Säätiöiden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on aina herättänyt kiinnostusta, ja se on viime vuosina luonut niille painetta arvioida sekä osoittaa toiminnan vaikuttavuutta.
Mutta mistä tietää, tehdäänkö organisaatiossa oikeita asioita ja voisiko niitä tehdä vielä paremmin?
– Ensinnäkin on jäsennettävä tarkemmin, mitä positiivista halutaan saada aikaiseksi. Mikä on se kädenjälki, jonka haluamme jättää maailmaan, sanoo vaikuttavuusasiantuntija, toimitusjohtaja Katri Vataja.
Vastikään Itlassa (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö) toimitusjohtajana aloittanut Vataja puhui säätiöiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Ami-säätiön työpajassa 22. elokuuta.
Pöydissä pohdittiin muun muassa, mitä tarvitaan, jotta Suomen pääkaupunkiseudulla olisi Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat sekä osaavimmat yksilöt ja yritykset. Millaisia vaikuttavuuspolkuja seuraamalla päästään siis lähemmäs Ami-säätiön visiota.
Säätiöiden suhde yhteiskuntaan on erityinen
Vuonna 2014 Säätiöt ja rahastot ry julkaisi Vaikuttava säätiö –oppaan, jossa todetaan, että vaikuttavuuden seuranta, arviointi ja johtaminen tulisi vakiinnuttaa osaksi jokaisen säätiön toiminnan kehittämistä.
Vaikuttavuudella tarkoitetaan yleensä pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia, joita on saatu aikaan tunnistamalla jokin muutostarve ja toimimalla tavoitteellisesti sen eteen.
Jotta kehittämistyö olisi vaikuttavaa, tarvitaan jatkuvasti päivittyvää tilannekuvaa yhteiskunnasta.
Esimerkiksi säätiöiden apurahatoiminnan vaikuttavuuden synty ei ole suoraviivaisia. Tutkimuskin muuttuu yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi monien polkujen kautta.
Mihin tukea silloin tulisi suunnata?
Useissa säätiöissä ei oppaan toimittajien mukaan vielä 10 vuotta sitten tiedetty tarpeeksi, mitä jaetuilla rahoilla saadaan aikaan suhteessa säätiön strategisiin tavoitteisiin.
Vaikuttavuutta tulisi johtaa systemaattisesti
Vatajan mukaan polku yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen syntyy strategisen johtamisen kautta.
Yhdysvalloissa säätiöiden vaikuttavuuden johtamista on kehitetty pitkään ja ammattimaiset arviointikäytännöt vievät teemaa eteenpäin. Eurooppalaisissa säätiöverkostoissa tehdään jo yhteistyötä vaikuttavuuden kehittämiseksi.
– Suomessakin on kiinnostusta, mutta hyviä käytäntöjä vaikuttavuuden systemaattiseen johtamiseen ja arviointiin on vielä aika vähän.
Kannattavaa olisi Vatajan mielestä lähteä miettimään, miten vaikuttavuutta johdetaan.
– Tällöin tullaan suoraan strategisen johtamisen kysymyksiin eli mitä on valittu tehdä tai jättää tekemättä. Yhteiskunnallista muutosta tavoittelevissa organisaatioissa vaikuttavuuden johtaminen on strategista johtamista.
Katse ennakointiin ja tulevaisuuteen
Vaikuttavuusarviointi taas rikastuttaa strategista ajattelua ja voi parhaimmillaan ohjata säätiötä huomaamaan katvealueita, joihin rahoitusta ja toimintaa on tarpeen suunnata.
Vaikuttavuuspuheessa korostuu Vatjana mukaan usein taaksepäin katsominen, vaikka vähintään yhtä merkittävää on myös ennakointi ja tulevaisuusajattelu.
– Yhdessä kehittäminen ja oppien jakaminen on todella tärkeää, Vataja muistuttaa.