Työmarkkinoille tarvitaan osaavia työntekijöitä, mutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymiselle on paljon esteitä.
Ulkomaalaistaustaisista naisista lähes yhtä moni on korkeakoulutettuja kuin suomalaistaustaisista. Silti he eivät etene työnhaussa koulutustaan vastaaviin ammatteihin.
– Kyse on paljolti suomalaisen työelämän rakenteisiin ja yhteiskunnan palvelujärjestelmään liittyvistä ongelmista, toteaa Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Lehtovaara.
Hän on selvittänyt korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia työnhausta pääkaupunkiseudulla, missä valtaosa Suomeen muuttaneista työikäisistä asuu.
Lehtovaaran mukaan naiset eivät useinkaan pääse koulutustaan vastaavan työhön, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt suomen kielen taito.
– Lisäksi yksi asia, mistä ei juuri koskaan puhuta, on työllistymisen kestävyys. Löytääkö henkilö vakituisen tai edes määräaikaisen työpaikan, jossa hänellä on aidosti urakehitysmahdollisuuksia?
Ymmärrys naisten taustoista on puutteellista
Maahanmuuttajien alhaisempaa työllisyysastetta selittää pitkälti naisten alhainen työllisyysaste. Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita naisten työllistämisessä.
Meneillään oleva kotoutumislain uudistus tähtää parempiin palveluihin maahanmuuttajanaisille ja muille työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille sekä sujuvoittamaan polkuja työelämään.
Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat on yksi tunnistettu ryhmä, jonka työllistymistä Suomessa tulisi edistää. Tietoa heidän työllistymisensä esteistä tarvittaisiin nykyistä enemmän.
– Virallisesti heidät halutaan töihin, mutta vaikka selvityksiä on tehty, heidän taustoistaan ja elämäntilanteestaan ei ole tarpeeksi tietoa, sanoo ohjelmapäällikkö Anna-Maija Aalto Ami-säätiöstä.
Kohderyhmäymmärrys auttaisi suuntamaan ja kehittämään kotona oleville vanhemmille parempia työllisyyttä tukevia palveluja ja kohdentamaan viestintää osuvammin.
Työelämän monimuotoisuus yhteydessä taloudelliseen tuloksellisuuteen
Ami-säätiö tukee tiedontuotantoa, jolla selvitetään muun muassa työmarkkinoiden monimuotoisuutta sekä kohtaannon ja osaamisen kysymyksiä. Lehtovaaran tutkimus on yksi säätiön rahoitusta saaneista.
Käynnissä on parhaillaan säätiön oma hankevalmistelu kotona lapsiaan hoitavien vanhempien omista käsityksistä työmarkkinoille siirtymisestä.
Monimuotoisuuden kysymykset ovat näkyviä pääkaupunkiseudulla, missä monen muun kaupunkialueen tavoin väestön moninaistuminen on jo pidempään ollut nykypäivää.
Sukupuoleen ja kulttuuriseen taustaan liittyvän moninaisuuden erityisesti on osoitettu olevan yhteydessä taloudelliseen tuloksellisuuteen.
Lue lisää Heidi Lehtovaaran tutkimushankeesta.