Maahanmuuttajataustaisten nuorten työttömyysaste on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja syrjinnän kokemukset ovat yleisiä. Kouluttautumis- ja työllisyyspolkujen haasteisiin haettiin ratkaisuja maan parhaiden asiantuntijoiden voimin Ami- ja Live-säätiöiden järjestämässä Potentiaali esiin -seminaarissa Helsingissä 3.10.2024.
Moni maahanmuuttajataustainen nuori haaveilee korkeakoulututkinnosta.
–Toisen polven maahanmuuttotaustaisilla nuorilla on korkeimmat tavoitteet: vuonna 2022 noin 66 prosenttia näistä nuorista halusi suorittaa korkeakoulututkinnon. Aiempien kohorttien osalta tiedetään, että tämä haaveen toteutuminen on haastavaa: 25-vuotiaana vain 36 prosenttia toisesta sukupolvesta oli saavuttanut korkeakoulututkinnon tai opiskeli korkea-asteella, kertoi professori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta.
Suomeen ennen 15. ikävuotta muuttaneista nuorista vain 25 prosenttia oli valmistunut korkeakoulusta tai opiskeli siellä, kun he olivat 25-vuotiaita. Valtaväestöön kuuluvilla vastaava osuus oli 44 prosenttia.
Perhetausta ja kielivaikeudet vaikuttavat
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla esiintyy muita enemmän koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä. Nuorten siirtymävaiheita tutkittaessa on havaittu, että haasteet ovat suurimpia toisen asteen tutkinnon loppuun saattamisessa.
Kilpi-Jakosen mukaan taustalla vaikuttavat vanhempien matala koulutustaso ja kielivaikeudet. Koko yhteiskunnan tasolla tarvittaisiin ratkaisuja koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen eli segregaatioon.
Nuoria voitaisiin tukea auttamalla heidän vanhempiaan kiinnittymään työmarkkinoille.
–Lisäksi tarvetta vahvemmalle tuelle on kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Ja syrjiviä rakenteita täytyy purkaa työelämässä, Kilpi-Jakonen summasi.
Toiseuden ja vierauden kokemuksia
Projektipäällikkö Kaisa Bibani Live-säätiöstä viittasi seminaarissa tutkimusraporttiin Being black in EU, jonka mukaan 47 prosenttia EU:ssa asuvista afrikkalaistaustaisista ihmisistä kokee syrjintää monella elämän osa-alueella.
Sahan-seuran toiminnanjohtajan Mubarik Osmanin kokemuksen mukaan keskusteleminen auttaa arjessa puolin ja toisin. Näin kävi esimerkiksi vantaalaisessa koulussa, jossa järjestettiin keskustelutilaisuus ramadaniin liittyvästä paastosta.
Moni seminaarin osanottaja kaipasi julkiseen keskusteluun lisää toivon näkökulmaa. Tulevaisuuttaan suunnittelevissa nuorissa toivo elää vahvana, ja myös halu tehdä opiskella, tehdä töitä ja löytää paikkansa yhteiskunnassamme.
Joka kymmenes lapsi tai nuori Suomessa on ulkomaalaistaustainen, ja noin puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla.
Yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa
Tilanteen parantaminen vaatii myös peruskouluopetuksen tarkastelemista. Suomessa jo koululaisten osaamiserot ovat suurempia kuin OECD-maissa keskimäärin.
–Tämä saa pohtimaan, miten hyvin perusopetuksessa pystytään ottamaan huomioon erilaiset taustat, totesi erikoistutkija Sirkku Varjonen Kuntoutussäätiöstä.
Hän kiinnitti huomiota myös yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksiin, jotka ovat yleisiä etenkin ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Hyvät kohtaamiset ja yhteisöllisyyden vahvistaminen parantaisivat tilannetta ja sen kautta myös oppimistuloksia.
Varjosen mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimista tukisi myös se, että opetuskielen, lukutaidon ja oman äidinkielen opetukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota
Opinto-ohjausalan koulutuksesta vastaava apulaisprofessori Mira Kalalahti Jyväskylän yliopistosta on sitä mieltä, että kehittyvän kielen taitoja tulisi tukea lukiossakin.
–Voidaanko lukiossa tukea kehittyvän kielen taitoja, jotta siellä halutessaan voisi pärjätä? Ja ovatko erityisen tuen päätökset oikea-aikaisia? Kalalahti kysyy.
Professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta pohti seminaarin loppupuheenvuorossaan monimutkaisten kysymysten ratkaisemista kompleksisuusteorian näkökulmasta.
–On olemassa politiikan, organisaatioiden ja ihmisten taso. Pienilläkin asioilla on suuri merkitys – vaikka sillä, miten opinto-ohjaaja kohtaa jonkun oppilaan. Todellinen muutos tapahtuu vain niin, että ihmiset ja organisaatiot muuttavat toimintaansa, Jalonen summasi.
Potentiaali esiin! Koulutus- ja työllisyyspolkujen vahvistaminen. Case maahanmuuttajataustaiset nuoret pääkaupunkiseudulla -seminaari sai jatkoa työpajassa, jossa pohdittiin, onko työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteessa tutkimuksellisia aukkoja, kokeilun tai pilotoinnin mahdollisuuksia sekä skaalattavia ratkaisuja ja muita muutostarpeita. Työpajan tuloswebinaari on 29.10. klo 14.00. Ilmoittaudu mukaan täällä: Webinaari 29.10. klo 14.00
Syksymmällä on vuorossa vaikuttamiskampanjan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanteen parantamiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka edistävät näiden nuorten asemaa (ami.fi/avustukset).