Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aallon mukaan tulevaisuuden työtä ja taloutta on ajateltava ympäristö ja yhteisö edellä.
Mitä tarkoittaa työelämän sivistys?
”Sivistyksen ydintä on toisten kohtaaminen, aito kuunteleminen ja arvostaminen sekä avoimuus muiden toimijoiden näkemyksille.
Monesti sivistyksestä puhuttaessa syntyy mielikuva, että se on aineetonta, eikä siellä siksi liiku raha. Kyllähän sivistykseen kuuluu, että niin pitkään kuin elämme kapitalistisessa markkinataloudessa, on oltava myös taloudellisia edellytyksiä pärjäämiselle. Voimmeko kuitenkin tehdä arvopohjaista analyysia ja päästä johonkin kompromissiin siitä, mihin niukkaa taloudellista resurssia allokoidaan?
Sellainen työ tai kuluttaminen ei ole kestävää, joka tuottaa välitöntä ekologista haittaa. Sivistykseen kuuluu myös kasvaminen luopumiseen asioista, jotka ovat kestämättömiä.
Sivistyneisyys on ennen kaikkea tasapainoa: se ei mene esimerkiksi nopeuden tai kiihtyvän tahdin ehdoilla.”
Mitkä ovat työelämän sivistyksen esteet?
”Olemme valitettavasti luoneet työelämään olosuhteet, joissa sivistyksen mahdollisuudet ovat heikot. Meillä ei esimerkiksi ole aikaa kohdata toisiamme.
Jos haluamme kehittyä työyhteisönä ja kansakuntana, meidän pitäisi vähän hidastaa ja antaa aikaa sille, mikä on olennaista. Ihan olennaisen tunnistamisesta voisi aloittaa.
Sanotaan, että ihmisen historiallinen yhteisö ollut noin 50 henkeä, eli tämän määrän ihmisiä voi tuntea. Sosiaaliset yhteisöt voivat tätä nykyä olla somessa jopa miljoonia.
Suuren mittakaavan organisaatioissa ja ihmisten välisissä yhteyksissä empatiakyky voi kadota. Olemmeko luoneet vähään empatiaan ruokkivan ympäristön? On tärkeää pohtia, mitä meille tapahtuu, kun kaikki suurenee. Inhimilliset rajat tulevat vastaan, kun emme tunne toisiamme henkilökohtaisesti.
Työelämän sivistys vaatii lisäksi itsereflektiota kestävästä tulevaisuudesta ja työyhteisön sisällä valintaa niistä teoista, jotka vievät meitä haluttuun suuntaan. Olemme turhan yksilö- ja ihmiskeskeisiä sivuuttaen toisemme ja ympäristön. Nyt pitää ajatella eri tavoin kestävän kehityksen kannalta, millaista työ voi olla. Joissain kohdin on painettava omia tarpeita alas, jotta yhteisö ja ympäristö voisivat paremmin.”
Miten jokainen meistä voi rakentaa sivistynyttä ja vastuullista työelämää?
”Arvopohjan tarkastelu on kaiken a ja o. Työpaikoilla on tietyt arvoideaalit, jotka voivat olla aivan erilaisia käytännön tekojemme kanssa. Kaikki lähtee siis läheltä: mitkä ovat ne motiivit omien tekojen taustalla – se, että näyttää hyvältä ja pärjäävältä vai jokin muu?
Työelämän sivistykseen kuuluu vastuu ja sivistyksen peloton puolustaminen. On puhuttu sosiaalisesti rohkeista ihmisistä, jotka uskaltavat puolustautua ja puolustaa. Itselle voi esittää kysymyksen, mihin asetut työyhteisössä, jos joudut valitsemaan puolen. Entä kun näet moraalitonta toimintaa tai pahaa oloa tuottavia toimintamalleja työpaikoilla, pystytkö tunnistamaan, milloin olet itse mukana mahdollistamassa tätä dynamiikkaa?
Työ on osa ihmisen perusturvallisuutta. Yksi tärkeä seikka on, millä ehdoilla työelämään nykyään ja tulevaisuudessa tullaan. Silläkin on väliä, miten ihmisistä puhutaan: olemmeko osa-aikaisia, osatyökykyisiä, täsmätyökykyisiä? Ajatellaanko, että ihminen pystyy antamaan parhaansa aina ja kaikkialla – onko se edes mahdollista?”
Minna Mattila-Aalto työskentelee tutkimus- ja kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa ja on perehtynyt työn kehittämiseen, johtamiseen ja valmentamiseen. Hän on julkaissut teoksen Työelämän uudistumisen esteet: Työyhteisön sivistys ja vastuu (2020).