Työmarkkinoiden kehittämiseen ei ole olemassa yksittäistä reseptiä. Työmarkkinat ovat käsitteenä on niin moniulotteinen, että sen ymmärtämiseksi tarvitaan laajaa näkökulmien kirjoa, ja joskus myös rohkeutta katsoa kokonaisuutta uusista kulmista. Ami-säätiön toiminnassa hyödynnetään kompleksisuusajattelua, jonka mukaan työmarkkinat eivät ole yksinkertainen järjestelmä vaan jatkuvassa liikkeessä oleva kokonaisuus.
Professori Harri Jalonen ja tutkimusjohtaja Petri Uusikylä ovat avanneet tätä näkökulmaa useissa kirjoituksissaan Ami-säätiön Pulssi-blogissa. Suosittelenkin lämpimästi tutustumaan heidän kirjoituksiinsa Pulssi-blogissa.
Työmarkkinat vaativat monialaista ymmärrystä
Koska työmarkkinat ovat kompleksinen kokonaisuus, ei niitä koskeva tutkimuskaan rajaudu yhteen tieteenalaan. Työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan laajasti eri tutkimusperinteistä käsin, mainitakseni esimerkkeinä taloustiede, hallintotiede, sosiologia, kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, sukupuolentutkimus ja talous- ja sosiaalihistoriallinen tutkimus. Ilmiöiden moniulotteisuus edellyttääkin poikkitieteellistä lähestymistapaa ja työmarkkinoihin liittyvien ilmiöiden keskinäisriippuvuutta.
Ami-säätiön näkökulmasta tutkimuskentän monipuolisuus vahvistaa tarvetta seurata useita tieteenaloja sekä tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Tutkimus tuottaa ymmärrystä työmarkkinoiden toiminnasta, muutostarpeista ja toimien vaikuttavuuksista, joita pääkaupunkiseudun työllisyysratkaisut ja työmarkkinoiden positiivinen muutos edellyttävät. Tutkimuksen monipuolisuus näkyy myös Ami-säätiön myöntämissä henkilökohtaisissa tutkimusapurahoissa ja hankkeissa.
Tutkimuspäivät tuovat tuoreita näkökulmia
Omassa työssäni olen kokenut merkitykselliseksi osallistua tieteellisille tutkimuspäiville, kuten sosiaalipolitiikan tutkimuspäiviin, sosiologipäiviin ja työelämän tutkimuspäiviin. Näissä tilaisuuksissa saa ajankohtaista tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista, ja keskustelut sekä kommenttipuheenvuorot tuovat arvokkaita näkökulmia, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti myös Ami-säätiön ohjelmatyössä. Mielenkiinnolla odotankin jo syksyllä 2025 Helsingissä järjestettäviä sosiaalipolitiikan päiviä.
Vapaamuotoiset keskustelut tutkijoiden kanssa ovat osoittautuneet korvaamattomiksi. Ne tarjoavat kanavan viedä Ami-säätiön ohjelmatyötä tutkijayhteisöjen tietoon, ja samalla tuovat uusia ideoita siihen, miten työmarkkinoiden kehitystä voidaan viedä kohti vaikuttavampia ratkaisuja. Vaikka verkosta löytyy lähes kaikki olemassa oleva tutkimustieto, henkilökohtaiset keskustelut kuitenkin syventävät ymmärrystä, rikastavat ajattelua, ja usein juuri niistä syntyvät uudet tutkimusideat ja jatkotutkimuksen aiheet. Osaltaan keskustelut ovat avuksi myös tämän Suunnanetsijä-blogin ja Tietoa Pohjolan työmarkkinoista -sivun kehittämisessä. Keskustelut voivat johtaa myös mielenkiintoisiin yhteiskuvioihin tapahtumiin liittyen, kuten esimerkiksi 22.5.2025 järjestettävään Luottamus ja yhdenvertaisuus työelämässä -seminaariin, jossa Ami-säätiö on yhteiskumppanina. Tapahtumat tuovat tutkimustietoa esille ja käyttöön, mutta toisaalta ne luovat myös mahdollisuuksia uusille kohtaamisille, jotka voivat johtaa vaikkapa uuden merkittävän tutkimuksen syntyyn.
Kohtaamiset rakentavat yhteistyötä
Tutkimuksen tavoin myös työmarkkinoihin vaikuttavien toimijoiden kenttä on moninainen. Toimijoiden roolit voivat olla selkeitä, osittain päällekkäisiä tai epäsuoria. Jotkut vaikuttavat laajemmin työmarkkinoiden kenttään, toiset keskittyvät rajatumpiin, mutta sitäkin tärkeämpiin teemoihin. Vaikuttavuus voi olla valtakunnallista tai alueellista, esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilla on keskeinen rooli pääkaupunkiseudun työelämän kehittämisessä. Työmarkkinajärjestöillä ja ministeriöillä vaikuttavuus ja näkökulma ovat laajempia maantieteellisesti ajateltuna.
Ami-säätiön näkökulmasta on ollut arvokasta kohdata sekä tutkijoita että käytännön toimijoita, kuten viranomaisia ja oppilaitoksia. Näissä kohtaamisissa on noussut esiin konkreettisia tietotarpeita, jotka liittyvät työmarkkinoiden positiiviseen kehittämiseen. Vastaamme näihin tarpeisiin tutkimusyhteistyön, työpajojen, rahoittamiemme hankkeiden ja tutkimuksen sekä omien selvitystöiden kautta.
Ami-säätiö pyrkii rakentamaan siltaa akateemisen tutkimuksen ja työmarkkinoiden kehittämiseen vaikuttavien tahojen välillä. Tämä työ tukee säätiön tavoitetta tehdä pääkaupunkiseudun työmarkkinoista Pohjolan parhaat, ei vain puheissa, vaan konkreettisilla toimilla, joissa tieto kohtaa käytännön ja päinvastoin. Käytännössä tämä tarkoittaa osallistumista tutkimuspäiviin, tutkijoiden ja toimijoiden kohtaamisten mahdollistamista, sekä omien selvitystöiden ja työpajojen toteuttamista niistä nousseiden tietotarpeiden pohjalta. Näiden kautta pyritään vahvistamaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja varmistamaan, että työmarkkinoiden kehittäminen perustuu ajantasaiseen ja monialaiseen tietoon. Samalla säätiön on mahdollista rahoittaa entistä vaikuttavammin hankkeita ja tutkimusta.
Työmarkkinoihin liittyvät vaikutusketjut ja keskinäisriippuvuudet ovat usein niin monimutkaisia, ettei muutosta voi useinkaan mitata yksittäisin toimenpitein. Vaikka muutos tapahtuu, se ei aina näy heti, eikä sen kuulukaan. Siksi on tärkeää ymmärtää, että yksittäinen hanke, kokeilu tai tutkimus ei yksinään ratkaise työmarkkinoiden haasteita. Muutos rakentuu pitkäjänteisestä työstä, jossa muun muassa kohtaamiset, keskustelut, hankkeet, tapahtumat ja tutkimus muodostavat oman roolinsa osana työmarkkinoiden monimutkaista kokonaisuutta
Lopuksi haluan koko Ami-säätiön puolesta korostaa, että olemme avoimia yhteistyölle tutkijoiden ja eri työmarkkinatoimijoiden kanssa, olipa kyse keskustelusta, ideoinnista tai yhteisestä tekemisestä.