Siirry sisältöön
  • In English
en
  • Avustukset
    • Yleistä avustuksista
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2025
    • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus
    • Hakulomake: hankerahoitus
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Ohjelmatyö
    • Ohjelmajulistus
    • 1) Osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen
    • 2) Monimuotoisuus työmarkkinoilla
    • 3) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • NEET Dreams -kampanja
    • Ohjeita kirjoittajalle
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
      • Vuosikatsaus 2024
    • Hallitus
    • Historia
  • Yhteystiedot
  • Avustukset
    • Yleistä avustuksista
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2025
    • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus
    • Hakulomake: hankerahoitus
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Ohjelmatyö
    • Ohjelmajulistus
    • 1) Osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen
    • 2) Monimuotoisuus työmarkkinoilla
    • 3) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • NEET Dreams -kampanja
    • Ohjeita kirjoittajalle
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
      • Vuosikatsaus 2024
    • Hallitus
    • Historia
  • Yhteystiedot
Etusivu Ajankohtaista Joko oppilaitoksessanne mitataan asiakkuuksien ja kumppanuuksien arvoa?
4.11.2024 — Pulssi-blogi

Joko oppilaitoksessanne mitataan asiakkuuksien ja kumppanuuksien arvoa?

Katariina Rönnqvist
Kuvituskuva

Työelämäyhteistyö, kumppanuudet ja yritysyhteistyö ovat kaikkien ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen huulilla. Se on ymmärrettävää, sillä työelämäänhän eri ikäisiä ihmisiä koulutetaan. Asiaa on myös tutkittu; tuoreimpana selvitys työelämäyhteistyön malleista ja niiden merkityksestä. Tosiasiassa syyt ovat osin raadollisempia; raha ohjaa tekemistä. OKM:n kanssa sovituissa rahoituskriteereissä on selvä ohjaus yritysyhteistyöhön ja hyvä niin. Mutta, kun OKM:n rahahanat ovat kiristyneet, on oppilaitoksilla kova paine saada rahoitusta myös muualta. Käytännössä muuta rahoitusta haetaan hankehakemuksin, joissa elinkeinoelämän toimijat ovat usein vahvasti mukana. Lisäksi osa toimijoista panostaa liiketoiminnan kehittämiseen. On siis selvää, että kaikissa oppilaitoksissa tehdään yritysyhteistyötä.

Olen ihmetellyt jo pitkään, miksei näissä keskusteluissa puhuta kumppanuuksien ja asiakkuuksien johtamisesta. Miten oppilaitokset mittaavat kumppanuuksien arvoa? Vai mittaavatko mitenkään?

Siilot peittävät laajemman näkymän – perustyöstä liikkeelle

Yritysmaailmassa asiakkaat voidaan melko helposti laittaa paremmuusjärjestykseen niiltä laskutettujen eurojen perusteella. Oppilaitoksissa asia on monimutkaisempi, sillä kumppanien paremmuudessa on huomioitava myös yhdessä tuotetut osaamis- tai opintopisteet sekä yhteisten hankkeiden saavutukset. Haasteena on usein myös se, että koulutustoiminta, TKI-toiminta ja liiketoiminta toimivat siiloissa, eikä kumppanisuhteisiin ole oppilaitostasoista näkymää.

Olen huomannut, että perustyö kannattaa tässäkin tehdä huolella. Se lähtee käsitteiden määrittelystä. Sanat ohjaavat tekemistä ja on tärkeää, että ymmärrämme sanat samalla tavalla. Asiakas on organisaatio, jolle lähtee lasku. Kumppani voi periaatteessa olla mikä tahansa organisaatio, jonka kanssa on yhdessä sovittu yhteistyön tavoitteista.

 Asiakkuuksien ja kumppanuuksien arvon määrittämisessä on tärkeää huomioida oppilaitoksen eri toimintojen erilaiset intressit suhteessa yrityksiin. Koulutustoimintaa mitataan monilla mittareilla, mutta osaamis- ja opintopisteet lienevät ainoita, joita voidaan tuottaa yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyö on varmasti arvokkaampaa sellaisen yrityksen kanssa, joka ottaa jatkuvasti paljon harjoittelijoita ja teetättää säännöllisesti erilaisia projekteja kuin sellaisen organisaation kanssa, joka tekee samaa vain satunnaisesti.

Yrityskumppanin arvo oppilaitokselle kasvaa, jos sama yritys lähtee mukaan julkisrahoitettuun hankkeeseen ja ostaa vielä omalle henkilöstölleen täydennyskoulutusta. Kun luottamusta rakennetaan systemaattisesti, suhde syvenee. Yhteistyön rajapinnat lisääntyvät ja kumppanista voi tulla myös asiakas.

Asiakkuuksien johtamisen lainalalaisuudet pätevät  myös oppilaitoksissa

On vanha viisaus, että tutulle on helpompi myydä ja uuden asiakkaan hankkiminen on viisi, jopa kahdeksan kertaa kalliimpaa kuin olemassa olevalle asiakkaalle myyminen. Yritysmaailmassa asiakkuuksien johtamista on tehty ansiokkaasti jo pari vuosikymmentä. Nämä samat lainalaisuudet pätevät myös oppilaitosmaailmassa, vaikka työelämäyhteistyön arvoa mitataan muillakin mittareilla kuin myyntieuroilla.

Mielestäni kannattaa lähteä selvittämään, mitkä kumppanit ovat oppilaitokselle ne tärkeimmät. Kannattaisi panostaa ainakin kaikkein tärkeimpien kumppanuussuhteiden hoitamiseen ja jalostamiseen. Toteutuuko ”20 prosenttia asiakkaista tuo 80 prosenttia tuotoista” -nyrkkisääntö myös oppilaitoksissa, joissa asiakkuuden arvo muodostuu eurojen lisäksi yhdessä tuotetuista osaamis- / opintopisteistä sekä yhteisten kehittämishankkeiden vaikuttavuudesta?

Mitä mieltä olet, hyvä lukija? Kuulisin mielelläni kommenttisi.

kohtaanto osaaminen työelämäyhteistyö

Pulssi-blogi sykkii Ami-säätiön ohjelmatyön teemoissa ja työmarkkinoiden muutoskohdissa: osaaminen ja kohtaannossa onnistuminen, monimuotoiset työmarkkinat sekä hyvinvointi työmarkkinoilla ovat blogin laajempia teemoja. 

Kuva Katariina Rönnqvististä
Kirjoittaja

Katariina Rönnqvist

Katariina Rönnqvist on asiakkuuksien johtamisen intohimoinen asiantuntija, jolla on yli 20 vuoden
kokemus aiheesta. Hän on työskennellyt asiakkuuksien johtamisen konsulttina ja valmentajana
yritysmaailmassa sekä lähdes kymmenen vuotta ammattikorkeakouluissa asiakkuuspäällikkönä vastaten
yritysyhteistyön kehittämisestä siellä. Yhdeksän vuoden työ ammatillisena opettajan loi uran alussa
hyvän pohjan asian laaja-alaiselle ymmärtämiselle eri toimijoiden näkökulmista. Tällä hetkellä Katariina
Rönnqvist toimii Metropolia ammattikorkeakoulun asiakkuuspäällikkönä. Hänen muita blogikirjoituksia on mm.:
Mitä jokaisen on hyvä tietää ammattikorkeakoulujen rahoituksesta
Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä

Katso myös

Katso Pulssi-blogi
Kohtaaminen ja kohtaanto-ongelma voidaan ratkaista työelämäyhteistyöllä
22.5.2024 — Uutiset

Kohtaanto-ongelma: Oppilaitosten työelämäyhteistyössä olisi potentiaalia parempaan

 
Kuvituskuvassa kameran objektiivinäkymä horisonttiin.
2.11.2023 — Uutiset

Osaamisen ennakointitietoa voidaan hyödyntää vielä paremmin

 
Kuvituskuva
5.11.2024 — Pulssi-blogi

Lääkkeet osaajapulaan löytyvät, kun ymmärrämme osaamisen strategisen luonteen ja pääsemme ulos tutkintokeskeisyydestä

 
  • Avustukset
  • Ohjelmatyö
  • Ajankohtaista
  • Ami-säätiö
  • Yhteystiedot
  • Homepage
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Tilaa uutiskirje

© 2023 Ami-säätiö