Professori Elina Kilpi-Jakosen mukaan maahanmuuttotaustaisten ja valtaväestöön kuuluvien nuorten eriytymistä tapahtuu etenkin toisen asteen koulutuksen loppuun saattamisessa mutta myös korkea-asteelle siirtymisessä.
Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen haasteet kaipaavat huomiota, sillä tasa-arvoon valtaväestön kanssa on matkaa. Ami- ja Live-säätiöiden järjestämässä Potentiaali esiin -seminaarissa lokakuun alussa luotiin tilannekuvaa ja pohdittiin ratkaisuja.
Turun yliopiston professorin Elina Kilpi-Jakosen mukaan maahanmuuttotaustaiset nuoret jäävät jälkeen joka siirtymässä siitä alkaen, mitä tapahtuu peruskoulun jälkeen.
–Jos katsotaan, jatketaanko peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen vai lukioon, niin 2009–2011 maahanmuuttotaustaiset nuoret olivat ratkaisuissaan vielä aika lähellä valtaväestöä, mutta vuosien varrella lukioon siirtyminen on vähentynyt, Kilpi-Jakonen kertoi.
Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa maahanmuuttotaustaiset tytöt jäävät enemmän jälkeen valtaväestön tytöistä kuin pojat valtaväestön pojista.
Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä
Maahanmuuttotaustaisten nuorten suurimmat haasteet ilmenevät toisen asteen tutkinnon loppuun saattamisessa. Tämä ilmenee Kilpi-Jakosen tutkimuksesta, jossa oli mukana otos vuosina 2000–2004 peruskoulun päättäneitä nuoria. Saman tutkimuksen perusteella maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä.
–Itäaasialaistaustaiset opiskelijat siirtyivät lukiosta yliopistoon yleisemmin kuin valtaväestön edustajat, kun taustatekijät on huomioitu. Afrikkalaistaustaiset opiskelijat siirtyivät puolestaan toiselta asteelta korkea-asteelle valtaväestöä useammin, Kilpi-Jakonen kertoi.
Entisen Jugoslavian alueen nuoret valitsivat puolestaan ammatillisen toisen asteen koulutuksen useammin kuin muut etniset ryhmät, ja siirtyminen lukiosta yliopistoon oli vähäisempää kuin muilla.
Kun tarkastellaan 25 vuotta täyttäneiden koulutusta, valtaväestöstä alle 10 prosentilla opinnot jäävät peruskoulun varaan. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla nuorilla vastaava osuus on 15 prosenttia ja ensimmäisen polven nuorilla lähes 20 prosenttia. Lisäksi on nuoria aikuisia, jotka vielä suorittavat ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan.
Kotitausta ja syrjintä selittävät eroja
Nuorten koulutus- ja työllistymispolkujen haasteita selittää Elina Kilpi-Jakosen mukaan pitkälti kotitausta: maahanmuuttotaustaisilla vanhemmilla on usein vähemmän koulutusta kuin valtaväestöön kuuluvilla, ja perheessä voi olla työttömyyttä ja huono-osaisuutta.
-Tulisi pohtia, miten vanhempia autetaan kiinnittymään työmarkkinoille? Näin autettaisiin nuoriakin, Kilpi-Jakonen pohtii.
Syrjivien käytäntöjen poistamisen lisäksi tulisi ehkäistä alueellista eriytymiskehitystä, joka pahentaa ongelmia, kun ympäristö ei tarjoa tukea suomen kielen oppimiseen.
Tilanteen muuttamiseksi tarvittaisiin Kilpi-Jakosen mukaan myös nuorten vahvempaa tukemista opinnoissa perusasteesta korkea-asteelle saakka. Eniten tukea tarvitsisivat yläkouluikäisinä maahan muuttaneet nuoret, jotka joutuvat opiskelemaan samaan aikaan sekä suomen kieltä että peruskoulun oppimäärää.
Työelämään kiinnittyminen on osalle maahanmuuttotaustaisista nuorista hankalaa: työttömyyttä on enemmän, samoin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä.
Neljä erilaista koulutus- ja työelämäpolkua
Kilpi-Jakonen mallinsi neljä erilaista polkua tutkimusryhmänsä kanssa vuosina 1990–93 syntyneiden nuorten koulutus- ja työelämäpolkuja, ja tuloksena oli neljä tyypillistä kategoriaa.
–Koulutuspolulla oli etenkin korkea-asteelle siirtyneitä, työllisyyspolulla taas nuoria, jotka olivat siirtyneet opinnoista vakaaseen työllisyyteen. Viivästyneellä polulla opiskelijat viipyivät toisen asteen opinnoissa tai siirtyivät opintojen ja työn välillä. Epävakaaseen polkuun kuului työttömyyden ja inaktiivisuuden vuosia, hän kertoi.
Valtaväestön nuorista lähes puolet oli koulutuspolulla, kun maahanmuuttotaustaisilla nuorilla osuus oli noin kolmasosa. Työllisyyspolulle siirtyi noin viidennes kaikista nuorista.
Viivästyneellä polulla korostuivat ensimmäisen polven maahanmuuttotaustaiset nuoret. Epävakaalla polulla oli puolestaan kymmenesosa valtaväestön nuorista ja jopa neljäsosa ensimmäisen polven maahanmuuttotaustaisista nuorista.
Lähde:
Lähde: Elina Kilpi-Jakosen puheenvuoro Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutus- ja työelämäpolut suomalaisten rekisteritietojen valossa Ami- ja Live-säätiöiden seminaarissa 3.10.2024 Helsingissä.
Potentiaali esiin! Koulutus- ja työllisyyspolkujen vahvistaminen. Case maahanmuuttajataustaiset nuoret pääkaupunkiseudulla -seminaari sai jatkoa työpajassa, jossa pohdittiin, onko työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteessa tutkimuksellisia aukkoja, kokeilun tai pilotoinnin mahdollisuuksia sekä skaalattavia ratkaisuja ja muita muutostarpeita. Työpajan tuloswebinaari on 29.10. klo 14.00. Ilmoittaudu mukaan täällä: Webinaari 29.10. klo 14.00
Syksymmällä on vuorossa vaikuttamiskampanjan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteen parantamiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka edistävät näiden nuorten asemaa (ami.fi/avustukset)