Konkarityöllisyys
(Sivusto rakenteilla, päivitetty 23.1.2025)
Konkarityöllisyydellä viittaamme 50 vuotta täyttäneiden asemaan työmarkkinoilla. Tilastot ja tutkimukset kertovat karua kieltä: työttömyyden kohdatessa uudelleen työllistyminen on tässä ikäryhmässä Suomessa huomattavasti vaikeampaa kuin nuoremmilla. Tarkastelumme keskittyy ikäluokkiin 50–64 ja 55–64, sillä näiden ryhmien työmarkkina-asemassa on selkeitä haasteita ja tilastollisesti väestön työmarkkina-asemaa voidaan tarkastella kyseisillä rajauksilla.
Työllisyysaste on näissä ikäryhmissä matalampi ja työttömyysaste korkeampi nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Tämä tekee konkarityöllisyydestä yhden pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden merkittävimmistä haasteista. Minkäänlaisesta ikääntyneiden työmarkkina-asemasta ei voida puhua, sillä esimerkiksi 55-vuotiailla on vielä kymmenen vuotta potentiaalista työuraa jäljellä, unohtamatta eläkeiän nousua.
Työllisyysaste
25–54-vuotiaiden työllisyysaste on selkeästi korkeampi kuin 55–64-vuotiaiden niin Pohjolan alueella kuin koko Euroopan unionin alueella. Positiivista on kuitenkin se, että 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on viime vuosina kasvanut kaikilla Pohjolassa. Suomessa kasvu on ollut merkittävää, 13,2 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.
Huolestuttavaa on kuitenkin, että Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen vertailualueen alhaisin, ja sama havainto pätee myös ikäluokkaan 25–64. Verrokkimaista Ruotsissa työllisyysasteiden ero ikäluokkien välillä on pienin, 8,7 prosenttiyksikköä, kun taas Suomessa ero on suurin, 11,1 prosenttiyksikköä.
NUTS 2 -alueita tarkasteltaessa huomataan, että 55-64-vuotiaiden työllisyysasteessa on merkittäviä eroja Pohjolan alueella vuosina 2019-2023. Tukholman läänissä työllisyysaste on johdonmukaisesti korkein, ylittäen 77% jo vuonna 2019 ja saavuttaen lähes 80% vuosina 2020 ja 2023. Uudenmaan maakunnan osalta kehitys on ollut hitaampaa mutta tasaista kasvua, nousten noin 69%:sta 73,6%:iin.
Yli 55-vuotiaat työttömät
Työttömyysaste on finanssikriisin jälkeen ollut jatkuvasti korkeampi 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä verrattuna muihin, kuten alla olevasta kuvaajasta käy ilmi. Suhdannevaihteluista huolimatta 55–64-vuotiaiden työttömyys on säilynyt sitkeänä haasteena pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla, ja ero muihin ikäryhmiin on merkittävä. Koronapandemian aikana 55-64-vuotiaiden työttömyys nousi huomattavan korkealla tasolle.
Tilastokeskuksen työnvälitystilasto tarjoaa arvokasta tietoa pitkäaikaistyöttömyyden rakenteesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä (yli 12kk työttömyyttä) on ollut pääkaupunkiseudulla selvästi suurempi kuin heidän osuutensa kaikista työnhakijoista. Tämä korostaa iän merkittävää vaikutusta työttömyyden pitkittymiseen ja uudelleentyöllistymisen heikentyviin mahdollisuuksiin iän myötä
Heikoin tilanne 55-64-vuotiailla miehillä
Pääkaupunkiseudulla yli 55-vuotaiden miesten työttömyys on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin korkealla tasolla, pysytellen koronapandemian jälkeen yli 15 % lukemissa. Myös yli 55-vuotaiden naisten työttömyys on korkeammalla tasolla verrattuna ikäryhmään 18-64, mutta yli 55-vuotaiden naisten työttömyys on huomattavasti alhaisemmalla tasolla vastaava ikäisiin miehiin verrattuna.
Työvoiman ulkopuolella olevat pääkaupunkiseudulla
Väestön pääasiallinen toiminta voidaan jakaa tilastollisesti kolmeen ryhmään. Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat. Työvoiman ulkopuoliseen väestöön kuuluvat opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä ryhmä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella pitää sisällään muun muassa pienten lasten kotivanhemmat, omaisuustuloilla elävät, vailla vakinaista asuntoa olevat sekä huomattavan ryhmän ihmisiä, joiden status on tuntematon.
Työmarkkinoiden dynamiikan kannalta keskeistä on ryhmien eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat kehitys suhteessa samanikäiseen väestöön. Ikäryhmässä 55-64 työvoiman ulkopuolisen väestön osuus on vuodesta 2010 alkaen laskenut hyvin voimakkaasti, joka osaltaan kertoo eläkeiän noususta. Ikäryhmien 35-54 ja 55-64 välinen ero työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden suhteen oli vuonna 2023 6,89 prosenttiyksikköä.
Työvoiman ulkopuolisesta väestöstä 55-64-vuotiaissa eläkeläisten osuus on huomattavasti suurempi, verrattuna 35-54-vuotiaisiin. Varhaiseläkkeelle siirtymiset selittävän tätä osaltaan. Toiseksi, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää vanhemmassa ikäluokassa. 35-54-vuotiaissa opiskelijoiden osuus on merkittävä, 25.7%, 55-64-vuotiaissa osuus on huomattavasti pienempi, vain 4.3%. Ryhmässä muut työvoiman ulkopuolella olevat 55-64-vuotiaissa osuus on huomattavasti pienempi nuorempaan ikäluokkaan. Tätä selittää osaltaan kotona lapsia hoitavien henkilöiden sijoittuminen valtaosin nuorempaan ikäluokkaan.
