Tuore selvitys tiivistää työelämäyhteistyön suurimmat muutostarpeet. Tieto koulutuksesta ja ennakoinnista ei nykyisellään välity tehokkaasti.
Toukokuussa julkaistun selvityksen mukaan työnantajat eivät aina saa tietoa oppilaitosten tuottamasta osaamisesta. Koulutuksen järjestäjien vastaavasti tulisi kuvata ja mallintaa yhteistyön mahdollisuuksia työnantajille nykyistä paremmin.
Selvitykseen tehdyissä haastatteluissa tuli esiin, ettei työnantajilla ole välttämättä aikaa tai prosesseja yhteistyöhön panostamiseen. Tarpeiden sanoittaminen koetaan hankalaksi, vaikka tahtoa yhteistyölle olisi.
Tärkein osaamistieto on kuitenkin oppilaitoksissa, selvitys vahvistaa. Yhteistyötä kannattaa syventää, jotta molemminpuoliset tarpeet saadaan kuuluviin.
– Palautteen viestiminen yrityksille ja työelämään on vähintään yhtä tärkeää kuin oppilaitosten oma tiedonkeruu ja tiedolla johtaminen, sanoi Kiinteistötyönantajien Tiia Brax yleisökommentissaan selvityksen julkistamistilaisuudessa 17. toukokuuta.
Työelämäyhteistyötä kartoittaneen selvityksen toteuttivat Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry ja Owal Group alkuvuodesta 2024.
Työelämäyhteistyöhön mallia Virosta
Miten oppilaitokset sitten voisivat kehittää työelämäyhteistyötä, jotta työmarkkinoiden kohtaantohaasteeseen pystyttäisiin vastaamaan nykyistä paremmin?
Yhtenä ratkaisuna selvityksessä tunnistettiin panostaminen lyhytkestoiseen ammatilliseen osaamiseen, kuten osatutkintoihin ja täsmäosaamiseen.
Ammatillisia tutkintoja lyhyemmät osaopinnot perustuvat työelämässä tarvittavaan osaamiseen, ja täsmätyökykyisillä tarkoitetaan ihmisiä, joilla on erilaisia toimintarajoitteita esimerkiksi terveydessä.
Jokaista tarvitaan, jotta työmarkkinoille riittää kaivattua osaamista myös jatkossa.
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n toiminnanjohtaja Soile Koriseva pohti omassa puheenvuorossaan, pitäisikö Suomessa ottaa mallia esimerkiksi Virosta, missä työelämän tarve määrittelee vahvasti koulutustarvetta.
– Maailma muuttuu lyhyessäkin ajassa. Vuosi sitten selvitystä aloitettaessa oltiin ihan eri tilanteessa aikuiskoulutuksessa kuin nyt hallituksen säästöjen, koulutusleikkausten ja -linjausten jälkeen, Koriseva kommentoi.
Totuttuja ajatustapoja pitäisi muuttaa
Politiikka, hallinto ja valmistunut selvitys ovat keskenään linjassa, arvioi neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä työn tuloksia tuoreeltaan.
Heinosen mukaan hallitusohjelman näkökulmasta katsottuna kunnianhimoinen tavoite olisi saada aikaan paradigman muutos eli lähteä purkamaan totuttuja ajatustapoja.
– Valtiovallan suhde koulutuksen järjestäjiin on perinteisesti toiminut hyvin paperilla. Paradigman muutos edellyttäisi, että istuttaisiin samalla puolen pöytää ja pyrittäisiin tekemään muutosta yhdessä.
Ennakoinnin kehittämishanketta rahoitti Ami-säätiö, joka kehittää työmarkkinoita ja työn tulevaisuutta. Selvityksen taustalla oli EOL ry:n tarve selvittää oppilaitos-yritysyhteistyön käytänteitä ja yhteistyön tilaa.
EOL edustaa 39 yksityistä ammatillisen koulutuksen tarjoajaa, jotka toimivat suorassa yhteydessä elinkeinoelämän ja eri toimialajärjestöjen kanssa.
Lue lisää:
Hanke-esittely: Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyömallit
Selvitys: Yhteistyöllä kohtaantoon, Owal Group (pdf aukeaa uuteen ikkunaan)