Suunnanetsijä on blogisarja, jossa tehdään matkaa Pohjoismaiden parhaiden työmarkkinoiden löytämiseksi ja kriteeristön määrittelemiseksi.
TAMMIKUUN TEEMA: NEET-NUORET
Olemme vuonna 2025 julkaisseet myös tietosivuston koskien NEET-nuoria.
Nuorten syrjäytyminen on merkittävä riski kansantaloudelle. Se kasvattaa toimeentulotuen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja terveydenhoidon kustannuksia puhumattakaan ahdingosta, jota syrjäytyminen aiheuttaa yksilölle.
Jotta pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla olisi myös tulevaisuudessa osaajia, on meidän pidettävä huolta nuorten koulutustasosta ja kiinnittymisestä työelämään.
Olemme Ami-säätiössä koonneet viimeisimmät luvut pääkaupunkiseudun NEET-nuorten osuuksista.
NEET-lyhenne tulee englanninkielisestä määritelmästä Not in Employment, Education or Training, jolla kuvataan 15–24-vuotiaiden nuorten osuutta ikäluokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalveluksessa. Vaihtoehtoisesti NEET-astetta voidaan kuvata myös ikäluokassa 15–29, mutta esimerkiksi Suomessa Tilastokeskus käyttää ikäryhmää 15–24, mihin myös tässä tekstissä viitataan.
Pääkaupunkiseudulta koostetun tiedon perusteella voidaan todeta, että tehokkaita toimia tarvitaan, jotta voimme saavuttaa muut pohjoismaiset pääkaupunkialueet ja EU:n asettaman tavoitetason.
Pohjoismaiden välistä vertailutietoa tarvitaan
Ikäluokat ovat pienentyneet Suomessa ja monissa muissa länsimaissa jo pitkään, ja oletettavaa on, että kehityskulku jatkuu myös tulevaisuudessa samansuuntaisena. Ikäluokkien pienentyessä työmarkkinoitamme vaivaa samaan aikaan työvoimapula.
Tässä tilanteessa meidän on saatava kaikki nuoret kiinnittymään työelämään. Meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään ja putoamaan työelämästä.
Ami-säätiön vision mukaisesti Suomen pääkaupunkiseudulla on tulevaisuudessa Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat. Saavuttaaksemme vision on meidän kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin ja löydettävä ratkaisuja, joilla voimme ehkäistä nuorten putoamisen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Pohjoismaisesta näkökulmasta on myös tärkeää verrata Suomen pääkaupunkiseudun nuorten tilannetta muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen kesken ja tuottaa vertailevaa tutkimusta aiheesta, jotta voimme oppia tehokkaiksi todettuja käytänteitä.
Uhka sekä yksilölle että kansantaloudelle
Nuorten tilannetta ja syrjäytymisriskiä voidaan melko tehokkaasti mitata NEET-indikaattorilla. Koska NEET-nuoren elämässä ilmenee usein limittäin sekä taloudellisia että inhimillisiä ongelmia, on olennaista käsitellä näitä pitkittyneeseen tilaan johtavia tekijöitä kokonaisuutena.
Työmarkkinoiden näkökulmasta syrjäytyminen aiheuttaa epätoivottuja seurauksia, kun työvoimapulasta kärsivät työnantajat menettävät potentiaalisia työntekijöitä ja tulevaisuuden osaajia.
Nuorten syrjäytymisestä koituu työmarkkinoille kerrannaisvaikutuksia myös siksi, että nuorena pitkään jatkuneet työttömyysjaksot ja koulutuksesta putoaminen ennakoivat myöhemmällä iällä työttömyyden riskin kasvamista.
NEET-nuori-status ei kuitenkaan ole synonyymi syrjäytyneelle nuorelle. Ryhmään kuuluu myös nuoria, jotka ovat lyhyen aikaa koulutuksen ja työn ulkopuolella. Esimerkiksi asepalveluksen päättänyt nuori saattaa palveluksen jälkeen odottaa opintojen alkua, tai keväällä koulutuksesta valmistunut odottaa töiden alkamista myöhemmin syksyllä.
Erityisessä riskissä NEET-nuori ilman toisen asteen koulutusta
Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisema Nuorten osallisuuden edistäminen -raportti osoittaa, että jos NEET-aika pitkittyy, se myös lisää syrjäytymisriskiä. Huolestuttavaa onkin, jos nuorella ei ole työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa tiedossa.
Vaikka tässä blogissa puhutaan nuorista työelämän näkökulmasta, on tärkeää todeta, että NEET-nuorten joukossa on myös työkyvyttömiä ja alentuneesti työkykyisiä, jotka tarvitsevat polkuja kuntoutukseen ja ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita työsuhteen sijaan.
Tilastokeskuksen ja Diakin raportin perustella voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka nostavat pitkittyneen NEET-statuksen riskiä.
Ylisukupolvinen huono-osaisuus ja siihen kytkeytyvä vanhempien heikko sosioekonominen asema, kokemukset koulukiusaamisesta, nuorena alkanut päihdeongelma, koulupudokkuus, teiniäiteys, maahanmuuttajatausta ja lastensuojelun toimenpiteiden kohteena oleminen ovat eräitä tekijöitä, jotka kasvattavat riskiä joutua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle nuorella iällä.
Erityisessä riskissä ovat nuoret, jotka ovat jääneet ilman toisen asteen koulutusta.
Töitä, joihin ei vaadita koulutusta, on tarjolla yhä vähemmän, ja samalla työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Vailla koulutusta jäänyt nuori onkin vaarassa ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen tai epävakaiden työsuhteiden kierteeseen.
Ratkaisuja eri tahojen yhteistyöllä
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneilla nuorilla on monesti samanaikaisesti erilaisia haasteita, eivätkä pitkittyneen NEET-statuksen nuoret ole homogeeninen ryhmä. Näin ollen haasteisiin on löydettävä ratkaisuja eri tahojen yhteistyön kautta.
Erityisesti yhteistyötä tarvitaan työvoimaviranomaisten, sosiaalityön, terveydenhuollon toimijoiden, nuorisotyön ja koulutustoimijoiden välillä.
Työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa on tulevilla pääkaupunkiseudun työllisyysalueilla mahdollisuus kehittää entistä vaikuttavampia palveluita ja polkuja työelämään nuorille, jotta putoaminen työmarkkinoiden ulkopuolelle voidaan estää.
Tärkeää on myös tuottaa ajantasaista tutkimustietoa pääkaupunkiseudun NEET-nuorista ja heidän tilanteestaan, jotta haasteisiin voidaan vastata oikeanlaisesti.
Hyödyllistä olisi saada uutta tutkimustietoa palvelukapeikoista ja eri toimijoiden käsityksistä palveluiden kehityssuunnista. Emme myöskään saa unohtaa pääkaupunkiseudun työnantajia, joiden kanssa on käytävä vuoropuhelua uudenlaisista ratkaisuista, joilla nuorten työelämään kiinnittymistä voitaisiin parantaa ja kehittää.
EU:n asettama tavoiteraja vielä saavuttamatta
Euroopan komissio on asettanut jäsenvaltiolleen tavoitteeksi alentaa NEET-nuorten osuuden 15–29-vuotiaiden ikäryhmästä 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n huoli asiasta korostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeyttä.
Viimeisin luku NEET-nuorten osuudesta ikäryhmässä 15–29 koko EU:n alueella on 11,7 prosenttia vuodelta 2022 ja 15–24-ryhmässä 9,6 prosenttia, eli tavoite on hyvin saavutettavissa vuoteen 2030 mennessä molemmissa ryhmissä. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana kehitys on ollut myönteistä, ja osuus koko EU:ssa on laskenut 3,5 prosenttiyksikköä.
Meillä pääkaupunkiseudulla NEET-nuorten osuuteen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla heidän osuutensa 15–24-vuotiasta on edelleen yli 9 prosenttia. Osuus ei ole vuosien 2012–2022 tarkastelujaksolla laskenut kertaakaan alle EU:n asettaman tavoiterajan, vaan pysytellyt sitkeästi 10–12 prosentin tuntumassa (Kuva 1.).
Myönteisenä piirteenä pääkaupunkiseudun kunnista Kauniaisissa osuus on laskenut alle 9 prosentin vuosina 2019 ja 2021. Laajemmin Uudenmaan maakunnan alueella NEET-aste on ikäryhmässä 15–29 laskenut jo alle 9 prosentin.
Suomessa NEET-nuoria muita Pohjoismaita enemmän
Vertailu muihin Pohjoismaiden pääkaupunkialueisiin on hälyttävä, sillä esimerkiksi Tukholman läänin osalta nuorten osuus on painunut jopa alle viiden prosentin. Tukholman kaupungissa luku on 15–24-vuotiaiden osalta kuusi prosenttia eli selvästi matalampi Suomen pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna.
Pohjoismainen vertailu osoittaa, että muilla pohjoismaisilla pääkaupunkialueilla NEET-nuorten osuudet ovat 4–5 prosenttiyksikköä pienempiä verrattuna Suomen pääkaupunkiseutuun. Suomen NEET-aste ikäluokassa 15–29 on vuosina 2018–2022 ollut yli 9 prosenttia, mutta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa aste on samaisella tarkastelujaksolla ollut Suomea matalampi. Erityisesti Norjassa ja Ruotsissa aste on pysytellyt merkittävästi Suomea matalammalla tasolla.
Vaikka valtakunnallisesti Suomen NEET-nuorten osuus on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, on Suomi lähes saavuttanut EU:n vuodelle 2030 asetetun 9 prosentin tavoiterajan.
Viimeisin valtakunnallinen luku oli 9,5 prosenttia ikäryhmässä 15-29. Vaikka 15-24-vuotiaiden osalta 9 prosentin raja on Suomessa alitettu, tässäkin ikäryhmässä NEET-aste on muita Pohjoismaita korkeampi (Kuvat 2 ja 3.)
Meitä Ami-säätiössä kiinnostaakin suuresti toimenpiteet ja niihin kohdistuva tutkimus, joita muut Pohjoismaat ovat tehneet NEET-nuorten osuuden laskemiseksi. Kenties voisimme ottaa hyvistä käytänteistä mallia muilta Pohjoismailta ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja, joilla vastata paikalliseen pääkaupunkiseudun haasteeseen.
Uskomme, että meillä pääkaupunkiseudulla on kaikki mahdollisuuden laskea NEET-aste muiden Pohjoismaiden tasolle. Yhä useamman nuoren täytyy olla mukana koulutuksessa ja työelämässä.
Tekstissä on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia: Tilastokeskus, Eurostat, MUCF (Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällefrågor).