(Sivusto rakenteilla, päivitetty 30.5.2025)
Konkarityöllisyydellä viittaamme 50 vuotta täyttäneiden asemaan työmarkkinoilla. Tilastot ja tutkimukset kertovat karua kieltä: työttömyyden kohdatessa uudelleen työllistyminen on tässä ikäryhmässä Suomessa huomattavasti vaikeampaa kuin nuoremmilla. Tarkastelumme keskittyy ikäluokkiin 50–64 ja 55–64, sillä näiden ryhmien työmarkkina-asemassa on selkeitä haasteita ja tilastollisesti väestön työmarkkina-asemaa voidaan tarkastella kyseisillä rajauksilla. Joiltain osin tarkastelemme tilannetta myös yli 64-vuotiaiden osalta, sillä vanhuuseläkkeen alaraja nousee vuosittain.
Työllisyysaste on näissä ikäryhmissä matalampi ja työttömyysaste korkeampi nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Tämä tekee konkarityöllisyydestä yhden pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden merkittävimmistä haasteista. Minkäänlaisesta ikääntyneiden työmarkkina-asemasta ei voida puhua, sillä esimerkiksi 55-vuotiailla on vielä kymmenen vuotta potentiaalista työuraa jäljellä, unohtamatta eläkeiän nousua.
Työllisyysaste
25–54-vuotiaiden työllisyysaste on selkeästi korkeampi kuin 55–64-vuotiaiden niin Pohjolan alueella kuin koko Euroopan unionin alueella. Positiivista on kuitenkin se, että 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on viime vuosina kasvanut kaikilla Pohjolassa. Suomessa kasvu on ollut merkittävää, 13,2 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.
Huolestuttavaa on kuitenkin, että Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen vertailualueen alhaisin, ja sama havainto pätee myös ikäluokkaan 25–64. Verrokkimaista Ruotsissa työllisyysasteiden ero ikäluokkien välillä on pienin, 8,7 prosenttiyksikköä, kun taas Suomessa ero on suurin, 11,1 prosenttiyksikköä.
NUTS 2 -alueita tarkasteltaessa huomataan, että 55-64-vuotiaiden työllisyysasteessa on merkittäviä eroja Pohjolan alueella vuosina 2019-2023. Tukholman läänissä työllisyysaste on johdonmukaisesti korkein, ylittäen 77% jo vuonna 2019 ja saavuttaen lähes 80% vuosina 2020 ja 2023. Uudenmaan maakunnan osalta kehitys on ollut hitaampaa mutta tasaista kasvua, nousten noin 69%:sta 73,6%:iin.
Yli 55-vuotiaat työttömät pääkaupunkiseudulla
Työttömyysaste on finanssikriisin jälkeen ollut jatkuvasti korkeampi 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä verrattuna muihin, kuten alla olevasta kuvaajasta käy ilmi. Suhdannevaihteluista huolimatta 55–64-vuotiaiden työttömyys on säilynyt sitkeänä haasteena pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla, ja ero muihin ikäryhmiin on merkittävä. Koronapandemian aikana 55-64-vuotiaiden työttömyys nousi huomattavan korkealla tasolle.
Tilastokeskuksen työnvälitystilasto tarjoaa arvokasta tietoa pitkäaikaistyöttömyyden rakenteesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä (yli 12kk työttömyyttä) on ollut pääkaupunkiseudulla selvästi suurempi kuin heidän osuutensa kaikista työnhakijoista. Tämä korostaa iän merkittävää vaikutusta työttömyyden pitkittymiseen ja uudelleentyöllistymisen heikentyviin mahdollisuuksiin iän myötä
Heikoin tilanne 55-64-vuotiailla miehillä
Pääkaupunkiseudulla yli 55-vuotaiden miesten työttömyys on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin korkealla tasolla, pysytellen koronapandemian jälkeen yli 15 % lukemissa. Myös yli 55-vuotaiden naisten työttömyys on korkeammalla tasolla verrattuna ikäryhmään 18-64, mutta yli 55-vuotaiden naisten työttömyys on huomattavasti alhaisemmalla tasolla vastaava ikäisiin miehiin verrattuna.
Työvoiman ulkopuolella olevat pääkaupunkiseudulla
Väestön pääasiallinen toiminta voidaan jakaa tilastollisesti kolmeen ryhmään. Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat. Työvoiman ulkopuoliseen väestöön kuuluvat opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä ryhmä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella pitää sisällään muun muassa pienten lasten kotivanhemmat, omaisuustuloilla elävät, vailla vakinaista asuntoa olevat sekä huomattavan ryhmän ihmisiä, joiden status on tuntematon.
Työmarkkinoiden dynamiikan kannalta keskeistä on ryhmien eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat kehitys suhteessa samanikäiseen väestöön. Ikäryhmässä 55-64 työvoiman ulkopuolisen väestön osuus on vuodesta 2010 alkaen laskenut hyvin voimakkaasti, joka osaltaan kertoo eläkeiän noususta. Ikäryhmien 35-54 ja 55-64 välinen ero työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden suhteen oli vuonna 2023 6,89 prosenttiyksikköä.
Työvoiman ulkopuolisesta väestöstä 55-64-vuotiaissa eläkeläisten osuus on huomattavasti suurempi, verrattuna 35-54-vuotiaisiin. Varhaiseläkkeelle siirtymiset selittävän tätä osaltaan. Toiseksi, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää vanhemmassa ikäluokassa. 35-54-vuotiaissa opiskelijoiden osuus on merkittävä, 25.7%, 55-64-vuotiaissa osuus on huomattavasti pienempi, vain 4.3%. Ryhmässä muut työvoiman ulkopuolella olevat 55-64-vuotiaissa osuus on huomattavasti pienempi nuorempaan ikäluokkaan. Tätä selittää osaltaan kotona lapsia hoitavien henkilöiden sijoittuminen valtaosin nuorempaan ikäluokkaan.
Onko konkarityöttömyydessä kyse vain suomalaisesta ongelmasta?
Entä miltä näyttää yli 55-vuotiaiden tilanne muiden Pohjoismaiden pääkaupunkialueilla?
Suoraa vertailua Suomen pääkaupunkiseudun ja muiden Pohjoismaiden alueiden välillä ei voida tehdä, sillä käytettävissä olevat tilastot ovat kansallisia ja eroavat toisistaan sekä kattavuudeltaan että määritelmissään. Sen sijaan Uudenmaan maakuntaa voidaan vertailla yksiselitteisemmin Eurostatin tilastojen avulla. Tässä tarkastelussa keskitytään kuitenkin muiden Pohjoismaiden tilanteeseen kansallisten tilastojen valossa.
Tukholmassa yli 55-vuotaiden suhteellinen asema työmarkkinoilla on selvästi parempi verrattuna Suomen pääkaupunkiseutuun. 55-59-vuotiaiden työttömyys jo ollut hyvin lähellä kaikkien ikäluokkien yhteenlaskettua keskiarvoa tai jopa sen alle. 60-64-vuotiaiden työttömyysaste on viimeisen viiden vuoden välillä vaihdettu 0,22-1,55 prosenttiyksikköä yli kaikkien ikäluokkien keskiarvon. Sen sijaan Suomen pääkaupunkiseudulla Ero keskiarvoon noin liikkunut 3-4 prosenttiyksikön välillä. Kummankin alueen osalta tilastot viittaavat työllistymisen vaikeutumiseen iän noustessa, mutta tilanne on Tukholman työmarkkinoilla selvästä parempi Suomen pääkaupunkiseutuun verrattuna.
Norjan pääkaupunkiseudun osalta kansalliset tilastot asettavat haasteita tilanteen vertailuun liittyen. Norjan tilastoviranomaisten ylläpitävät tilastoissaan ikäluokittelua tavalla, joka eroaa suurelta osin Suomen, Ruotsin ja Tanskan tilastoinnista. Tarkastellessa eri ikäluokkien työttömyysasteita koko Norjan tasolla NAV:n tietojen pohjalta, on selvää, että yli 50-vuotiaiden työttömyysaste on ollut johdonmukaisesti matalampi kuin kaikkien ikäluokkien keskiarvo. Erot ovat olleet vuosittain välillä -0,54 ja -1,46 prosenttiyksikköä tammikuun 2019 ja huhtikuun 2025 aikaväliä tarkasteltaessa yli 50-vuotiaiden hyväksi. Yli 60-vuotiaiden työttömyysaste pysyttelee Norjassa tyypillisesti 1,0-1,8 prosentin välillä, kun taas nuoremmat ikäluokat kärsivät korkeammasta työttömyydestä. Esimerkiksi 20-24-vuotiaiden työttömyys on säännöllisesti 2,5-3,5 prosenttia normaalioloissa. Koko Norjan tilanne onkin siten täysin päinvastainen verrattuna Tukholman lääniin Ruotsissa tai pääkaupunkiseudulla Suomessa. Norjan tilastoviranomaisen ja Oslon kaupungin tietopalvelun tiedot ovat ikäryhmäluokitukseltaan sellaisia, ettei relevanttia vertailua voida tehdä. NAV:n tilastot ovatkin kaikkein käyttökelpoisimmat.
Tanskan pääkaupunkialueen eli Region Hovedstadenin tilanne on mielenkiintoinen, sillä alueella 50-59 ja yli 60-vuotiaiden työttömyysaste on ollut käytännössä ollut sama, kuin koko työikäisen väestö työttömyysaste vuosina tammikuusta 2018 maaliskuuhun 2025. Nuorempien, esimerkiksi 30-39-vuotiaiden työttömyysaste on ollut korkeampaa verrattuna yli 50-vuotaisiin. Toisin sanoen tilanne on päinvastainen verrattuna Suomen pääkaupunkiseutuun, jossa yli 55-vuotiaiden ikäluokkien työttömyys on ollut jo toistakymmentä vuotta korkeampi nuorempiin ikäluokkiin verrattuna. Tärkeänä huomiona on syytä mainita, että Tanskan pääkaupunkialueella eri ikäluokkien työttömyysasteiden ero on ollut äärimmäisen pieni.
Viron osalta 55-64-vuotiaiden työttömyysasteen kehitys verrattuna koko työikäiseen väestöön on ollut samansuuntaista kuin Tanskan pääkaupunkialueella. Tarkasteltaessa vuosineljänneksiä aikavälillä 2015-2025 voidaan huomata, että yli 55-vuotiaiden työttömyysaste Virossa on jonain vuosina alittanut koko työikäisen väestön työttömyysasteen, ja jonain vuosina noussut hieman tätä korkeammalle. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että nämä kaksi työttömyysastetta ovat pysytelleet varsin lähellä toisiaan, eikä yli 55-vuotiaiden työttömyysaste erotu ongelmallisena, toisin kuin Suomen pääkaupunkiseudulla.
Kansallisia rekisteritilastoja tarkastelemalla voidaan käytännössä todeta, että yli 55-vuotiaiden työllistymisen haaste on suomalaisten työmarkkinoiden erityispiirre, ainakin vertailussa lähialueiden kanssa. Tukholman läänissä Ruotsissa yli 55-vuotiaiden työttömyys on toki nuorempia ikäluokkia korkeammalla tasolla, mutta ero ei ole samalla tapaa dramaattinen ja huolestuttava kuin Suomen pääkaupunkiseudulla. Norjassa ja Tanskan pääkaupunkialueella tilanne on puolestaan päinvastainen, yli 55-vuotiaat näyttävät työllistyvän nuorempia helpommin tai he päätyvät nuorempia harvemmin työttömiksi.
Konkareiden työllisyysaste Pohjolassa
Kaikki Pohjolan NUTS 2 -alueet ovat parantaneet työllisyysastettaan merkittävästi 15 vuoden aikana 55-64-vuotaiden ikäryhmän osalta. Suurin kasvu on ollut Virossa 53,8%:sta 75,7%:iin (+21,9 prosenttiyksikköä) vuosina 2010-2025. Tukholman läänissä 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on puolestaan ollut alueiden välisessä vertailussa kaikkein korkeimmalla tasolla vuodesta 2016 lähtien. Huomionarvoista on, että Uusimaa on ainoa alue, joka ei ole saavuttanut 75% työllisyysastetta koko tarkastelujakson aikana, vaikka kehitys onkin ollut positiivista.
Tanskan pääkaupunkialueella 55-59-vuotiaiden työllisyysaste Tanskan kansallisen tilastoaineiston perusteella on noussut 5,6 prosenttiyksikköä vuosina 2010-2023. Tämän ikäluokan työllisyysaste onkin siten 1,3 prosenttiyksikköä kaikkien ikäluokkien keskiarvon yläpuolella, joka kertoo 55-59-vuotiaiden vahvasta työmarkkina-asemasta Kööpenhaminassa. 60-64-vuotiaiden osalta työllisyysasteen kasvu on aikavälillä 2010-2023 ollut huomattavan vahvaa, sillä lisäystä on tullut 20,6 prosenttiyksikköä. Vahvasta kehityksestä huolimatta 60-64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2023 8,7 prosenttiyksikköä keskiarvon alapuolella. Huomionarvoista on, että 60-64-vuotiaiden työllisyysasteen ero keskiarvoon nähden on positiivisesti kaventunut vuoden 2010 22,5 prosenttiyksiköstä merkittävästi. Tärkeää on myös huomioida, että työllisyysasteen kokonaiskasvun takana on erityisesti 55-64-vuotiaiden merkittävä työllisyysasteen nousu vuodesta 2010 alkaen.