Työvoiman ulkopuolella olevat pääkaupunkiseudulla

Työikäinen väestö voidaan tilastollisesti jakaa työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisen väestön merkitystä pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kannalta olemme pohtineet helmikuussa 2025 julkaistussa kirjoituksessamme.

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät vuoden lopussa olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.

Työvoiman ulkopuolella olevan väestön suuri osuus tai sen kasvu ei välttämättä ole työmarkkinoiden näkökulmasta pelkästään negatiivinen asia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi päätoimiset opiskelijat, joiden kouluttautuminen ja kasvava osaamistaso vaikuttavat työmarkkinoihin yleensä myönteisesti. Sen sijaan ongelmaksi työmarkkinoiden kannalta muodostuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien sekä niiden henkilöiden määrän kasvu, joiden tilastollinen status on kokonaan tuntematon.

Pääkaupunkiseudun työvoiman ulkopuolella olevan 18-64-vuotiaan väestön osuus on pienentynyt merkittävästi vuosien 2013-2023 aikana. Kun vuonna 2013 noin 20 prosenttia työikäisistä oli työvoiman ulkopuolella, vuoteen 2023 mennessä osuus oli laskenut 18,3 prosenttiin.

Kehityksessä on kuitenkin huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Miesten työvoiman ulkopuolella oleminen on vähentynyt voimakkaammin, laskien 20,1 prosentista 17,9 prosenttiin. Naisten kohdalla lasku on ollut maltillisempaa, 19,9 prosentista 18,7 prosenttiin.

Työvoiman ulkopuolella olevat ikäryhmittäin

Ikäryhmien välinen tarkastelu paljastaa merkittäviä eroja työvoiman ulkopuolella olemisessa. Nuoret aikuiset (18-24-vuotiaat) ovat selvästi useimmin työvoiman ulkopuolella, mikä selittyy pitkälti opiskelulla. Tässä ikäryhmässä osuus on kasvanut merkittävästi koronapandemian myötä: vuoden 2018 noin 38 prosentista vuoden 2023 43 prosenttiin.

Toinen merkittävä muutos näkyy 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kehitys on ollut päinvastainen. Kymmenen vuoden aikana työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut dramaattisesti 27,6 prosentista 16,4 prosenttiin, mikä heijastaa työurien pidentymistä.

Työikäisten ”keskiryhmissä” (25-54-vuotiaat) työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ovat pysyneet melko vakaina. 35-44-vuotiailla osuus on hieman noussut (12,1 % → 13,3 %), kun taas 45-54-vuotiailla se on hieman laskenut (11,4 % → 10,1 %). 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä osuus on pysynyt noin 17-18 prosentin tasolla koko tarkastelujakson ajan.

Ryhmän muut työvoiman ulkopuolella olevat tarkempi tarkastelu

Työvoiman ulkopuolella ovat jaotellaan tilastoissa opiskelijoihin, eläkeläisiin, asevelvollisuutta suorittaviin, sekä ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmästä muut työvoiman ulkopuolella olevat voidaan saada tilastoista tarkempaa tietoa. Tarkempi tarkastelu osoittaa statukseltaan tuntemattomien olevan selvästi suurin alaryhmä muun työvoiman ulkopuolisen väestön keskuudessa pääkaupunkiseudulla ikäryhmässä 18-64. Kyse on 56 000 hengen ryhmästä. Huomioitavaa on, että tässä ryhmässä on mukana henkilöitä, jotka ovat tosiasiallisesti muuttaneet maasta, mutta jättäneet muuttoilmoituksen tekemässä ja siten jääneet tilastoihin tuntemattoman statuksella.

Kieliryhmien väliset erot

Kieliryhmien välinen tarkastelu paljastaa merkittäviä eroja työmarkkinoille osallistumisessa. Vieraskielisten työvoiman ulkopuolella olevien osuus on huomattavasti korkeampi kuin kotimaisia kieliä puhuvien, mutta ero on kaventunut merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien (suomi, ruotsi, saame) työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut tasaisesti 18 prosentista 15,1 prosenttiin. Vieraskielisten kohdalla lasku on ollut voimakkaampaa: vuoden 2013 lähes 32 prosentista vuoden 2022 noin 26,7 prosenttiin. Vuonna 2023 vieraskielisten osuus kuitenkin nousi hieman, 27,8 prosenttiin. Vaikka ero kieliryhmien välillä on kaventunut noin 14 prosenttiyksiköstä 12,7 prosenttiyksikköön, on se edelleen huomattavan suuri.

Tarkempi analyysi kieli- ja sukupuoliryhmittäin paljastaa merkittäviä eroja työmarkkinoille osallistumisessa. Huomattavin havainto on vieraskielisten naisten selvästi korkeampi työvoiman ulkopuolella olevien osuus: vuonna 2023 lähes 32 prosenttia vieraskielisistä naisista oli työvoiman ulkopuolella, kun vastaava osuus vieraskielisillä miehillä oli 24,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvien kohdalla sukupuolten väliset erot ovat huomattavasti pienempiä. Vuonna 2023 kotimaisilla kielillä miesten osuus (15,5 %) oli hieman korkeampi kuin naisten (14,7 %). Merkittävää on, että kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla työvoiman ulkopuolella olevien osuus on laskenut eniten tarkastelujaksolla, 17,4 prosentista 14,7 prosenttiin. Vuonna 2023 tapahtui käänne huonompaan sekä vieraskielisillä naisilla että miehillä, kun työvoiman ulkopuolella olevien osuus kääntyi nousuun usean vuoden laskun jälkeen. Erityisesti vieraskielisten naisten ja miesten välinen ero pysyy edelleen merkittävänä, noin 7,6 prosenttiyksikössä.

18-64-vuotiaan väestön pääasiallisen toiminnan tarkastelu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 paljastaa merkittäviä eroja kotimaisia kieliä ja muita kieliä puhuvien välillä. Kotimaisissa kielissä suurin ryhmä on opiskelijat (48,4 % työvoiman ulkopuolella olevista), kun taas vieraskielisillä suurin ryhmä on ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” (58,7 %). Erityisen huomionarvoista on:

• Opiskelijoiden osuus on kotimaisia kieliä puhuvilla selvästi suurempi (48,4 %) kuin vieraskielisillä (35,8 %)
• Eläkeläisten osuus on kotimaisia kieliä puhuvilla merkittävästi suurempi (25,2 %) kuin vieraskielisillä (5,3 %)
• ”Muut työvoiman ulkopuolella olevat” -ryhmän suuri osuus vieraskielisillä (58,7 %) verrattuna kotimaisiin kieliin (25,5 %)
• Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten osuus on molemmissa ryhmissä pieni, mutta suhteellisesti suurempi kotimaisissa kielissä

Kokonaisuudessaan vieraskielisten työvoiman ulkopuolella olevien rakenne poikkeaa merkittävästi kotimaisia kieliä puhuvista.

Työvoiman ulkopuolella olevan väestön koulutustaso

Kun tarkastellaan pääkaupunkiseudun työvoiman ulkopuolisen väestön koulutustasoa, havaitaan, että merkittävä osa, noin 40 % on suorittanut vain perusasteen koulutuksen tai heidän koulutustasonsa on tuntematon. Tämä osuus ei vastaa koko väestön koulutusrakennetta, mikä osoittaa, että työvoiman ulkopuolella oleminen painottuu erityisesti matalammin koulutettuihin ryhmiin. Koko väestön tasolla noin 19 % 25-64-vuotiasta kuuluu ryhmään, joka on perusasteen varassa tai koulutusaste on tuntematon. Tarkasteluun on valittu 25–64-vuotiaat, sillä alle 25-vuotiaista suuri osa on vielä opiskelijoita ja siten luonnollisesti työvoiman ulkopuolella.

NEET-nuoret

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista (NEET-nuoret) pääkaupunkiseudulla 60 % kuului tilastollisesti ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat. 33 % NEET-nuorista oli vuonna 2022 työttömiä ja 7 % eläkkeellä.

NEET-nuorten tarkempi tarkastelu osoittaa, että ryhmässä muut työvoiman ulkopuolella olevat lähes 40 % on statukseltaan tuntemattomia, tarkoittaen 6000 nuorta pääkaupunkiseudulla. Osa näistä henkilöistä lienee muuttanut maasta tekemättä muuttoilmoitusta.

Tarkemmin pääkaupunkiseudun NEET-asteeseen voit tutustua infosivullamme.

Vertailu muuhun Pohjolaan

Tukholman läänin yleiskuva

Ruotsin tilastoviranomainen SCB tarjoaa tietoja työvoiman ulkopuolisesta väestöstä Tukholman läänissä joko ikäryhmittäin 16–64- tai 20–64-vuotiaiden osalta. Olemme valinneet tarkasteluun 20–64-vuotiaat, sillä tämä ryhmä vastaa paremmin Suomen tilastoja, joissa käytetty ikäluokka on 18–64 vuotta. Lisäksi suuri osa 16–19-vuotiaista on vielä opiskelemassa, eikä siten ole työmarkkinoiden käytettävissä. Huomioitavaa on, että Ruotsin BAS-tilasto tarjoaa tiedot vuodesta 2020 alkaen.

Yleinen kehitys:

• Tukholman läänissä työvoiman ulkopuolella olevien osuus (20-64-vuotiaat) on ollut laskussa, 16,7% vuonna 2020 → 15,9% vuonna 2024.
• Suomen pääkaupunkiseudulla osuus (18-64-vuotiaat) on myös laskenut, mutta on edelleen korkeampi: 20% vuonna 2013 → 18,3% vuonna 2023.

Sukupuolierot:

Tukholman läänissä:

• Miesten osuus: 16,4% (2020) → 16,2% (2024), eli lievä lasku
• Naisten osuus: 17,1% (2020) → 15,7% (2024), merkittävä lasku

Suomen pääkaupunkiseudulla:

• Miesten osuus: 20,1% (2013) → 17,9% (2023), voimakas lasku
• Naisten osuus: 19,9% (2013) → 18,7% (2023), maltillisempi lasku

Ikäryhmien väliset erot:

• Nuorten aikuisten osalta Suomen pääkaupunkiseudulla suurempi osa työvoiman ulkopuolella Tukholman lääniin verrattuna.
• Työuran keskivaiheille olevien ikäluokassa alueiden välillä ei juuri eroa työvoiman ulkopuolelle olevien osuuksissa.
• Yli 55-vuotaiden kohdalla Suomen pääkaupunkiseudulla työvoiman ulkopuolella olevien osuus pienempi verrattuna Tukholman lääniin.

Työvoiman ulkopuolinen väestö syntyperän mukaan Tukholman läänissä

Tukholman läänissä ulkomailla syntyneiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus on vuosina 2020–2024 vähentynyt 23 prosentista 21,1 prosenttiin. Erityisesti naisten tilanne on parantunut: heidän osuutensa laski yli kolmella prosenttiyksiköllä. Ruotsissa syntyneiden osalta muutos on ollut vähäisempää, ja ero syntyperän mukaan on kaventunut 9,4 prosenttiyksiköstä 8,0:aan viidessä vuodessa.

Vertailtaessa alueita keskenään huomataan, että Suomen pääkaupunkiseudulla väestöryhmien välinen ero on edelleen suurempi kuin Tukholmassa. Lisäksi sekä ulkomaalaistaustaisten että kantaväestön työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ovat Suomessa korkeampia kuin Ruotsissa. On tärkeää huomioida, että tilastointitavoissa on lähtökohtaisia eroja: Ruotsissa väestö jaotellaan syntyperän mukaan, kun taas Suomessa käytetään äidinkieltä. Tämä ero luokittelussa voi vaikuttaa vertailtavuuteen ja johtopäätöksiin.

Merkittävimmät löydökset vertailussa:

• Suomen pääkaupunkiseudulla ero kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten välillä on noin 12,7 prosenttiyksikköä.
• Tukholman läänissä ero Ruotsissa ja ulkomailla syntyneiden välillä on noin 8,0 prosenttiyksikköä.
• Tukholman ulkomailla syntyneiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus (21,1%) on huomattavasti matalampi kuin Suomen pääkaupunkiseudun vieraskielisten (27,8%).
• Myös kantaväestön osalta Tukholman luvut ovat pienempiä (13,2% vs. 15,1%).

Kööpenhaminan (Region Hovedstaden) yleiskuva

• Kööpenhaminassa 60-64-vuotiaiden ikäryhmässä työvoiman ulkopuolella olevien osuus lasku on ollut jyrkässä laskussa: 45,2% (2013) tasolta 28,2% (2023) tasolle. Osuus on kuitenkin merkittävästi suurempi Suomen pääkaupunkiseutuun verrattuna.
• Nuorten aikuisten osalta Kööpenhaminassa (29,5%) työvoiman ulkopuolelle on pienempi osuus väestöstä Suomen pääkaupunkiseutuun verrattuna (43%). Tärkeä kuitenkin huomioida, että Suomessa tarkastelussa on ikäluokka 18-24 ja Tanskassa 20-24, joka voi vaikuttaa asiaan.

Tilanne Kööpenhaminassa syntyperän mukaan

Tanskan tilastoviranomainen Danmarks Statistik tilastoi työvoiman ulkopuolella olevan väestön syntyperän perusteella. Suomessa vastaavaa vertailua tehdään äidinkielen mukaan ja Ruotsissa syntymämaan perusteella (Ruotsissa syntyneet ja muualla syntyneet). Tanskassa taas vertailu perustuu siihen, onko henkilö tanskalaistaustainen, syntynyt muissa länsimaissa vai länsimaiden ulkopuolella.

• Vaikka kaikkien ryhmien tilanne on parantunut, ero tanskalaistaustaisten ja muiden välillä on edelleen merkittävä (15 prosenttiyksikköä ei-länsimaisiin verrattuna).
• Kööpenhaminassa vaikuttaa olevan suurimmat erot eri taustaisten ryhmien välillä vertailtaessa kolme pääkaupunkialuetta.
• Tukholmassa erot ovat pienimmät (8 prosenttiyksikköä).
• Kaikilla alueilla on nähtävissä positiivinen trendi: työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ovat laskeneet.
• On myös huomioitava, että erilaisten tilastointimenetelmien vuoksi suorat vertailut maiden välillä ovat suuntaa-antavia ja niihin tulisi suhtautua varauksella.

Oslo

Norjassa työllisiksi lasketaan henkilöt, jotka tekivät ansiotyötä vähintään yhden tunnin tarkasteluviikolla tai olivat tilapäisesti poissa työstä esimerkiksi sairauden tai loman vuoksi. Myös asevelvollisuutta suorittavat ja palkkaa saavat työllistämistoimenpiteisiin osallistuvat lasketaan työllisiksi. Työvoiman ulkopuolella ovat henkilöt, jotka eivät ole työllisiä eivätkä työttöminä työnhakijoina. Norjassa tilanne eroaa Suomeen siinä, että Suomessa asevelvollisuutta suorittavat lasketaan työvoiman ulkopuolella oleviksi.

Oslon työvoiman ulkopuolisen väestön kehityksen erityispiirre on huomattava vakaus verrattuna muihin pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin. Kun muualla on nähty selkeitä muutoksia (enimmäkseen parempaan suuntaan), Oslon tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Huomioitavaa on, että Norjan tilastoviranomaiset tekevät ikäluokkajaon eri tavalla verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Kuten muiden Pohjoismaiden pääkaupunkialueille, myös Oslon alueella maahanmuuttajien työvoiman ulkopuolella olevien osuus on selvästi korkeampi kuin maassa syntyneiden tai vieraskielisten. Myös Oslon alueella ero on kuitenkin kaventunut vuosien aikana: vuonna 2013 ero oli noin 11,8 prosenttiyksikköä, kun vuonna 2023 se oli enää noin 9,9 prosenttiyksikköä. Suomen pääkaupunkiseudulla puolestaan kotimaisia kielipuhuvien ja vieraskielisten ryhmien välinen ero oli vuonna 12,7 prosenttiyksikköä.

NUTS 2 -alueiden vertailu

Eurostat ylläpitää tilastoa taloudellisesti aktiivisen väestön osalta. Eurostat määrittelee aktiivisen väestön tarkoittavan työllisiä ja työttömiä, eli käytännössä käytössä olevan työvoiman. Keskeistä on tarkastella ikäluokkaa 25-64, sillä merkittävä osa alle 25-vuotiaista on luonnollisesti työvoiman ulkopuolella opinnoista johtuen. Tärkeää on huomioida Eurostatin tilastoinnin erot kansallisiin tilastoihin verrattuna. Eri alueiden vertailun näkökulmasta Eurostatin tilasto on kaikkein luotettavin mittari.

• Tukholman läänillä on selvästi korkein aktivointiaste koko tarkastelujakson ajan, pysytellen yli 89% tasolla ja nousten jopa yli 91%.
• Virossa on nähty voimakkainta kasvua taloudellisesti aktiivisen väestön osalta.
• Uusimaa ja Kööpenhamina ovat kehittyneet melko samankaltaisesti, molemmilla on nouseva trendi noin 83-84%
• Oslon alueen aktivointiaste on vaihdellut enemmän kuin muiden alueiden, laskien välillä alle 84% ja nousten korkeimmillaan 86%
• EU:n keskiarvo on huomattavasti matalampi kuin vertailtujen pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen ja Viron aktiivisen väestön asteet.