Puuttuko meiltä tutkimustietoa tai onko kokeiluille tarvetta, jotta pääkaupunkiseudun työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyys- ja koulutuspolkuja voitaisiin vahvistaa? Tämän äärelle pysähtyi lokakuussa joukko järjestöjen ja kuntien edustajia sekä tutkijoita aiheesta järjestämämme seminaarin jälkeen. Työpaja rajautui tällä kertaa maahanmuuttotaustaisiin nuoriin.
Rekisteriaineistojen perkuuta ja rasismin tunnistamista
Tutkimus- ja selvitystarpeina tunnistettiin muun muassa tarve vahvistaa kohderyhmäymmärrystä, erityisesti rekisteritutkimuksen avulla. Lisäksi korostettiin nuorten tavoittamisen haasteita viranomaispalveluissa sekä tarvetta kartoittaa heidän verkostojaan ja digitaalista elämäänsä.
Tutkittua tietoa kaivataan myös organisaatioiden kyvystä tunnistaa ja purkaa rasismia omassa toiminnassaan. Samoin esiin nousi tarve selvittää haitallisten sukupuoliroolien vaikutuksia, jotka voivat esimerkiksi ohjata poikia pois koulutuksen parista.
Tutkimustietoa käytäntöön ja käytännöistä vaikuttavuustietoa
Työpajassa nousi esiin ajatus, että tutkimusaukot eivät sinänsä ole haaste, vaan jo olemassa olevan tiedon pohjalta tulisi käynnistää kokeiluja. Hyville toimintamalleille kaivattiin rahoitusta ja laajempaa vakiinnuttamista. Lisäksi korostettiin vaikuttavuustiedon keräämisen ja kehittämisen tärkeyttä sekä muiden maiden hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. Kokeiltaviksi toimenpiteiksi ehdotettiin muun muassa nuorten tavoittamiseen liittyviä uusia toimintamalleja sekä nuorten moninaisen kielitaitonsa hyödyntämistä työtehtävissä jo alusta alkaen. Lisäksi esitettiin myönteisten esimerkkien käytön lisäämistä kasvatuksessa ja koulutuksessa, tuettua kesätyönhakua sekä työhön tutustumisen malleja. Kotoutumisen osalta nostettiin esiin tarpeita, kuten kotoutumisajan ylittäneiden täysi-ikäisten nuorten kotokoulutus, S2-koulutus sekä osatyökykyisille suunnattu toiminnallinen ja tuettu kotoutumiskoulutus.
Yhteistyötä ja me-henkeä
Myös kohderyhmän tavoittaminen ja viestinnän kehittäminen sekä eri viestintäkanavien tehokas hyödyntäminen oli puheenaiheena. Lisäksi tärkeinä pidettiin yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista, jalkautuvaa nuorisotyötä sekä eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Monialaista yhteistyötä korostettiin. Samoin pitkään jatkuvan tuen tarvetta niin, että rinnalla kulkee samat toimijat, jolloin on mahdollista rakentaa luottamuksellinen suhde.
Tutustu työpajan antiin alla olevasta dokumentista.
Neet-nuoret fokuksessa vuonna 2025
Ami-säätiön rahoitushakujen vuoden 2025 erityinen teema on pääkaupunkiseudun neet-nuorten työllisyys- ja koulutuspolkujen vahvistaminen – pysyvien painopisteiden ohella neet-nuoret on erillishakumme kohde. Lisätietoa avustukistamme: Yleistä avustuksista – Ami-säätiö