Työvoiman ulkopuolella olevat pääkaupunkiseudulla
Työikäinen väestö voidaan tilastollisesti jakaa työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisen väestön merkitystä pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kannalta olemme pohtineet helmikuussa 2025 julkaistussa kirjoituksessamme.
Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät vuoden lopussa olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.
Pääkaupunkiseudun työvoiman ulkopuolella olevan 18-64-vuotiaan väestön osuus on pienentynyt merkittävästi vuosien 2013-2023 aikana. Kun vuonna 2013 noin 20 prosenttia työikäisistä oli työvoiman ulkopuolella, vuoteen 2023 mennessä osuus oli laskenut 18,3 prosenttiin.
Kehityksessä on kuitenkin huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Miesten työvoiman ulkopuolella oleminen on vähentynyt voimakkaammin, laskien 20,1 prosentista 17,9 prosenttiin. Naisten kohdalla lasku on ollut maltillisempaa, 19,9 prosentista 18,7 prosenttiin.
Työvoiman ulkopuolella olevat ikäryhmittäin
Ikäryhmien välinen tarkastelu paljastaa merkittäviä eroja työvoiman ulkopuolella olemisessa. Nuoret aikuiset (18-24-vuotiaat) ovat selvästi useimmin työvoiman ulkopuolella, mikä selittyy pitkälti opiskelulla. Tässä ikäryhmässä osuus on kasvanut merkittävästi koronapandemian myötä: vuoden 2018 noin 38 prosentista vuoden 2023 43 prosenttiin.
Toinen merkittävä muutos näkyy 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kehitys on ollut päinvastainen. Kymmenen vuoden aikana työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut dramaattisesti 27,6 prosentista 16,4 prosenttiin, mikä heijastaa työurien pidentymistä.
Työikäisten ”keski-ikäryhmissä” (25-54-vuotiaat) työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ovat pysyneet melko vakaina. 35-44-vuotiailla osuus on hieman noussut (12,1 % → 13,3 %), kun taas 45-54-vuotiailla se on hieman laskenut (11,4 % → 10,1 %). 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä osuus on pysynyt noin 17-18 prosentin tasolla koko tarkastelujakson ajan.
Ryhmän muut työvoiman ulkopuolella olevat tarkempi tarkastelu
Työvoiman ulkopuolella ovat jaotellaan tilastoissa opiskelijoihin, eläkeläisiin, asevelvollisuutta suorittaviin, sekä ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmästä muut työvoiman ulkopuolella olevat voidaan saada tilastoista tarkempaa tietoa. Tarkempi tarkastelu osoittaa statukseltaan tuntemattomien olevan selvästi suurin alaryhmä muun työvoiman ulkopuolisen väestön keskuudessa pääkaupunkiseudulla ikäryhmässä 18-64. Kyse on 56 000 hengen ryhmästä.
Kieliryhmien väliset erot
Kieliryhmien välinen tarkastelu paljastaa merkittäviä eroja työmarkkinoille osallistumisessa. Vieraskielisten työvoiman ulkopuolella olevien osuus on huomattavasti korkeampi kuin kotimaisia kieliä puhuvien, mutta ero on kaventunut merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien (suomi, ruotsi, saame) työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut tasaisesti 18 prosentista 15,1 prosenttiin. Vieraskielisten kohdalla lasku on ollut voimakkaampaa: vuoden 2013 lähes 32 prosentista vuoden 2022 noin 26,7 prosenttiin. Vuonna 2023 vieraskielisten osuus kuitenkin nousi hieman, 27,8 prosenttiin. Vaikka ero kieliryhmien välillä on kaventunut noin 14 prosenttiyksiköstä 12,7 prosenttiyksikköön, on se edelleen huomattavan suuri.
Tarkempi analyysi kieli- ja sukupuoliryhmittäin paljastaa merkittäviä eroja työmarkkinoille osallistumisessa. Huomattavin havainto on vieraskielisten naisten selvästi korkeampi työvoiman ulkopuolella olevien osuus: vuonna 2023 lähes 32 prosenttia vieraskielisistä naisista oli työvoiman ulkopuolella, kun vastaava osuus vieraskielisillä miehillä oli 24,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvien kohdalla sukupuolten väliset erot ovat huomattavasti pienempiä. Vuonna 2023 kotimaisilla kielillä miesten osuus (15,5 %) oli hieman korkeampi kuin naisten (14,7 %). Merkittävää on, että kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut eniten tarkastelujaksolla, 17,4 prosentista 14,7 prosenttiin. Vuonna 2023 tapahtui käänne huonompaan sekä vieraskielisillä naisilla että miehillä, kun työvoiman ulkopuolella olevien osuus kääntyi nousuun usean vuoden laskun jälkeen. Erityisesti vieraskielisten naisten ja miesten välinen ero pysyy edelleen merkittävänä, noin 7,6 prosenttiyksikössä.
18-64-vuotiaan väestön pääasiallisen toiminnan tarkastelu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 paljastaa merkittäviä eroja kotimaisia kieliä ja muita kieliä puhuvien välillä. Kotimaisissa kielissä suurin ryhmä on opiskelijat (48,4 % työvoiman ulkopuolella olevista), kun taas vieraskielisillä suurin ryhmä on ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” (58,7 %). Erityisen huomionarvoista on:
- Opiskelijoiden osuus on kotimaisia kieliä puhuvilla selvästi suurempi (48,4 %) kuin vieraskielisillä (35,8 %)
- Eläkeläisten osuus on kotimaisia kieliä puhuvilla merkittävästi suurempi (25,2 %) kuin vieraskielisillä (5,3 %)
- ”Muut työvoiman ulkopuolella olevat” -ryhmän suuri osuus vieraskielisillä (58,7 %) verrattuna kotimaisiin kieliin (25,5 %)
- Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten osuus on molemmissa ryhmissä pieni, mutta suhteellisesti suurempi kotimaisissa kielissä
Kokonaisuudessaan vieraskielisten työvoiman ulkopuolella olevien rakenne poikkeaa merkittävästi kotimaisia kieliä puhuvista.
NEET-nuoret
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista (NEET-nuoret) pääkaupunkiseudulla 60 % kuului tilastollisesti ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat. 33 % NEET-nuorista oli vuonna 2022 työttömiä ja 7 % eläkkeellä.
NEET-nuorten tarkempi tarkastelu osoittaa, että ryhmässä muut työvoiman ulkopuolella olevat lähes 40 % on statukseltaan tuntemattomia, tarkoittaen 6000 nuorta pääkaupunkiseudulla.
