Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jokaista nuorta työelämään jo väestön ikääntymisen ja vähenemisen vuoksi. Ketään ei olisi varaa menettää työelämän ulkopuolelle.
Apulaisprofessori Mira Kalalahti Jyväskylän yliopistosta on tutkinut kulttuurisesti moninaisten nuorten ohjaamista jo pitkään. Hänen mukaansa nykyinen tukemisen tapa sisältää monesti oletuksen koulunkäyntivaikeuksista ja ammatilliseen koulutukseen suuntautumisesta.
Nuoren lahjakkuus voi kätkeytyä heikon suomen kielen taidon taakse.
–Esimerkiksi matemaattisesti lahjakas mutta heikosti suomea puhuva nuori saattaa jäädä koulussaan ulkopuoliseksi. Hänelle voi olla vaikea löytää opiskelupaikkaa, jossa taidot kehittyisivät kielitaidon ohella, Kalalahti kuvaa.
Englanninkielisiä toisen asteen opiskelupaikkoja on vähän tarjolla. Kielitaitovaatimus on vaikein pala niille nuorille, jotka tulevat Suomeen yläkouluvaiheessa.
Koko koulu mukaan muutokseen
Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten oppilaiden ohjaaminen vaatii Kalalahden mukaan työtä koko kouluyhteisöltä
–Ohjaamisessa on kyse pedagogisesta yhteistyöstä ja opettajan omista valmiuksista kohdata erilaisista perhetaustoista tulevia oppilaita. Suomi toisena kielenä -opettajat ja erityisopettajat eivät pysty yksin ratkaisemaan moninaisuuden kysymyksiä. Pääsemme muuttamaan käytäntöjä vasta, kun koko koulun henkilökunta on asian äärellä, hän arvioi.
Kyseessä ei ole pelkkä kielikysymys tai erityisopetuksen kysymys, ja moninaisiin taustoihin liittyy myös hankaliksi koettujen asioiden väistelyä.
–Osaamme puhua siitä, millainen on oppilaan suomen kielen taito, mutta emme osaa ottaa puheeksi esimerkiksi etnisyyttä tai uskontoa. Kouluihin kohdistuu tällä hetkellä paljon muutospaineita. Moninaisuuden kohtaaminen on vain yksi teema, jota siellä pitäisi käsitellä, Kalalahti toteaa.
Oppia voitaisiin ottaa kouluista, joissa on jo pitkään tehty työtä sen eteen, että erilaisuus ja moninaisuus nähdään myönteisinä asioina.
–Moninaisuuden tunnistaminen voi tuottaa tuen ja hyväksymisen kokemuksia tai toiseuden ja vierauden kokemuksia, jos sitä ei osata ohjata ja ottaa käsittelyyn ryhmässä.
Jatko-opintoihin ohjaamisessa on Kalalahden mukaan haasteena etenkin se, että aikuiset siirtävät helposti ennakko-oletuksiaan nuoriin, vaikka näiden omia ajatuksia tulisi kuunnella herkällä korvalla.
Kalalahti on pannut merkille, että urheiluseurat ja muut paikallisyhteisöt saattavat olla monikulttuurisille nuorille hyvin merkityksellisiä. Niiden kautta pyritään juurtumaan ja löytämään ammattiakin: vaikkapa urheiluvälineliikkeen perustaminen voi tuntua kiehtovalta.
Ohjauksen merkitys korostuu maahanmuuttajilla
Jatko-opintoihin ohjaamisen merkitys korostuu Kalalahden mukaan silloin, kun nuoren vanhemmat ovat maahanmuuttajia. Ohjauksessa oppilaan kielitaito saatetaan joskus nähdä esteenä valinnoille. Oppilas voi tällöin kokea, että häneen ei uskota, luoteta eikä hän saa tehdä omia valintojaan. Tästä voisi Kalalahden mukaan päästä kuitenkin yli avoimella dialogilla
Nykyinen koulujärjestelmä ei Kalalahden mukaan tue S2-oppilaiden opintoja lukiossa.
–Jos nuori opiskelee S2-ryhmässä, saako hän akateemisen kielitaidon pohjaa? Onko asioita, joita itse järjestelmässä voitaisiin muuttaa? hän kysyy.
Maahanmuuttajataustaisia nuoria auttaisi se, jos opinto-ohjaajat osaisivat kertoa nykyistä enemmän myös eri alojen kielitaitovaatimuksista.
Ami-säätiön ja Live-säätiön seminaarissa Potentiaali esiin! Koulutus- ja työllisyyspolkujen vahvistaminen. Case maahanmuuttajataustaiset nuoret pääkaupunkiseudulla 3.10. 2024 etsitään keinoja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten koulutus- ja työllisyyspolkujen tukemiseen. Apulaisprofessori Mira Kalalahti avaa puheenvuorossaan kouluyhteisöjen ohjauksen merkitystä kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisille urapoluille. Seminaarin koko ohjelma: Seminaari 3.10.2024 – Ami-säätiö. Seminaari on täyteen varattu.