Sivu rakenteilla (päivitetty 27.12.2024)
Tietoa sivustosta
Ami-säätiön strategian mukaisesti haluamme rakentaa Suomen pääkaupunkiseudulle Pohjolan parhaat työmarkkinat. Keskeisimmät työmarkkinoiden mittarit osoittavat pääkaupunkiseutumme olleen lähialueitamme jäljessä. Tulevaisuuden visiossa pääkaupunkiseutumme on keskeisillä mittareilla saavuttanut Pohjolan korkeimman työllisyysasteen ja matalimman työllisyysasteen. Muutosta kohti Pohjolan parhaita työmarkkinoita teemme ohjelmatyömme kolmen painopistealueen kautta.
Tietoa Pohjolan työmarkkinoista -sivustolle kokoamme vertailutietoa Pohjolan pääkaupunkialueiden työmarkkinatilanteesta ja muutostarpeista. Seuraamme työmarkkinoiden kehitystä ja esittelemme havaintoja, jotka osoittavat muutoksen tarpeen. Keskeiset työmarkkinoiden mittarit eivät kuitenkaan tuo esiin työmarkkinoiden eri osa-alueita riittävän kattavasti, minkä vuoksi sivustolle rakennetaan alasivuja erityisteemoista, joissa toivomme edistystä kohti Pohjolan parhaita työmarkkinoita. Pilottiprojektina kokoamme tietoa NEET-nuorista.
Suoraviivaisinta on verrata Pohjolan pääkaupunkialueita hyödyntämällä Eurostatin tilastoja, jotka koskevat NUTS 2 -alueita. Eurostatin tilastot ovat myös kansainvälisesti suoraan vertailukelpoisia. Tarkkaa kuvaa Suomen pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta kyseiset tilastot eivät anna, sillä pääkaupunkiseutu yhdessä muun Uudenmaan maakunnan kanssa muodostaa Helsinki-Uusimaa -nimisen NUTS 2 -luokan alueen. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että pääkaupunkiseudun neljä kuntaa kattavat yli 70 % Uudenmaan maakunnan väestöstä. Viro muodostaa kokonaisuudessaan yhden NUTS 2 luokan alueen, joten Eurostat ei erittele Tallinnaa erillisenä yksikkönä. Tarkemmin pohjoismaisista pääkaupunkialueista tietoa sivuiltamme.
Työllisyysasteet kansallisissa rekisteritilastoissa
Työllisyysasteita voidaan tarkastella myös eri maiden kansallisista rekisteritiedoista. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia, toisin kuin aikaisemmin esitetyt Eurostatin tiedot. Kansallisia tietoja vertaillessa onkin syytä tarkastella kunkin tilaston menetelmäseloste. Suomen pääkaupunkiseudun työllisyysaste on laskettu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tiedoista. Seuraava päivitys Suomen tilastoihin saadaan joulukuussa 2024. Tukholman läänin tiedot perustuvat SCB:n tuottamaan Befolkningens arbetsmarknadsstatus -tilastoon. Kööpenhaminan tiedot perustuvat Danmarks Statistiksin tuottamaan Registerbaseret arbejdsstyrkestatistik -tilastoon.
Norjan pääkaupunkiseutua parhaiten kuvaavien läänien Oslon ja Vikenin läänien tilasto esitetty alla valikoiduin ikäluokittain, sillä norjalaisen rekisteriaineiston ikäluokitus poikkeaa muiden Pohjoismaiden tilanteesta. Tarkemmat tiedot Norjan rekisteripohjaisesta tilastosta löytyvät SSB:n sivuilta.
Kansalliset tilastot vahvistavat Eurostatin havaintoja: Suomen pääkaupunkiseudun työllisyysaste on erityisesti Kööpenhaminan ja Tukholman tasosta jäljessä.
Työttömyysasteet kansallisissa rekisteritilastoissa
Työllisyysasteen tapaan työttömyysasteita voidaan myös tarkastella kansallisella tasolla. Suomessa eri tilastot myös tuottavat eri lukuja työttömyydestä. Eri lukuja saadaan riippuen myös tarkasteltavasta ikäluokasta. Suomessa työvoimatutkimus, työnvälitystilasto ja työssäkäyntitilasto tuottavat maan sisäisesti eri lukuja.
Alla Tukholman ja Kööpenhaminan työttömyysasteet kansallisten rekisteripohjaisten tilastojen mukaisesti.
Työvoima ja työvoiman ulkopuolinen väestö
Eurostat määrittelee ihmiset työllisiin, työttömiin eli taloudellisesti aktiivisiin ja taloudellisesti ei-aktiivisiin, jotka ei kuulu työvoimaan.
Työvoiman ulkopuolinen väestö kansallisissa rekisteritilastoissa
Tarkemmalla tasolla voimme tarkastella vastaavasti työvoima ulkopuolelle olevaa väestöä Suomen pääkaupunkiseudun osalta. Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työllisiä tai työttömiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työvoiman ulkopuolisen osuus on laskenut pääkaupunkiseudulla reilusta 19 prosentista noin 18 prosenttiin. Tämä osuus kuvattuna sinisellä viivalla alla kuvaajassa.
Työvoiman ulkopuoliseen väestöön kuuluvat myös asepalvelusta suorittavat ja opiskelijat. Alla olevassa kuvaajassa on tästä syystä eritelty eläkeläisten sekä muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuudet erillisenä ryhmänä punaisella viivalla. Kun asepalvelusta suorittavat ja opiskelijat jätetään pois laskelmista, työvoiman ulkopuolisen väestön osuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt 12 prosentista 10 prosenttiin
Voimme tarkastella vastaavaa tilannetta Tukholman läänin osalta hyödyntämällä BAS:n rekisteriaineistoa vuosilta 2020–2023. Alla oleva kuvaaja esittää Tukholman läänin työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden (sininen viiva) sekä eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuuden 20–64-vuotiaasta ikäluokasta (punainen viiva). Tukholman lääni on nostettu tarkasteluun, koska Eurostatin mukaan alueella on korkein työvoiman osuus verrokkialueisiin verrattuna
Kansallisten rekisteriaineistojen vertailu osoittaa, että Suomen pääkaupunkiseudulla työvoiman ulkopuolisen väestön osuus ikäryhmässä 18–64 vuotta on noin 3,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Tukholman läänissä.
Tilastokeskuksen ja SCB:n rekisteritietoja ei voida verrata täysin suoraan. Syvällisempää analyysia varten suosittelemme tutustumaan molempien tilastojen menetelmäselosteisiin.
Väestön koulutustaso
Korkeasti koulutut
Eurostatin tuottamat tiedot Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen NUTS 2 -alueilta osoittavat, että Uudenmaan maakunnassa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kääntynyt laskuun ja jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden vastaavista alueista. Tilastoissa koulutustaso määritellään ISCED-luokituksen (International Standard Classification of Education) mukaisesti: vuodesta 2014 eteenpäin käytetään ISCED 2011 -tasoja 5–8, kun taas vuotta 2013 ja sitä aiemmissa tiedoissa sovelletaan ISCED 1997 -tasoja 5–6. Indikaattori perustuu EU:n työvoimatutkimukseen.
Korkeasti koulutetut kansallisissa tilastoissa
Korkeasti koulutettujen osuuksia voidaan tarkastella myös kansallisten aineistojen perusteella. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen pääkaupunkiseudulla korkeasti koulutettujen osuus (%) ikäluokasta on vuonna 2023 saavuttanut 46,9% (kuva yllä). Ruotsin SCB:n tilastojen mukaan vastaavassa ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on 53,4% (kuva alla).
Suurin ero näiden kahden alueen välillä on ollut niiden kasvuvauhti. Tukholman läänissä korkeasti koulutetun väestön osuus on kasvanut johdonmukaisesti nopeammin, keskimäärin 0,67 prosenttiyksikköä vuodessa, kun taas Suomen pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut 0,39 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän seurauksena alun perin suhteellisen pieni 2,30 prosenttiyksikön ero vuonna 2008 on lähes kolminkertaistunut ja saavuttanut 6,49 prosenttiyksikköä vuoteen 2023 mennessä.
Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat
Väestön koulutustason kehitystä voidaan havainnollistaa tarkastelemalla nuoria ikäluokkia, mikä tarjoaa selkeän kuvan koulutustasojen muutoksista ajan myötä. Alla kuvattuna Eurostatin tietojen perusteella osuus (%) ikäluokasta 25-34, jolla korkein koulutus on perusaste ISCED-luokituksessa tasot 0-2. Yleisenä oletuksena pidetään, että perusasteen jälkeinen tutkinto tulisi suorittaa 25 ikävuoteen mennessä.
Uudenmaan maakunnan osalta on huomionarvoista, että vuosina 2009–2015 perusasteen varassa olevan väestön osuus oli alhaisimpia verrattuna verrokkialueisiin. Uudellamaalla perusasteen varassa olevan väestön osuus on noussut vuodesta 2015 lähtien, kun taas verrokkialueilla osuus on laskenut. Tämän kehityksen myötä Uusimaa on nykyään samalla tasolla verrokkialueiden kanssa. Poikkeuksena Tukholman lääni, jossa perusasteen varassa olevan väestön osuus on selvästi pienempi muihin alueisiin verrattuna.
Perusasteen varassa olevat kansallisissa tilastoissa
Seuraavaksi tarkastelemme 25–34-vuotiaiden väestön kehitystä, joiden korkein koulutus on perusaste tai koulutusaste tuntematon, Suomen pääkaupunkiseudulla, Tallinnassa, Tukholman läänissä ja Kööpenhaminan Region Hovedstaden -alueella.
Suomen pääkaupunkiseutu on poikkeus muista pääkaupungeista. Osuus on kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 ja oli vuonna 2023 20,1 %, mikä on selvästi korkein taso. Kehityskulku erottuu muista kaupungeista, joissa suunta on ollut laskeva. Region Hovedstaden (Kööpenhamina) on onnistunut parhaiten vähentämään tätä väestöryhmää. Osuus on lähes puolittunut, laskien 20,8 %:sta (2008) 11,2 %:iin (2022), mikä on selvästi matalin osuus kaikista pääkaupunkiseuduista.
Sivusto päivittyy