Kielitaidon kehittäminen sekä arvostava kohtaaminen ovat keinoja tasoittaa maahanmuuttotaustaisten nuorten tietä jatko-opintoihin ja työelämään, kertoi erikoistutkija Sirkku Varjonen Potentiaali esiin -seminaarissa.
Kieli on ajattelun väline, joten uuden oppiminen pohjautuu maahanmuuttotaustaisilla ja kaikilla muillakin oppilailla pitkälti kielitaitoon.
– Suomen ja myös oman äidinkielen opetus on tärkeää, sillä se tukee uuden kielen oppimista. On myös tärkeää, että oppimiseen saa tukea juuri silloin, kun sitä tarvitsee, totesi erikoistutkija Sirkku Varjonen Kuntoutussäätiöstä Ami- ja Live-säätiöiden Potentiaali esiin -seminaarin puheenvuorossaan.
Kieleen liittyy myös pohdinta siitä, tarvitseeko oppilas suomi toisena kielenä -opetusta (S2). Varjosen mukaan Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia ohjataan S2-opetukseen välillä silloinkin, kun heillä olisi kaikki edellytykset osallistua tavalliseen opetukseen. S2-ryhmä voi hankaloittaa jatko-opintoja, esimerkiksi yliopistoon hakeutumista.
Tunne joukkoon kuulumisesta on tärkeä
Sirkku Varjosen mukaan oppimiseen vaikuttaa sekin, kokeeko oppilas kuuluvansa kouluyhteisöön ja tuntuuko koulu turvalliselta paikalta. Eniten ulkopuolisuuden tunteita, kiusaamista ja turvattomuutta kokevat tutkitusti ensimmäisen polven maahanmuuttotaustaiset oppilaat. Nämä asiat käyvät ilmi tuoreesta Pisa-tutkimuksesta.
Yhteisöön kuulumisen tunne syntyy vuorovaikutuksessa, jossa kaikki voivat tuntea olevansa arvokkaita omana itsenään.
– Moninaisuuden arvostamisessa keskiössä on halu, kyky ja herkkyys ymmärtää erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tärkeimpiä työvälineitä ovat toisen kuuleminen sekä peiliin katsominen ja omien reaktioiden pohtiminen. Tähän liittyy myös oman valta-aseman tunnistaminen, Varjonen totesi.
Syrjimättömyyteen kuuluu se, että jokaisella on oikeus omaan kulttuuriinsa ja hyväksytyksi tulemiseen.
Pisa-tuloksia selittävät kielitaidon puute ja tausta
Kuluvana syksynä on herännyt paljon keskustelua Pisa-tutkimusten tuloksista, joiden mukaan valtaväestön nuoret menestyivät koulussa paremmin verrattuna toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Heikoimmin opinnoissaan menestyivät ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaiset nuoret.
Varjonen analysoi puheenvuorossaan myös näitä tutkimustuloksia.
– Erot maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestöön kuuluvien nuorten välillä selittyvät pitkälti kielitaidon puutteella ja perhetaustalla, eli vanhempien ammattiasemalla, koulutuksella ja käytettävissä olevilla tuloilla. Kun sosioekonominen tausta ja lukusujuvuus vakioitiin, erot ryhmien välillä pienenivät selvästi, joskaan eivät täysin hävinneet, Varjonen totesi.
Kotoumisen kokonaiskatsaus 2023 -raportin mukaan maahanmuuttotaustaiset nuoret kokevat valtaväestöä useammin koulu-uupumusta ja kyynistymistä. Pitkäkestoiset väsymisen ja riittämättömyyden tunteet ovat yhteydessä alisuoriutumiseen, poissaoloihin ja opintojen keskeytymiseen.
Varjosen mukaan koulujen eriytyminen on koko yhteiskunnan tasolla haitallista kehitystä.
– Kiinnostavaa kyllä valtaväestöön kuuluvien oppiminen ei näytä kärsivän siitä, että koulussa on paljon maahanmuuttotaustaisia, mutta maahanmuuttotaustaisten nuorten oppiminen kärsii siitä.
Eriytynyt naapurusto voi puolestaan tuottaa esteitä kielen oppimiselle ja sen myötä esteitä koulutus- ja työelämäpoluille. Suku ja ystäväpiirikin vaikuttavat siihen, mikä nuoresta tuntuu mahdolliselta.
Opinto-ohjauksessa yhä vinoumia
Laadullisissa tutkimuksissa on nähty Varjosen mukaan merkkejä siitä, että opinto-ohjauksessa on edelleen puutteita ja vinoumia.
– Tämä on hätkähdyttänyt minua, koska olin ajatellut, ettei vinoumia ehkä enää ole. Viime viikkoinakin olen kuitenkin kuullut, että afrikkalaistaustaisille, koulussa hyvin pärjääville tytöille tarjotaan vaihtoehtona lähihoitajaksi kouluttautumista, vaikka toiveena olisivat lääkärin opinnot.
Syrjintä on Varjosen mukaan vakava ongelma koko yhteiskunnassamme, ja se vaikuttaa maahanmuuttotaustaisten nuorten ja heidän vanhempiensa menestymiseen työelämässä.
– Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia työllistyä omasta osaamisestaan riippumatta. Meillä on paljon näyttöä rekrytointisyrjinnästä, josta pitäisi päästä eroon, Varjonen totesi.
Lähde: Erikoistutkija Sirkku Varjosen luento Etenemistä haittaavia ja tukevia asioita maahanmuuttotaustaisten ihmisten koulutuspoluilla Ami- ja Live-säätiöiden seminaarissa 3.10.2024
Potentiaali esiin! Koulutus- ja työllisyyspolkujen vahvistaminen. Case maahanmuuttajataustaiset nuoret pääkaupunkiseudulla -seminaari sai jatkoa työpajassa, jossa pohdittiin, onko työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteessa tutkimuksellisia aukkoja, kokeilun tai pilotoinnin mahdollisuuksia sekä skaalattavia ratkaisuja ja muita muutostarpeita. Työpajan tuloswebinaari on 29.10. klo 14.00. Ilmoittaudu mukaan täällä: Webinaari 29.10. klo 14.00
Syksymmällä on vuorossa vaikuttamiskampanjan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteen parantamiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka edistävät näiden nuorten asemaa (ami.fi/avustukset).