Työttömyydellä on tunnetusti kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työttömyysturvakustannusten nousun kautta. Yksilön tasolla korostuvat ansiotulojen menetyksestä johtuvat taloudelliset haasteet ja niiden yhteys moniin elämän osa-alueisiin. Työttömyyden pitkittyminen lisää inhimillisen ja sosiaalisen pääoman heikkenemisen riskiä työnhakijoiden keskuudessa. Tutkimuksissa on osoitettu, että pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa negatiivisesti yksilön ansiotulojen kehitykseen työllistymisen jälkeen verrattuna henkilöihin, jotka ovat olleet työttömänä vain lyhyen aikaa ennen uudelleentyöllistymistään (Nichols, Mitchell, Lindner 2013). Työttömyys lisää sairastumisen ja työelämästä syrjäytymisen riskiä; työtön menettää työn positiiviset psykososiaaliset vaikutukset, ja työttömyys kasvattaa terveyspalveluiden käyttöä (Kerätär 1995; Bouget, Vanhercke 2016).
Pitkäaikaistyöttömyys erityisesti Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun haaste
Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömyys on erityinen ongelma Uudenmaan maakunnassa. Ministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömyys koskee erityisesti yli 50-vuotiaita ja perusasteen koulutuksen varassa olevia. Pitkään työttömänä olleilla diagnosoidut vammat tai pitkäaikaissairaudet ovat myös yleisempiä muihin työttömiin verrattuna. Tilastollisten aineistojen mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistuminen koulutukseen on ollut harvinaista ennen työttömyysjakson pitkittymistä (Maunu, Räisänen, Tuomaala 2023).
Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemisen ohella on tärkeää pohtia, millä keinoin voisimme ennaltaehkäistä tulevaisuuden pitkäaikaistyöttömyyden muodostumista ja ongelmien kasaantumista. Tulisiko nuorten kiinnittymiseen koulutukseen ja työelämään kiinnittää enemmän huomiota, jotta voisimme ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden kehittymistä myöhemmällä iällä, jolloin työllistyminen on tilastojen mukaan vaikeampaa?
Työnvälitystilastojen mukaan pääkaupunkiseudun työttömistä työnhakijoista 37–38 % on ollut pitkäaikaistyöttömänä vuoden 2024 aikana, ja koko Uudenmaan maakunnan luvut ovat linjassa pääkaupunkiseudun kanssa. Valtakunnallisesti vastaava luku on vuoden 2024 aikana liikkunut 31–35 % välillä (TEM työnvälitystilasto). Nämä luvut korostavat pitkäaikaistyöttömyyden haastetta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pohjoismaisessa vertailussa Uudenmaan osalta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli hyvässä laskusuunnassa ennen koronaepidemiaa, mutta sen jälkeen osuus on jäänyt Uudellamaalla vertailualueita korkeammalle tasolle (Kuva 1).
Puolet pitkäaikaistyöttömistä ei ole koskaan päässyt kunnolla kiinni työelämään
Nuoruusiän jälkeistä pitkäaikaistyöttömyyttä ei voida selittää yksinomaan koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäämisellä alle 30 vuoden iässä. Sairastuminen tai talouden äkillinen ja alueellinen rakennemuutos voivat esimerkiksi johtaa työttömyyden pitkittymiseen ilman, että asialla olisi yhteyttä nuoruuteen. On kuitenkin huomioitava, että noin puolet pitkäaikaistyöttömistä ei ole koskaan päässyt kunnolla kiinni työelämään (VTV 2011). Tiedämme myös, että nuorella iällä pitkään jatkunut työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen (NEET-status) vaikuttaa negatiivisesti myöhempään työllistymiseen ja lisää työttömyysjaksojen riskiä (Redmond, McFadden 2023; Hiilamo, Määttä et al. 2017).
Nuorten työmarkkina-aseman kehittäminen
Pitkäaikaistyöttömät nuoret ovat tutkimuksessa kuvanneet työnhaun ja työllistymisen esteitä. Haastattelututkimuksessa nousi esille nuorten passiivisuus ottaa asioista selvää itsenäisesti, mikä viittaa tulevaisuudensuunnitelmiin liittyviin elämänhallinnallisiin vaikeuksiin, jotka voivat jatkua vuosia ilman ulkopuolista apua. Nuorten kertomat puutteet työnhaun edellyttämässä työelämätietoudessa nousivat tutkimuksessa myös esiin. Lisäksi oman alan työpaikkojen vähyys ja puutteet omassa ammattitaidossa mainittiin työnhaun ja työllistymisen esteinä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös nuorten ryhmä, jolla työnhaku ja työllistyminen eivät olleet prioriteetteina erinäisistä syistä (Ylistö 2015).
Näiden tutkimusten perusteella on olennaista keskittyä opintojen aikaisen työelämäyhteistyön vahvistamiseen ja sujuvaan siirtymään työelämään. Osaamisen ennakointitiedon hyödyntäminen sekä oppilaitosten, työnantajien ja ennakointitietoa tuottavien tahojen yhteistyö auttavat varmistamaan, että nuoret saavat valmistuessaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavat taidot. Työnantajien tulisi rohkaistua palkkaamaan vastavalmistuneita, esimerkiksi kehittämällä perehdytyspolkuja heidän tuekseen.
Toiseksi on varmistettava, että kaikki nuoret suorittavat toisen asteen koulutuksen loppuun, sillä koulutus suojaa työttömyydeltä. Samalla muuan muassa automatisaatio ja digitalisaatio ovat vähentäneet kouluttamattomalle työvoimalle soveltuvia työtehtäviä. Ami-säätiössä olemme kiinnostuneita kokeiluista, joilla on edistetty nuorten koulutuksen läpäisyä ja opintonsa keskeyttäneiden pääsyä takaisin opintoihin.
Kolmanneksi on tärkeää varmistaa yhteistyö eri toimijoiden, kuten työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotyön välillä. NEET-statuksen taustalla olevat ongelmat ovat monimutkaisia ja vaativat monialaista yhteistyötä. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet heikentävät yritysten tuottavuutta. Nuorten työllistämisen edistämisen ohella on tärkeää kehittää tehokkaita keinoja myös muiden ikäryhmien pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Vuonna 2025 aloittavilla työllisyysalueilla onkin mahdollisuus luoda entistä vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseksi ja paikallisen kohderyhmäymmärryksen lisäämiseksi.
Lähteet ja kirjallisuus:
- Bouget Denis, Vanhercke Bart: Tackling long-term unemployment in Europe through a Council Recommendation? Social policy in the European Union: state of play 2016.
- Elonen, N., Niemelä, J., & Saloniemi, A. (2017). Aktivointi ja pitkäaikaistyöttömien monenlainen toimijuus. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 25(4), 280–296.
- ETLA: Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen. 2021.
- Eurostat: Long-term unemployment (12 months and more) by sex, age, educational attainment level and NUTS 2 region (%).
- Ylistö Sami: Miksi työnhaku ei kiinnosta? Nuorten pitkäaikaistyöttömien työnhakuhaluttomuudelle kertomia syitä. Työelämän tutkimus. 13 (2) 2015.
- VTV: Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tuloksellisuustarkastuskertomus 229/2011.
- Redmond Paul, McFadden Ciara: Young People Not in Employment, Education or Training (NEET): Concepts, Consequences and Policy Approaches. The Economic and Social Review, Vol. 54, No. 4 Winter 2023, pp. 285-327.
- Hanhijoki Ilpo: Koulutuksen ja työvoiman kysyntä 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuuden koulutustarpeista. OPH, Raportit ja selvitykset 2020:6.
- Hiilamo Heikki, Määttä Anne, Koskenvuo Karoliina, Pyykkönen Jussi, Räsänen Tapio, Aaltonen Sanna: Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. Diakonia ammattikorkeakoulu 2017.
- Austin Nichols, Josh Mitchell, and Stephan Lindner: Consequences of Long-Term Unemployment. The Urban Institute 2013.
- Maunu Tallamaria, Räisänen Heikki, Tuomaala Mika: Pitkä työttömyys. TEM-analyyseja 114/2023.
- Tilastokeskus: Työttömyyden tilastointi.
- Työ- ja elinkeinoministeriö, työvälitystilasto: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan kk:n lopussa.
- Kerätär Raija: Pitkäaikaistyöttömät ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarve. Lääkärilehti 14/1995.
- Keskuskauppakamarin tiedote 20.5.2024.
- Nikolova Milena, Nikolaev Boris: How having unemployed parents affects children’s future well-being. Brookings 2018.
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan tutkimusta ja hankkeita, jotka keskittyvät NEET-nuorten tilanteen ymmärtämiseen ja heidän asemansa parantamiseen (ami.fi/avustukset)