Suunnanetsijä on blogisarja, jossa tehdään matkaa Pohjoismaiden parhaiden työmarkkinoiden löytämiseksi ja kriteeristön määrittelemiseksi.
HELMIKUUN TEEMA: POHJOISMAISET PÄÄKAUPUNKISEUDUT
Suunnanetsijä-blogisarjassa vertaillaan pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja keskenään työmarkkinoiden näkökulmasta. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa. Kuinka esimerkiksi verrata sellaisia yksiköitä, joista ei ole saatavilla tilastotietoa? Entä onko mielekästä vertailla Pohjoismaita vai laajemmin Pohjolaa?
Suomessa ei ole virallista pääkaupunkiseudun määritelmää, ja siksi etenkin arkipuheessa alueeseen viitataan vaihtelevasti. Puhujasta riippuen se saattaa tarkoittaa kaikkia Helsingin seudun 14 kuntaa tai jopa koko Uudenmaan maakuntaa.
Vakiintunut ajattelutapa on, että Suomen pääkaupunkiseudun muodostavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, jotka ovat myös Ami-säätiön perustajakunnat.
Tässä blogisarjassa puhumme työmarkkinoista ja niihin liittyvistä ilmiöistä Suomen pääkaupunkiseudun neljän kunnan alueella ja vertaamme tilannetta muihin pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin.
Olemme Ami-säätiössä valinneet vertailukohteiksemme juuri pohjoismaiset pääkaupunkiseudut, koska säätiön pitkän aikavälin visiona on saada Suomen pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessa Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat sekä osaavimmat yksilöt ja yritykset.
Vision saavuttamiseksi pidämme tärkeänä, että ymmärryksemme muiden pohjoismaiden työmarkkinoista ja osaamisesta kasvaa.
Lue tästä lisää Suunnanetsijä-blogin taustoista
Miltä pääkaupunkiseudun määrittely näyttää Suomessa?
Jotta voimme tehdä tilastollista vertailua Pohjoismaiden kesken, on valittava ja määriteltävä yksiköt, joista tilastotietoa on kattavasti saatavilla.
Suomen pääkaupunkiseudulta käyttämämme tiedot pohjautuvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntakohtaisiin tilastoihin. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan ole kuntakohtaisesti saatavilla tai kaikkien aiheiden osalta kuntakohtaisiin tietoihin perustuva vertailu ei ole relevanttia, jolloin voimme ajatella pääkaupunkiseutumme maantieteellisesti laajemmassa mittakaavassa Helsingin seutuna ja nojaamme siitä saatavaan tilastotietoon.
Yksi mahdollisuus olisikin ottaa Suomen osalta vertailuyksiköksi Helsingin seutu, jolloin myös tärkeät ympäryskunnat kuten Kirkkonummi, Kerava ja Järvenpää olisivat vertailussa mukana. Aluetta käytetään usein myös Suomessa tilastollisessa vertailussa, esimerkiksi avoimessa tilastotietokannassa Nordstatissa.
Tilastotietojen saatavuuden mukaan olisi vaihtoehtoisesti mahdollista käyttää vertailussa Uudenmaan tietoja, kuten monissa kansainvälisissä tutkimuksissa tehdään. Uudenmaan maakunta on yksi Suomen viidestä NUTS 2 -alueesta. NUTS on Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaisesti laaditaan kaikki unionin yhteiset alueelliset tilastot.
Uudenmaan tietoja voidaan käyttää ainakin silloin, kun Helsingin seudun tai pääkaupunkiseudun tietoja ei ole saatavilla tai ne ovat vanhentuneita.
Vertailualueiden vallinnassa kyse onkin aina jonkintasoisesta kompromissista.
Miltä pääkaupunkiseudun määrittely näyttää muissa pohjoismaissa?
Jos seudun määrittely jo Suomessa on haastavaa, ei vertailua helpota, että kunkin maan tilastoviranomaiset käyttävät keskenään eri määritelmiä. Eri maissa esimerkiksi maantiede ja joukkoliikenteen yhteydet ovat muokanneet pääkaupunkialueista omanlaisiaan.
Myös kuntarakenne ja kuntien määrät vaihtelevat maittain sen mukaan, miten kaupunkimainen alue ja itse pääkaupungin keskustaajama ovat laajentuneet kauas varsinaisen pääkaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolelle.
Näin on käynyt Suomessa, missä kaupunkimainen asutus ja Helsingin keskustaajama ovat alueen voimakkaan kasvun myötä ylittäneet jo kauan sitten Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien maantieteelliset rajat.
Kaupunkiseutujen vaikutus- ja työssäkäyntialueet eivät puolestaan noudata hallinnollisia rajoja, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulle kulkee ihmisiä töihin jopa satojen kilometrien päästä.
Erityisen kiinnostavaa on herätellä keskustelua vertailtavista yksiköistä ja kuulla eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.
Vision mukaisesti teemme vertailua muihin Pohjoismaihin, mutta olisiko meidän syytä puhua pohjolasta laajemmin?
Haluatko tulla mukaan keskusteluun? Verkostoidu kirjoittaja Henry Saarisen kanssa LinkedInissä.
Näin pääkaupunkiseutua ja lähikuntia määritellään Suomessa
Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen.
Helsingin seutu = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä.
Helsingin seutukunta = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Siuntio, Lohja, Karkkila,
Uusimaa = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Raasepori, Hanko, Inkoo, Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Lapinjärvi, Loviisa, Siuntio, Lohja, Karkkila.
Näin pääkaupunkiseutua ja lähikuntia määritellään muualla Pohjolassa
Ruotsi
- Vertailualueena Tukholman lääni: 26 kuntaa
- Ruotsin pääkaupunkiseutu ei ole yhtä selvärajainen kuin Suomen pk-seutu. Tukholman keskustaajama ulottuu Tukholman kaupungista moneen ilmansuuntaan.
- Pelkän Tukholman kaupungin vertailu jättäisi Tukholman taajamasta suuria alueita pois, kuten Nackan, Järfallan ja Solnan väkirikkaat kunnat. Siksi vertailualueemme on Tukholman lääni.
- Ruotsin tilastoviranomaiset käyttävät valtaosassa tilastojaan läänejä yksikköinä.
- Tukholman lääni ei ole täysin vertailukelpoinen Suomen pk-seudun kanssa, koska maantieteellinen alue laajempi Ruotsissa.
- Läänin väkiluku on 2,45 miljoonaa, josta Tukholmassa asuu 990 000.
Tanska
- Vertailualueena Region Hovedstaden: 29 kuntaa
- Kööpenhaminan seutu on Region Hovedstaden -pääkaupunkialuetta laajempi, ja siihen kuuluu kuntia Sjællandinin alueen puolelta.
- Pelkän Kööpenhaminan vertaaminen jättäisi pois esimerkiksi väkiluvultaan suuren Frederiksbergin kunnan. Siksi vertailualueemme on laajempi.
- Tanskan tilastoviranomaiset käyttävät Region Hovedstadenia tilastoissaan.
- Kööpenhamina muodostaa Ruotsin Malmön kanssa huomattavan suuren metropolialueen, jossa on valtion rajat ylittävää työssäkäyntiä ja taloudellista yhteistyötä.
Norja
- Vertailualueena Oslon ja Akershusin läänit: 22 kuntaa
- Norjan pääkaupunkiseutu kuuluu kahteen eri lääniin. Oslon kaupunki muodostaa oman lääninsä, ja sen ympäryskunnat kuuluvat Akershusin lääniin.
- Norjan tilastoviranomaisten läänikohtainen tieto on meille käyttökelpoisinta. Viranomaiset käyttävät käsitettä Oslo-Akershus (aikaisemmin Oslo-Viken), joka käsittää Norjan pääkaupunkiseudun.
- Uusimpia Oslo-Akershus-käsitteellä olevia tilastoja joudutaan kuitenkin vielä odottamaan, koska läänit on uudistettu 1.1.2024.
- Norjassa on tehty lääniuudistuksia vuosina 2020 ja 2024, mikä vaikuttaa tilastotietojen vertailuun.
- Vuosina 2000–2023 toiminut Vikenin lääni lakkautettu 1.1.2024
- Tällä hetkellä vertailemme Suomen pk-seutua Oslon ja Akershusin lääneihin.
- Kuten Tukholman osalta, emme voi verrata vain Oslon kaupunkia, koska keskeisiä ympäryskuntia (esim. Bærum) jäisi vertailusta pois.
Viro
- Vertailualueena Tallinnan kaupunki
- Viron pääkaupunkialueen voidaan katsoa muodostuvan Tallinnan, Maardun ja Viimsin kunnista.
- Käytännössä Tallinnan kaupunki kattaa pääkaupunkialueen, ja Maardu ja Viimsi ovat pienempiä satelliittikaupunkeja.
- Vertailua tehdessä voimme verrata pelkkää Tallinnan kaupunkia. Tässä on ero Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan, joissa huomattava osa pääkaupunkiseudun väestöstä asuu itse pääkaupungin rajojen ulkopuolella.
| Alue | Väkiluku |
| Helsinki | 673 000 |
| Suomen pk-seutu | 1 240 000 |
| Helsingin seutu | 1 570 000 |
| Uusimaa | 1 753 000 |
| Stockholms län | 2 450 000 |
| Tukholma | 990 000 |
| Region Hovedstaden | 1 900 000 |
| Kööpenhamina | 660 000 |
| Tallinna | 450 000 |
| Oslo-Viken | 1 970 000 |
| Oslo-Akershus | 1 420 000 |
| Oslo | 700 000 |
Näin Suunnanetsijä-blogissa käsitellään tietoa
- Viittaamme usein tilastoihin ja niistä laadittuihin kaavioihin, joiden alaviitteissä ja kuvatekstissä tuomme aina esille, käytämmekö vertailutietona neljän kunnan pääkaupunkiseutua vai 14 kunnan Helsingin seutua.
- Jotakin tietoa saattaa löytyä vain valtakunnallisella tasolla, mikä mahdollistaa myös maiden välisen vertailun. Näissä tapauksissa kerromme selvästi, nojaako ajattelumme paikallisiin vai kansallisiin tietoihin.
- Pääkaupunkiseudun neljän kunnan vertailu tuo mukanaan eräänlaisen tilastollisen vääristymän, sillä muissa Pohjoismaissa mukana ovat sisemmät ja ulommat kehyskunnat, joilla on tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä, esimerkiksi tulotasossa ja työllisyydessä. Suomen pääkaupunkiseutua vertailtaessa kehyskunnat jäävät ulkopuolelle ja tämä on tilastoja vertailtaessa hyvä muistaa.
- Merkityksellistä vertailua on mahdollista tehdä vaihtoehtoisten alueiden kesken. On mahdollista, että joidenkin teemojen yhteydessä otamme mukaan Tallinnan, joka on huomattavan tärkeä kumppani Suomen pääkaupunkiseudulle.