Tahtotilamme on, että kaikki voivat hyvin myös töissä.
Negatiivinen puhe työelämästä, jaksamis- ja uupumisongelmiin liittyvät tutkimukset ja muiden työelämähaasteiden korostaminen näkyvät ja kuuluvat tällä hetkellä sekä puheissa että mediassa. Puhutaan suuresta joukkoirtisanoutumisesta, hiljaisesta lopputilin ottamisesta ja muista ilmiöistä, jotka ovat johtaneet ihmisten sekä henkiseen että fyysiseen vetäytymiseen työpaikoilta.
Erään tutkimuksen mukaan yli puolet työvoimasta viettää aikaansa työssä, joka ei ole yhteensopiva heidän persoonallisuutensa kanssa, mikä johtaa huonompaan työssä viihtymiseen ja siihen sitoutumiseen. Nämä ilmiöt eivät ole täysin uusia, sillä esimerkiksi hiljaisen lopettamisen konsepti on luotu jo vuonna 2009.
Jatkuva ongelmista ja oireista keskustelu ja ääripäiden korostaminen antavat kuitenkin hyvin vähän tilaa juurisyiden etsimiselle ja osaamis- ja voimavarakeskeiselle lähestymistavalle. Suomella yleisesti ja pääkaupunkiseudulla erityisesti ei ole varaa menettää työntekijöitä työmarkkinoilta tarvittavien työelämätaitojen tai muun osaamisen puutteen vuoksi. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhuttaessa meidän tulee ottaa enenevässä määrin huomioon sekä yksilön osaaminen ja hyvinvointi että yhteiskunnan kehittyminen ja kilpailukyky. Ilman yhtä ei ole toista.
Hyvät kysymykset työstä ja hyvinvoinnista
Tahdomme, että töissä voitaisiin hyvin ja itse työ vahvistaisi koettua hyvinvointia. Päästäksemme lähemmäs tätä etsimme yhdessä tulevien yhteistyökumppaniemme kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ymmärtäisimme paremmin ihmisen potentiaalia ja sitä, miten saamme sitä rakentavasti käyttöön? Mitä muutoksia tämä tarkoittaa työn tekemisen tavoissa ja johtamiskäytännöissä?
Mitä työn merkityksellisyys tarkoittaa erilaisille työntekijäryhmille ja miten osaaminen vaikuttaa tähän? Esiintyykö työn imua kaikissa ammattiryhmissä ja miten sitä voidaan lisätä? Millaisia motivaatiotekijöitä eri väestöryhmillä on työn tekemistä kohtaan ja miten noihin tekijöihin voidaan vaikuttaa? Miten uutta tietoa työhyvinvoinnista saadaan paremmin konkreettisesti käyttöön työpaikoilla? Miten osaaminen ja sen kehittäminen lisäävät työssä viihtymistä ja jaksamista?
Työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa ei ole kysymys pingispöydistä tai after work -tilaisuuksista vaan ennen kaikkea työstä, joka antaa mahdollisuuden omaan toimijuuteen, vahvistaa tunnetta positiivisesta tulevaisuudesta ja voidaan järjestää eri tavoin. Jotta pääkaupunkiseudun työmarkkina kehittyisi entisestään, meidän tulee jatkossa kiinnittää vielä enemmän huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, koska ne edistävät kilpailukykyistä ja tasapainoista työkulttuuria nyt ja tulevaisuudessa.