tarvitsevat nuoret voivat saada kattavia ja koordinoituja palveluita. Yhteistyön puutteet voivat kuitenkin johtaa siihen, että nuoret jäävät ilman tarvittavaa tukea tai palvelut eivät kohtaa heidän tarpeitaan. Tämä korostaa tarvetta kehittää toimivampia rakenteita ja prosesseja eri toimijoiden yhteistyön parantamiseksi.
Ruotsista oppia?
Pitkittyneen NEET-statuksen riskitekijät Ruotsissa ovat pitkälti samanlaisia kuin Suomessa, mikä ei ole yllättävää, sillä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus tunnistaa samankaltaiset riskit kaikissa länsimaissa. Haasteet ovat myös monilta osin yhteneväiset näiden maiden välillä. NEET-nuoret muodostavat moninaisen ryhmän, ja heidän kohtaamiinsa erilaisiin haasteisiin tarvitaan laajaa yhteistyötä työllisyyspalveluiden, nuorisotyön, järjestöjen, koulutustoimijoiden ja terveydenhuollon välillä. Eri toimijoiden työn yhteensovittaminen on haaste sekä Suomessa että Ruotsissa. Lisäksi molemmissa maissa on tunnistettu ongelmia nuorten tavoittamisessa palveluiden piiriin.
Ruotsin huomattavasti parempi taloudellinen tilanne ja runsaampi määrä avoimia työpaikkoja selittävät osittain maan alhaista NEET-astetta. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää nähdä vertailevaa tutkimusta Suomen ja Ruotsin välillä. Onko Ruotsissa onnistuttu kehittämään kuntatasolla toimintamalleja, palveluiden yhteensovittamista ja koordinointia, joista Suomi voisi ottaa oppia?
Lähteet:
- Korpi Tomas, Minas Renate: Lokala åtgärder för unga som varken arbetar eller studerar – Utformning, organisation och funktion av åtgärder på kommunal nivå. Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk utvärdering (IFAU). 2024.
- Abelin Charlotte, Ilhammar Cecilia: Stöd till de aktörer, i första hand kommuner, som arbetar i verksamheter som bidrar till etableringav unga som varken arbetar eller studerar. Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (MUCF). 2024.
- MUCF: Olika villkor för etablering – Lokala förutsättningar och stöd till unga som varken arbetar eller studerar. 2023.
Blogikirjoituksen kuvituskuva luotu tekoälyllä Adobe FireFly.
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan tutkimusta ja hankkeita, jotka keskittyvät NEET-nuorten tilanteen ymmärtämiseen ja heidän asemansa parantamiseen (ami.fi/avustukset).