Teknologisen kehityksen seurauksena työtehtäviä ja jopa kokonaisia ammatteja on kadonnut, ja niitä tulee väistämättä katoamaan tulevaisuudessakin. Samaan aikaan muuan muassa tekoälyn kehitys ja robotisaatio luovat uusia työtehtäviä ja muokkaavat vanhoja. Esimerkiksi teknologiset innovaatiot, niihin liittyvä tuotekehitys sekä erilaisten koneiden ja järjestelmien ylläpito, valvonta ja huoltotyöt synnyttävät uusia työmahdollisuuksia. Uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää lähes kaikilla ammattialoilla, mikä puolestaan edellyttää olemassa olevalta työvoimalta valmiutta ja sopeutumiskykyä omaksua uusia ohjelmistoja tai laitteita sekä kouluttautua niiden käyttöön. Hyvä pohjakoulutus on avainasemassa, kun vastataan osaamistarpeiden muutoksiin.
Koulutuksen merkitys korostuu
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035 -raportin mukaan työvoiman tarpeen kasvu kohdistuu erityisesti korkeakoulutettuihin, ja eniten työpaikkoja avautuu asiantuntija- ja johtotehtäviin. Samalla matalan koulutustason tehtävien osuus laskee (Hanhijoki 2020). Tämä muutos on jo nähtävissä työmarkkinoilla, sillä suhteellinen työllisyysosuus on kasvanut johtajien, erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ammattiluokissa, kun taas supistuvia ammattiluokkia ovat olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit (ETLA 2021). Yleissihteerin ammattikunta kuvaa tätä kehitystä hyvin: ammattialalla on pitkään ollut ylitarjontaa hakijoista, mikä käy ilmi Työvoimabarometrin tiedoista.
Uudenmaan maakunta ja sen mukana pääkaupunkiseutu ovat kiistatta Suomen talouden vetureita, sillä 2000-luvulla puolet Suomen talouskasvusta on syntynyt Uudellamaalla. Alueen tuottavuus on muuta Suomea korkeampi, mikä johtuu osittain työvoiman korkeasta koulutustasosta ja osaamisesta. Pääkaupunkiseutu ja koko Uusimaa kilpailevat investoinneista, koulutetusta työvoimasta ja tutkimuksesta muiden metropolialueiden, kuten Itämeren suurten rantakaupunkien, kanssa. Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen taloudellisen menestyksen turvaamiseksi onkin erityisen tärkeää varmistaa, että työvoimamme pysyy koulutus- ja osaamistasoltaan verrokkialueiden tasolla. On myös syytä pitää huolta, että ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kääntyy laskuun ja että korkeasti koulutettujen osuus nousee verrokkialueiden tasolle.
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikön mukaan perusasteen varassa olevien nuorten osuus on kääntynyt kasvuun (Ahtiainen 2024). Sama kehitys näkyy koko pääkaupunkiseudulla, kun taas verrokkialueilla, kuten Tukholman läänissä ja Kööpenhaminan Region Hovedstadenin alueella, suunta on yhä laskeva (Kuva1). Tiedot perustuvat kansallisiin tilastoihin, joten tilastojen muodostamisessa on mahdollisesti eroja maiden välillä. Erot maiden välillä voivat liittyä myös maahanmuuttajien tutkintojen tunnustamiseen, joka itsessään olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde pohjoismaisen vertailun näkökulmasta. Huomionarvoista kuitenkin on, että ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on Tukholmassa ja Kööpenhaminassa laskussa, kun taas meillä osuus on kasvussa nuorten keskuudessa. Samalla on tärkeää huomata, että korkeasti koulutettujen osuus on jäänyt jälkeen Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna, riippumatta siitä, vertaammeko pääkaupunkiseudun neljää kuntaa vai koko Uudenmaan maakuntaa.
Vuoden 2024 aikana olemme saaneet lukea mediasta korkeasti koulutettujen kohonneista työttömyysluvuista ja vastavalmistuneiden haasteista työllistyä omalle alalleen (esim. Haajanen 20.7.2024). Nykyinen heikko taloudellinen tilanne on kieltämättä haastava ja heijastuu myös korkeasti koulutettujen työmarkkinoille. Keskustelu koulutusta vastaavan työn saamisesta on tärkeä aihe, joka ansaitsee oman kirjoituksensa tässäkin blogissa. Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna voidaan kuitenkin todeta, että koulutus suojaa työttömyydeltä ja nostaa palkkatasoa. Tilastot osoittavat, että työllisyysaste on ollut selvästi korkeampi, mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse (Kuva 2).
Tilastokeskukselta tilaamamme vuoden 2022 pääkaupunkiseudun palkkatilastot osoittavat myös, että koulutus vaikuttaa positiivisesti palkkatasoon. Tämä ei koske ainoastaan korkeakoulutusta, vaan myös ammatillinen työvoimakoulutus nostaa koulutukseen osallistuneiden työllisyys- ja tulotasoa (Alasalmi, Busk et al. 2022). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli vuosina 2009–2021 selkeästi korkeampi kuin perustutkinnon suorittaneiden (Hievanen, Goman et al. 2024). Aiemmin keväällä koostamiemme tietojen mukaan työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen on myös yleisempää niillä, joilla on korkeampi koulutus.
Katse NEET-nuoriin
Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta koulutus on keskeisessä asemassa. Ami-säätiön ohjelmatyössä yksi painopisteemme on osaaminen ja kohtaannossa onnistumisessa. Ami-säätiö on erityisen kiinnostunut tutkimuksista, joiden kautta voimme syventää ymmärrystämme koulutuksen eriytymisestä ja tunnistaa konkreettisia ratkaisuja, jotta ongelmaan voidaan tehokkaasti puuttua. Lisäksi haluamme edistää hankkeita, joilla voidaan kääntää eriytymiskehitys myönteisempään suuntaan.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tiedot osoittavat, että lukiokoulutus on pääkaupunkiseudulla sukupuolittunut, sillä pojat suosivat ammatillista koulutusta. Samalla vieraskieliset opiskelijat ovat aliedustettuina lukiokoulutuksessa väestöryhmän kokoon nähden. Näillä tekijöillä on vahva yhteys siihen, että naiset suorittavat miehiä enemmän korkeakoulututkintoja, ja maahanmuuttajataustaiset suomalaiset ovat aliedustettuina korkeakouluissa. Valtakunnallisesti huolestuttavaa ovat myös alueelliset erot koulutuksessa, esimerkiksi maakuntien välillä (Maakuntien eroista esim. Kalenius 2023). Kielitaustan ja sukupuolen eroja näkyy myös toisen asteen koulutuksen keskeyttämisessä.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista (NEET) miehet ovat pääkaupunkiseudulla yliedustettuina, ja NEET-status on yleisempää ulkomaalaistaustaisilla verrattuna suomalaistaustaisiin. Heikko koulutustaso vaikuttaa ylisukupolvisesti: vanhempien koulupudokkuus ennustaa lasten koulupudokkuutta. Myös muulla huono-osaisuudella, kuten toimeentulotukiasiakkuudella ja työttömyydellä, on todettu olevan ylisukupolvinen vaikutus (Erola, Kallio, Vauhkonen 2017). Vanhempien koulutustaso vaikuttaa myös toiseen suuntaan, sillä vanhempien korkeakoulutus ennustaa lapsille korkeaa koulutustasoa (Keski-Petäjä, Witting 2016).
Edistämällä nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään ehkäisemme ongelmien kasautumista, työllistymisen haasteita myöhemmässä iässä sekä ylisukupolvisten ongelmien siirtymistä eteenpäin. Samalla voimme tuoda esiin entistä useamman nuoren potentiaalin ja laskea NEET-asteen nykyistä alhaisemmaksi.
Koulutustason nostaminen ja kouluttamattomuuden vähentäminen ovat avainasemassa pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta, jotta voimme vastata osaamistarpeiden muutoksiin. Samalla meidän on purettava matalan koulutuksen ja heikon sosioekonomisen aseman periytyvyyttä, jotta voimme ehkäistä entistä jyrkemmän koulutuksen ja työmarkkinoiden eriytymisen sekä alueellisen segregaation.
Lähteet ja kirjallisuus:
- Ahtiainen Hanna: Perusasteen varassa olevien nuorten osuus kääntyi kasvuun – nuorten koulutus Helsingissä 2023. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikkö. 2024.
- Danmarks Statistik: Folketal den 1. i kvartalet efter område, alder og tid. Tilastoaineisto
- Danmarks Statistik: Befolkningens højest fuldførte uddannelse (15-69 år) efter bopælsområde, højest fuldførte uddannelse, socioøkonomisk status, branche, alder og køn. Tilastoaineisto.
- Euroopan komissio: The labour market impact of robotisation in Europe.
- Great place to work: Tekoäly työelämässä: miten tukea työntekijöitä AI:n murroksessa?
- Alasalmi Juho, Busk Henna, Holappa Veera, Karhunen Hannu, Mayer Minna, Nivala Annika, Suhonen Tuomo, Valtakari Mikko: Ammatillinen työvoimakoulutus nostaa työllisyyttä ja tuloja – lisää tietoa sekä ohjausta tarvitaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2022.
- Erola Jani, Kallio Johanna, Vauhkonen Teemu: Ylisukupolvinen kasautuva huono-osaisuus Turussa ja muissa Suomen suurissa kaupungeissa.
- Työ- ja elinkeinoministeriö: NEET-nuorten osuus 1995–2022. Kototietokanta. Tilastoaineisto.
- Hanhijoki Ilpo: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Opetushallitus 2020.
- Kalenius Aleksi: Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023.
- Keski-Petäjä Miina, Witting Mika: Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tilastokeskus. 2016.
- ETLA: Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen. 2021.
- Hievanen Raisa, Goman Jani, Hiltunen Kirsi, Hakamäki-Stylman Veera: Katsaus ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen. KARVI 2024.
- Haajanen Eino: Aiemmin turvallisilta aloilta valmistutaan nyt työttömiksi – ”Rehellisesti sanottuna ahdistaa”. Helsingin Sanomat 20.7.2024.
- Pyykkönen Jussi: Tutkinto ‒ varmin tie työllisyyteen. Ajatuspaja Vision julkaisuja 1/2022.
- Statistiska centralbyrån: Befolkning 16–95+ år efter region, utbildningsnivå, ålder och kön. År 2008–2023. Tilastoaineisto.
- Statistiska centralbyrån: Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 – 2023. Tilastoaineisto.
- Tilastokeskus: 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, 1970–2022.
- Tilastokeskus: Palkkarakennetilasto 2022. Tilastoaineisto, Ami-säätiön maksullisena tilauksena tilaama pk-seudun kuntien osalta.
- Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan, 1987–2022.
- Uudenmaan liitto: Uudenmaan elinkeinorakenne tarjoaa erinomaiset edellytykset talouden kasvulle