Etusivu AjankohtaistaTerveydentilan vaikutus täsmä- ja osatyökykyisten nuorten NEET-statukseen
— Suunnanetsijä-blogi

Terveydentilan vaikutus täsmä- ja osatyökykyisten nuorten NEET-statukseen

Henry Saarinen

Jokainen nuori ansaitsee tulla kohdatuksi osaamisensa, kiinnostuksensa ja kykyjensä kautta, ei diagnoosinsa kautta. Työelämän rakenteissa piilee yhä esteitä, jotka estävät piilotetun potentiaalin hyödyntämisen, erityisesti osa- ja täsmätyökykyisten kohdalla.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella – monimuotoinen joukko nuoria

Puhuttaessa työn ja koulutuksen ulkopuolilla olevista nuorista on tärkeää huomioida, ettei kyse ole mistään yhtenäisestä ryhmästä. Osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista on ikään kuin luonnollisesti tässä ryhmässä erilaisissa siirtymävaiheissa. Työmarkkinatilanne on nyt alkukesästä 2025 hyvin heikko kesätöiden osalta. Tämä johtaakin tilanteeseen, jossa esimerkiksi moni kevätlukukaudella koulutuksesta valmistunut nuori on jäänyt ilman kesätöitä odottaessaan syksyn opintoja. Samoin yleisesti heikko työllisyystilanne on johtanut nuorisotyöttömyyden nousuun. Toisin sanoen, meillä Suomessa on tällä hetkellä runsaasti nuoria vailla työtä.

Toisen asteen keskeytyminen tai suoraan koulutuksesta työttömyyteen valmistuminen on yksilön kohdalla valitettava tilanne, ja siihen johtavia syitä on lukuisia. Pitkittynyt aika työn tai koulutuksen ulkopuolella aiheuttaa kuitenkin riskin haasteiden kasaantumiselle. Erityisesti nyt heikon työllisyystilanteen aikana työn ja koulutuksen ulkopuolella on valtava määrä nuoria, joilla ei ole taustallaan niin sanottuja riskitekijöitä, jotka ennakoivat pitkittynyttä NEET-statusta. Taloudelliset suhdanteet kuitenkin muuttuvat ennemmin tai myöhemmin, jonka vuoksi riskitekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, vaikka työllisyystilanne on yleisesti heikko.

Nuorten erilaiset tilanteet otettava huomioon

Suhdanteista riippumatta tutkimuskirjallisuus osoittaa useita riskitekijöitä, jotka ennustavat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan ajan pitkittymistä, näin ollen terveydentilalla ja pitkittyneellä NEET-statuksella on yhteys. Yksi keskeisistä tekijöistä on nuoren pitkäaikaissairaus tai vamma. Aihetta on tärkeää nostaa esille, sillä puhuttaessa ylätasolla pitkittyneen NEET-statuksen nuorista, haasteita ei voida ratkaista tehokkaasti, ellei oteta huomioon yksilöllisiä tilanteita. Palvelut, tuki ja rakenteellinen muutos vaativat NEET-ilmiön tarkempaa tarkastelua. Matalan NEET-asteen saavuttaneessa länsinaapurissamme on myös todettu, että matalan NEET-asteen saavuttaminen edellyttää erilaisten nuorten tilanteiden ymmärtämistä syvällisesti.

Ami-säätiön näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että osaamisen kehittäminen ja työmarkkinoille kiinnittyminen eivät ole vain yksilön vastuulla. Tarvitsemme tietoa, joka paljastaa erilaiset polut työelämän ulkopuolelle ja auttaa rakentamaan toimivampia ratkaisuja. Siksi panostamme vuonna 2025 erityisesti osatyökykyisten ja täsmätyökykyisten aseman parantamiseen, koska juuri tässä joukossa on usein piilossa olevaa potentiaalia, joka jää helposti näkymättömäksi, eivätkä nuoret siten pääse kiinnittymään työelämään. Merkitse kalenteriisi 23.10.2025, jolloin järjestämme aiheeseen liittyvän seminaarin Helsingissä. Tarkemmat tiedot löydät lähempänä ajankohtaa Ami-säätiön LinkedIn-kanavasta, ota se seurantaan pysyäksesi ajan tasalla tapahtumistamme

Terveydentilan yhteys NEET-statukseen

Pitkäaikaissairaudet ja vammat muodostavat keskeisiä riskitekijöitä nuoren NEET-statuksen pitkittymiseen. Kuva luotu tekoälyllä (ChatGPT)

Terveydellisten haasteiden yhteys pitkittyneeseen NEET-statukseen on tutkimusten valossa selvä. Pitkäaikaissairaudet ja vammat muodostavat keskeisiä riskitekijöitä tilanteen pitkittymiseen, ja ne jäävät usein liian vähälle huomiolle yleisessä keskustelussa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista.

Nuoret vammaiset ovat edelleen aliedustettuina työelämässä. Syrjintä ilmenee monin tavoin, työhaastatteluihin pääseminen on vaikeampaa, uralla eteneminen voi tyssätä rakenteellisiin esteisiin, palkat jäävät usein matalammiksi kuin muilla vastaavaa työtä tekevillä, ja vastuualueet työpaikoilla jäävät suppeiksi. Ensimmäiset työkokemukset ovat kuitenkin nuorille erityisen tärkeitä: ne muovaavat ammatillista identiteettiä, itseluottamusta ja vaikuttavat merkittävästi siihen, miten työelämään kiinnitytään (Lindsay 2011). Vammaiset nuoret eivät ole kuitenkaan homogeeninen ryhmä. Työllistymistä edistävien palveluiden ja tukitoimien on huomioitava ikä, vammatyypit sekä sosiodemografiset tekijät, jotta ratkaisut eivät jää yksinkertaistaviksi.

Mielenterveydellä on kiistatta yhteys koulutuksen keskeytymiseen ja työttömyyteen. Mielenterveyden ja NEET-statuksen yhteys on tutkimusten mukaan kaksisuuntainen ilmiö. Mielenterveysongelmat ovat kiinteästi yhteydessä koulupudokkuuteen ja nuoren työttömyyteen. Toisaalta pitkittynyt NEET-status voi rasittaa mielenterveyttä ja johtaa mielenterveysongelmiin (Karaoğlan et al., 2023; Tamesberger et al, 2014; Baggio et al., 2015). Pitkittynyt NEET-status voikin johtaa haasteisiin, jotka näkyvät katkonaisena työurana tai pitkittyneenä työttömyytenä myös myöhemmällä iällä.

Tutkimuksen osoittavat, että nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö, on suurempi riski pitkäaikaistyöttömyyteen ja varhaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna nuoriin ilman ASD-diagnoosia (Lallukka et al., 2020). Tutkimus osoittaa, että lapsuudessa ja nuoruudessa esiintyvät ADHD, autismi, masennus ja psykoosit, lisäävät merkittävästi riskiä päätyä työn ja koulutuksen ulkopuolelle (Lindblad et al., 2024; Veldman et al., 2024). Vuodelta 2021 oleva norjalainen tutkimus puolestaan osoittaa, että pitkäaikaiset somaattiset terveysongelmat, erityisesti neurologiset sairaudet ja aistivammat, vaikuttavat merkittävästi alentavasti nuorten koulutus- ja työllistymistuloksiin (Rasalingam et al., 2021). Niin ikään liikuntarajoitteen on todettu olevan merkittävä nuorten työllistymisen este (Choi 2021; Lindsay et al. 2014; Bjørnshagen et al. 2021).

Osa- ja täsmätyökykyisten nuorten työllistymisen edistäminen

Tutkimuskirjallisuuden mukaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten työllistymistä edistävät toimenpiteet ovat yksilöllinen suunnittelu, työelämätaitojen koulutus ja konkreettinen työnhakuapu. Myös monialainen yhteistyö (koulu, viranomaiset, perhe, työnantaja) on tutkimusten mukaan kriittinen menestystekijä (Schutz et al., 2021; Rios et al., 2023). Hyvin suunniteltu ja mukautettu työympäristö, työpaikalla osoitettu arvostus nuorta kohtaan sekä kokemukset avoimilta työmarkkinoilta jo kouluaikana edistävät niin ikään nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille. Toisaalta on todettu, että pelkkä suojatyö ei johda avoimille työmarkkinoille siirtymiseen (Nevala et al., 2019).

Teemaan liittyen vähemmälle huomiolle jää työnantajien rooli ja toiveet, kuten minkälaista tukea he itse tarvitsevat. Kanadalaisessa tutkimuksessa työnantajat nostivat esiin halukkuutensa palkata nuoria, joilla on jokin vamma tai sairaus, mutta myös konkreettiset esteet: puutteellinen tieto, epävarmuus mukautuksista ja pelko siitä, ettei tukea ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Työnantajat kertoivat tarvitsevansa ennen kaikkea selkeitä ohjeita, tukea mukautusten toteuttamiseen sekä kumppanuutta asiantuntijatahojen kanssa. Hyväksi koettuja käytäntöjä olivat mentorointi, perehdytyksen tukeminen yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä koko työyhteisön kouluttaminen monimuotoisuudesta (Lindsay et al. 2019).

Tutkimusten mukaan inklusiivinen kulttuuri vaatii johdon sitoutumista ja koko työyhteisön koulutusta. Rekrytointiprosessien on oltava myös saavutettavia ja mukautettavissa yksilön tarpeisiin. Käytännössä työelämässä ratkaisevat konkreettiset työpaikkamukautukset, mentorointi ja säännöllinen tuki. Huomioitavaa on myös urakehityksen mahdollistaminen, kuten koulutuspolut ja yhtäläiset etenemismahdollisuudet myös osa-ja täsmätyökykyisille nuorille (esim. Cornell University 2012). Työelämässä näkyviin vammoihin liittyvä stigma ja syrjintä ovat valitettavan yleisiä, mutta myöskään ei-näkyviä vammoja ei usein uskalleta tuoda esiin. Syrjinnän pelko ja huoli urakehityksen mahdollisista esteistä ovat keskeisiä syitä, jotka saavat monet ei-näkyviä vammoja omaavat työntekijät epäröimään vamman ilmaisemista (Hassard et. al 2024).

Kuten todettua, nuorten pitkäaikaissairaudet ja vammat vaikuttavat merkittävästi heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä. Näihin tekijöihin puuttuminen on keskeinen osa NEET-asteen vähentämistä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että pitkäaikaissairaat tai vammaiset NEET-nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Työllistymistä tukevat tekijät vaihtelevat yksilöllisesti, samoin kuin työnantajien suhtautuminen ja epäluulot eri sairauksiin ja vammoihin, erityisesti silloin, kun ennakkoluuloja on yhä olemassa (suhtautumisesta esim. Goodman et. al. 2024)

Lopuksi on tärkeää muistuttaa meidän kaikkien vastuusta ableismin vastaisessa työssä. Tämä tarkoittaa paitsi syrjinnän tunnistamista ja purkamista, myös sitä, että jokainen nuori nähdään ensisijaisesti osaamisensa, kiinnostuksensa ja potentiaalinsa kautta, ei sairautensa tai vamman perusteella. Mikäli työelämä edelleen määrittelee nuoria heidän diagnoosiensa kautta, menetämme valtavasti kyvykkyyttä, osaamista ja potentiaalia. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kehittäminen vaatii, että nostamme näkyviin tämän piilossa olevan potentiaalin ja rakennamme rakenteita, joissa jokainen nuori voi löytää paikkansa.

Olemme Ami-säätiössä kiinnostuneita rahoittamaan hankkeita, tutkimuksia ja kokeiluja, jotka edistävät täsmä- ja osatyökykyisten nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään. Hankerahoituksesta tarkemmat tiedot löytyvät hankerahoituksen sivuilta ja henkilökohtaisten tutkimusapurahojen tiedot puolestaan täältä.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Anurajee Rasalingam, Idunn Brekke, Espen Dahl & Sølvi Helseth (2021). Impact of growing up with somatic longterm health challenges on school completion, NEET status and disability pension: a population-based longitudinal study. BMC Public Health, 21:514. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10538-w
  • A.J. Boersma, R. De Boere, N.H. Stunnenberg, L.E.G.M. Van der Woude, J. Dekker, C.M. Hoogendoorn, B.A.P. Van de Reep. Work-focused interventions that promote the labour market transition of young adults with chronic disabling health conditions: a systematic review. Occupational and Environmental Medicine. 2022.
  • Baggio, S., Iglesias, K., Deline, S., Studer, J., Henchoz, Y., Mohler-Kuo, M., & Gmel, G. (2015). Not in Education, Employment, or Training status among young Swiss men. Longitudinal associations with mental health and substance use. Journal of Adolescent Health, 56(2), 238–243. https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2014.09.006
  • Bjørnshagen V, Ugreninov E. Disability Disadvantage: Experimental Evidence of Hiring Discrimination against Wheelchair Users, European Sociological Review, Volume 37, Issue 5, October 2021, Pages 818–833, https://doi.org/10.1093/esr/jcab004.
  • Choi, R. (2021). Accessibility Findings from the Canadian Survey on Disability. Canadian Survey on Disability Reports.
  • Cornell University (2012). Employer Best Practices Supporting the Hiring, Retention, and Advancement of People with Disabilities. eCommons. https://ecommons.cornell.edu/handle/1813/76511
  • Gold, P. B., Fabian, E. S., & Luecking, R. G. (2013). Job Acquisition by Urban Youth With Disabilities Transitioning From School to Work. Rehabilitation Counseling Bulletin, 57(1), 31–45. https://doi.org/10.1177/0034355213481248
  • Goodman N, Deane S, Hyseni F, Soffer M, Shaheen G, Blanck P. Perceptions and Bias of Small Business Leaders in Employing People with Different Types of Disabilities. J Occup Rehabil. 2024 Jun;34(2):359-372. doi: 10.1007/s10926-024-10201-2. Epub 2024 May 13
  • Halvorsen, R. & Hvinden, B. (Eds.) (2018). Youth, Diversity and Employment: Comparative Perspectives on Labour Market Policies. Edward Elgar Publishing.
  • Hassard J, Yildrim M, Thomson L, Blake H, Disclosing non-visible disabilities in educational workplaces: a scoping review, British Medical Bulletin, Volume 150, Issue 1, June 2024, Pages 23–41, https://doi.org/10.1093/bmb/ldae004.
  • Lallukka, T., Mittendorfer-Rutz, E., Ervasti, J., Alexanderson, K., & Virtanen, M. (2020). Unemployment Trajectories and the Early Risk of Disability Pension among Young People with and without Autism Spectrum Disorder: A Nationwide Study in Sweden. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17, 2486. https://doi.org/10.3390/ijerph17072486
  • Lindblad, V., Ravn, R. L., Gaardsted, P. S., Hansen, L. E. M., Lauritzen, F. F., & Melgaard, D. (2024). Beyond the mind: Understanding the influence of mental health on youth NEET status in Europe – A systematic literature review. Journal of Adolescence.
  • Lindsay, S., Cagliostro, E., Albarico, M., Mortaji, N., & Karon, L. (2019). Employers’ perspectives of including young people with disabilities in the workforce, disability disclosure and providing accommodations. Journal of Vocational Rehabilitation, 50(2), 141–156. https://doi.org/10.3233/JVR-180996
  • Lindsay, S., McDougall, C., Sanford, R., & McCullagh, N. (2014). Career aspirations and workplace expectations among youth with physical disabilities. Disability and Rehabilitation, 37(10), 853-862.
  • Nevala, N., Pehkonen, I., Teittinen, A., Vesala, H. T., Pörtfors, P., & Anttila, H. (2019). The Effectiveness of Rehabilitation Interventions on the Employment and Functioning of People with Intellectual Disabilities: A Systematic Review. Journal of Occupational Rehabilitation, 29, 773–802. https://doi.org/10.1007/s10926-019-09837-2
  • Rios, Y. C., Park, S., Chen, X., & Tansey, T. N. (2023). Collaborations to support employment outcomes of youth with disabilities. Rehabilitation Counselors and Educators Journal. https://doi.org/10.52017/001c.72655
  • Schutz, M. A., & Carter, E. W. (2022). Employment Interventions for Youth With Disabilities: A Review of Transition Practices and Partners. Career Development and Transition for Exceptional Individuals, 45(3), 154–169. https://doi.org/10.1177/21651434221075810
  • Tamesberger, D., Leitgöb, H., & Bacher, J. (2014). How to combat NEET? Evidence from Austria. Intereconomics, 49, 221–227. https://doi.org/10.1007/s10272-014-0503-1
  • Veldman, K., van Zon, S. K. R., & Bültmann, U. (2024). Once in NEET, always in NEET? Childhood and adolescent risk factors for different NEET patterns. European Journal of Public Health, 34(3), 505–510. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae025

Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueille (ami.fi/avustukset).