KESÄKUUN TEEMA: VAPAA SIVISTYSTYÖ
Omaehtoisella oppimisella on suomalaisessa yhteiskunnassa erityistehtävä. Parantaisiko rahoitusleikkausten kohteena oleva vapaa sivistystyö tulevaisuudessa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien työmarkkina-asemaa? Mikä on sivistyksen itseisarvon yhteys työssä pärjäämiseen?
Keväällä 2024 tarkastelimme Suunnanetsijä-blogissa suomalaisen aikuiskoulutuksen tilannetta kahden tilaston kautta; aikuiskoulutustutkimus ja yritysten henkilöstökoulutus. Niiden perusteella aikuiskoulutuksella menee sekä pääkaupunkiseudulla että koko Suomessa heikommin verrattuna muuhun pohjolaan.
Samaan aikaan aikuiskoulutukseen kohdistuu mittavia leikkauksia, ja keväällä saimme lukea uutisia avoimen yliopiston kurssimaksujen noususta.
Osaamistarpeiden ja työelämän muutokset lisäävät painetta aikuisväestön elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Siksi työmarkkinoilla olisi entistä tärkeämpää tunnistaa nykyistä laajemmin osaaminen ja erilaiset oppimismahdollisuudet.
Tässä kirjoituksessa aikuiskoulutusta tarkastellaan laajasti.
Pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta osaamiskeskustelua tulisi laventaa myös keskusteluun vapaasta sivistystyöstä ja omaehtoisesta oppimisesta.
Vapaan sivistystyön opinnot parantavat elämänlaatua
Vapaan sivistystyön koulutus on pohjoismaisen koulutuskentän erikoisuus, ja sitä tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, urheiluopistot ja opintokeskukset.
Erityislaatuista vapaassa sivistystyössä on, että koulutus on avointa kaikille. Se nojaa saksalaiseen käsitteeseen bildung eli sivistys. Opiskelu ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä.
Sivistystyön vaikutus kohdentuukin ihmisten elämänlaatuun, hyvinvointiin ja terveyteen, henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, koulutus- ja sivistystasoon sekä eri kulttuurien ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen (Jokela, Poikela, Sihvonen 2012).
Näin ollen sivistystyön vaikutukset ulottuvat merkittävästi myös työmarkkinoihin ja työelämään. Vaikka Ami-säätiön näkökulma painottuu työvoiman osaamiseen ja työmarkkinoihin, on tärkeää muistaa, että koulutuksen ja oppimisen ei aina tarvitse liittyä työhön tai työmarkkina-aseman vahvistamiseen.
Opiskelulla ja uuden oppimisella on tunnistettu laajasti hyötyjä, jotka palvelevat työmarkkinoita ja työelämää. Tutkimusten mukaan osallistuminen vapaan sivistystyön opetukseen on lisännyt muun muassa osallistujien itseluottamusta, työssä jaksamista sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia (Manninen 2010).
Vapaan sivistystyön opetukseen osallistuneet ovat tutkimusten mukaan myös saaneet hyötyä esimerkiksi tehokkuuteen ja työssä suoriutumiseen, uravaihtoehtoihin sekä palkka- ja vapaaehtoistyöhön liittyvään osaamiseen (Manninen, Teräsahde, Pätäri).
Edistääkö vapaa sivistystyö myös työnhakijoiden työmarkkinatilannetta?
Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudenlaiset palvelut mahdollistavat nykyistä monipuolisemmin paikallisia malleja eri koulutusmuotojen hyödyntämiseen.
Kuntien työllisyyspalveluiden ja vapaan sivistystyön toimijoiden, kuten kansalaisopistojen välillä aukeaa silloin monenlaisia mahdollisuuksia edistää työnhakijoiden työmarkkinatilannetta.
Asiaa voi kuitenkin seurata myös huolestuneena, sillä ei ole laisinkaan varmaa, tunnistavatko kaikki kunnat ja työllisyysalueet vapaan sivistystyön potentiaalin yhteistyötahona, ja näkevätkö vapaan sivistystyön toimijat itsellään paikkaa osana tätä ekosysteemiä.
Teema linkittyy laajempaan kuvaan työttömien koulutukseen osallistumiseen, sillä Eurostatin työvoimatutkimukseen perustuvien tietojen mukaan työttömien osallistuminen koulutukseen on Suomessa viimeisten vuosien aikana huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja myös jäljessä Tanskaa ja Norjaa (Eurostat; Pohjoismainen yhteistyö 2024).
Kaipaamme tutkimustietoa!
Verkostoidu kanssamme LinkedInissä!
Mitä opittavaa Suomella on muista Pohjoismaista? Aikuiskoulutuksen tilanteesta tulisi saada kokonaisvaltainen vertaileva tutkimus Suomen ja muiden Pohjoismaiden väliltä. Jos työskentelet tutkimusaiheen parissa, ota yhteyttä työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saariseen ja ehdota tapaamista.
Vapaa sivistystyö voi madaltaa kynnystä hakeutua työvoimakoulutukseen
Vapaaseen sivistystyöhön ja työvoimapalveluiden uudistukseen voi soveltaa porttiteoriaa, jonka mukaisesti kaikki koulutus voi toimia porttina muihin koulutuksiin.
Positiiviset kokemukset ja onnistumiset voivat lisätä esimerkiksi työttömän työnhakijan kiinnostusta hakeutua työvoimakoulutukseen tai vaikkapa syventää osaamistaan yhä pidemmälle esimerkiksi kansalaisopistossa, ja toisaalta vähentää syrjäytymisriskiä.
Tutkimukset osoittavat, että osallistuminen vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen lisää luottamusta omaan oppimiskykyyn ja kohottaa opiskelumotivaatiota (Manninen, Teräsahde, Pätäri).
Suomessa on monia työnhakijoita, joilla on erilaisista syistä korkea kynnys hakeutua työvoimakoulutukseen tai tutkintoon johtaviin, työttömyysetuudella tuettuihin omaehtoisiin opintoihin.
Lisäksi on ihmisryhmiä, joilla on potentiaalia kasvattaa tai syventää osaamistaan, mutta heillä on vaikeuksia aloittaa opintoja.
Yleisiä työelämätaitoja opitaan myös vapaan sivistystyön kautta
Suomi on tutkintokeskeinen maa, missä opiskelu nähdään monesti hyvin yksipuolisena matkana kohti tutkintotodistusta.
Samalla keskustelu osaamisesta kutistuu helposti koskemaan vain ammatillisteknistä osaamista. Se jättää huomiotta yleiset työelämätaidot, kuten ongelmanratkaisutaidot sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, joita opitaan ja kehitetään hyvin monipuolisesti muutenkin kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa on tuottanut osaamisen ennakointitietoa, jonka perusteella työmarkkinoilla tarvitaan ammatillisten taitojen ohella myös yleistä työelämäosaamista.
Tulevaisuuden työmarkkinoiden kannalta onkin yhä tärkeämpää tunnistaa ja tunnustaa monin eri tavoin hankitut tiedot, taidot ja työelämäosaaminen sanan laajassa merkityksessä.
Hannu L. T Heikkistä ja Harri Kukkosta lainatakseni, jos keskitymme kapea-alaiseen osaamiseen, ymmärrys yhteiskunnasta kapenee, mikä heijastuu vaatimuksina kehittää yksinkertaisia pikaratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin (Heikkinen, Kukkonen 2019).
Vapaan sivistystyön toimijoilla on merkittävä paikkansa eri kansalaistaitojen opettajana. Näitä taitoja tarvitsemme jokainen, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla iästä tai ammattiasemasta riippumatta. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen kirjoitti ansiokkaasti kansalaistaitojen merkityksestä Sivistystori-blogissa kesäkuussa 2024.
On myös syytä huomioida, että vapaa sivistystyö tarjoaa laajalti kieliopintoja. Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi suomalaisyritysten kansainvälistymisessä.
Kokonaisvaltainen vertaileva tutkimus Pohjoismaista uupuu
E2 tutkimuksen tekemä selvitys Vapaa Sivistystyö ry:lle (VST) osoittaa, että päättäjät ymmärtävät vapaan sivistystyön merkityksen ja yhteiskunnallisen tehtävän. Selvitys tuo kuitenkin esille myös riskejä: vapaa sivistystyö käsitteenä tunnetaan huonosti, ja oppilaitoksilla on edessään sekä rakenteiden että koulutukseen liittyvien asenteiden uudistustarpeita (E2 Tutkimus 2024).
Tärkeää onkin, että kuntien päättäjät sekä opintoasioista ja työllisyydestä vastaavat viranhaltijat tunnistaisivat vapaan sivistystyön toiminnan keskeisenä osana koulutuskenttää yhdessä korkeakoulujen ja toisen asteen kanssa.
Taloudellisten resurssien kaventuessa vapaan sivistystyön toimijoiden keskinen yhteistyö ja päällekkäisten rakenteiden purkaminen loisi synergiaetuja. Nykyisin etäyhteydellä tapahtuva opiskelu mahdollistaa opetustarjonnan hyödyntämisen myös paikkakunnasta riippumatta.
Säätiönä meitä kiinnostaakin, miten saisimme esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat ja muut heikommassa asemassa olevat ryhmät innostumaan opiskelusta. Vähentäisikö se syrjäytymistä ja parantaisi ryhmien työmarkkina-asemaa?
Tärkeää olisi myös tutkia, millä tavoin miehiä saataisiin enemmän kiinnostumaan opinnoista, sillä vapaan sivistystyön asiakaskunta on tutkimusten mukaan naisvaltaista (Saloheimo, Fields, Saviniemi, Manninen 2019).
Aikuiskoulutuksen tilanteesta tulisi saada kokonaisvaltainen vertaileva tutkimus Suomen ja muiden Pohjoismaiden väliltä.
Mielenkiintoista ja tärkeää olisi myös selvittää, olisiko meillä opittavaa muista Pohjoismaista. Millä tavalla saisimme erityisesti heikosti koulutukseen osallistuvat ryhmät mukaan opiskeluun ja itsensä kehittämiseen nykyistä enemmän?
Lähteet
- Aamulehti 25.3.2024: Avoimen yliopiston maksut nousevat tuntuvasti.
- Jyri Manninen: Sopeuttavaa sivistystyötä? Aikuiskasvatus 3/2010.
- Jyri Manninen, Sini Teräsahde & Jenni Pätäri: Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Teoksessa Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna. Vapaa Sivistystyö ry 2019.
- Esa Poikela: Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana. Aikuiskasvatus 4/2012.
- E2 tutkimuksen selvitys VST ry:lle. Loppuraportti 30.4.2024.
- Henri Piirainen: Kansalaistaidot kunniaan. Sivistystyön Vapaus ja Vastuu.
- Hannu L. T Heikkinen, Harri Kukkonen: Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna. Osaaminen, Sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus 4/2019.
- Eurostat: Participation rate in education and training.
- Pohjoismainen yhteistyö. Livslångt lärande för framtidens arbetsmarknad. TemaNord 2024:520.
- Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus: Osaamistarvekompassi.
- Tuukka Tomperi & Jaakko Belt: Johdatukseksi sivistyksen ajattelemiseen. Niin & näin 1/2019.
- Saloheimo Leena, Fields Marion, Saviniemi Suvi, Manninen Jyri: Vapaan sivistystyön opetustarjonta ja osallistujat. Teoksessa Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna. Vapaa Sivistystyö ry 2019.
- Jyrki Jokinen, Esa Poikela, Juha Sihvonen: Sivistyshyöty ja sosiaalinen pääoma vapaassa sivistystyössä 2012.