KESÄKUUN TEEMA: VASTENTAHTOINEN OSA-AIKATYÖ
Vastentahtoisesti osa-aikaisten työntekijöiden määrä tulisi olla nykyistä huomattavasti pienempi, jotta Suomen pääkaupunkiseudulla on tulevaisuudessa pohjolan parhaat työmarkkinat.
Työmarkkinoiden tilannetta ja muutoksia arvioidaan usein työttömyyden ja työllisyyden kehityksen perusteella. Näiden kahden tärkeän mittarin valossa Suomen pääkaupunkiseutu on jäänyt jälkeen muista pohjoismaisista pääkaupunkialueista jo vuosien ajan.
Työllisyystilastot eivät kerro siitä, mitä ja miten paljon ihmiset todellisuudessa tekevät työtä, sillä työllisiksi lasketaan Tilastokeskuksen mukaan myös ne, jotka tekevät hyvin vähän työtunteja.
Jotta työmarkkinoiden toimivuutta voidaan ymmärtää tarkemmin, on syytä kiinnittää huomiota vastentahtoiseen osa-aikatyöhön. Julkisessa keskustelussa tämä tilasto jää varsin vähälle huomiolle.
Vastentahtoinen osa-aikatyö heikentää hyvinvointia
Ami-säätiön visiossa Suomen pääkaupunkiseudulla on tulevaisuudessa pohjolan parhaat työmarkkinat. Vastentahtoisesti osa-aikaisten työntekijöiden määrä tulisi siksi olla nykyistä huomattavasti pienempi.
Muutokseen päästäksemme työantajien taloudellisen tilanteen tulisi kehittyä suuntaan, jossa kokoaikaista työtä olisi tarjolla kaikille halukkaille.
Työnantajien tulisi myös panostaa osa-aikaisten työntekijöiden koulutus- ja etenemismahdollisuuksiin sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa työajoista. Näin voidaan pienentää vastentahtoisen osa-aikatyön kielteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, jotka ovat myös yksi Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueista
Osa-aikatyöllä on paikkansa, ja se sopii monen elämäntilanteeseen varsin hyvin. Esimerkiksi opinnot, terveydelliset syyt tai hoivavastuu läheisistä ovat tekijöitä, jotka voivat olla itse valitun osa-aikatyön taustalla. Monella työantajalla on tarvetta osa-aikatyölle, ja esimerkiksi opiskelijat ovat useilla aloilla tärkeä työvoiman lähde.
Myös vanhuuseläkkeellä olevien joukossa on osa-aikatyötä tekeviä henkilöitä.
Vastentahtoinen osa-aikatyö ei ole oma valinta
Itse valitun osa-aikatyön vastakohtana on vastentahtoinen osa-aikatyö, jossa työntekijä haluaisi siirtyä kokoaikaiseen työhön tässä kuitenkaan onnistumatta. Toisin sanoen työntekijä joutuu vastentahtoisesti tekemään vähemmän työtä kuin hän haluaisi.
Osa-aikainen työ on työttömyyteen verrattuna parempi vaihtoehto, sillä se voi toimia porttina kokoaikaiseen työhön. Se tuo myös arvokasta työkokemusta.
Vastentahtoinen osa-aika työ on kuitenkin lisääntynyt Euroopan laajuisesti vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen (Green, Livanos 2015) ja asiaan on syytä kiinnittää huomiota ilmiön kielteisten vaikutusten vuoksi.
Osa-aikatyö altistaa työttömyydelle
Teknologisen kehityksen on osoitettu myös lisäävän osa-aikatyön ja sitä kautta vastentahtoisen osa-aikatyön määrää (Van Doorn, Van Vliet 2022). Tämä lisää osaltaan tarvetta puuttua vastentahtoisen osa-aikatyön lieveilmiöihin nopean teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn muuttaessa työtehtäviä ja niiden sisältöä.
Tutkimusten mukaan vastentahtoisella osa-aikatyöllä on negatiivisia vaikutuksia työntekijän kehitysmahdollisuuksiin. Heillä on pienemmät mahdollisuudet osallistua koulutukseen, heidän uranäkymänsä ovat kapeammat ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia oppia ja kehittyä työssä verrattuna vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin. (Kauhanen, Nätti 2011.)
Vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntyminen 2010-luvulta alkaen voidaan nähdä huolestuttavana myös siksi, että aikuisväestön osaamisen kehittäminen on eräiden tilastojen mukaan ollut laskusuunnassa.
Osa-aikatyö altistaa työttömyydelle, toimeentulo-ongelmille sekä lyhytaikaisten työsuhteiden kierteelle. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät ovat myös muita tyytymättömämpiä työskentelyolosuhteisiin. Vastentahtoiset osa-aikatyöntekijät voivat päätyä pitkällä aikavälillä lannistuneiksi työnhakijoiksi, mikä vaikuttaa heidän tuottavuuteensa (Ruttiya, Ikemoto 2014).
Köyhyyden ja vastentahtoisen osa-aikatyön välillä yhteys
Usein osa-aikaisille kasautuvat ilta-, yö-, vuoro- ja viikonlopputyöt, mikä voi olla yhteydessä kielteisiin hyvinvointiseurauksiin etenkin, jos kyseessä on vastentahtoinen osa-aikatyö (Ojala, Nätti, Kauhanen 2014). Vastentahtoinen osa-aikatyö liittyykin selkeästi työssä käyvien köyhyyteen (Jakonen, Säilävaara, Ikonen 2023).
Suomessa vastentahtoisen osa-aikatyöntekijöiden joukossa muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset ovat yliedustettuina (Ojala, Pyöriä, Jakonen 2024).
Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa ulkomaalaistaustaiset nähdään toisen luokan työvoimana. Se lisää työelämän etnistä segregaatiota. Ongelma myös kumuloituu, sillä heikolla sosioekonomisella asemalla on tutkimusten mukaan ylisukupolvinen vaikutus (Eskelinen, Erola, Karhula, Ruggera, Sirniö 2020).
Määrä kasvanut sekä Suomessa että Virossa
Kysymys on myös sukupuolten tasa-arvosta työelämässä. Naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatyötä, mikä viittaa siihen, että vastentahtoinen osa-aikatyö on naisilla miehiä yleisempää.
Sukupuoleen perustuva työelämän segregaatio ei selitä kaikilta osin naisten osa-aikatyön yleisyyttä miehiin verrattuna, sillä Tilastokeskuksen mukaan naiset ovat yliedustettuina osa-aikatöissä myös joillain toimialoilla, missä miehiä työskentelee yhtä paljon kuin naisia (Lukkarinen 2018).
Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien määrä on Suomessa kasvanut 2010-luvun alkuvuosista, ja samanlaista kehitystä voidaan nähdä myös Virossa.
Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden määrä on pudonnut merkittävästi. Ruotsissa luvut olivat vuonna 2022 pienemmät 2010-luvun alkuvuosiin verrattuna. Positiivista Suomen osalta on se, että luvut ovat olleet laskusuunnassa vastentahtoisen osa-aikatyön huippuvuosiin verrattuna (Kuva 1).
Suomella on kirittävää
Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden osuus kaikista osa-aikatyöntekijöistä on pysytellyt Suomessa koko pohjolan alueen korkeimpana viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos tarkasteluun otetaan ikäryhmä 20–64.
Vuonna 2023 Suomessa osuus oli 26,6 % siinä missä Tanskassa luku oli pohjolan matalin 7,6 %. Vertailutietoa tuottamalla/analysoimalla pääsemme pureutumaan syvemmin siihen, missä Suomella on kirittävää matkalla kohti pohjolan parhaita työmarkkinoita.
Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, jos tarkasteluun nostetaan vastentahtoisen osa-aikatyöntekijöiden osuus 15–29-vuotiaiden ryhmä. Kyseisessä ikäryhmässä vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden osuus oli vuonna 2023 Ruotsissa 24 % ja Suomessa 18,8 %.
Samaan aikaan Ruotsissa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien NEET-nuorten osuus oli verrokkimaiden matalin. Nuorten ikäluokkaa tarkasteltaessa Tanskassa vastentahtoisen nuorten osa-aikatyöntekijöiden osuus niin ikään verrokkimaiden matalin 7,1 % (Kuva 2).
| Vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden osuus kaikista osa-aikatyöllisistä 2023, ikäluokka 20–64. | Vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden osuus kaikista osa-aikatyöllisistä 2023, ikäluokka 15–29. | |||
| Tanska | 7,60 % | Tanska | 7,10 % | |
| Norja | 14 % | Norja | 8,20 % | |
| Viro | 15,40 % | Viro | 9,10 % | |
| Ruotsi | 20,30 % | Suomi | 18,80 % | |
| Suomi | 26,20 % | Ruotsi | 24 % | |
.
Pääkaupunkiseudulla muuta Suomea vähemmän vastentahtoisesta osa-aikaisia
Vastentahtoisen osa-aikatyöntekijöiden osuuksista ei ole tilastollista tietoa pelkästään pääkaupunkiseudun neljän kunnan osalta. Sen sijaan voimme verrata Uudenmaan maakuntaa Tanskan pääkaupunkiseutuun Region Hovedstadeniin.
Tilastokeskukselta saatujen tietojen perusteella Uudenmaan kaikista osa-aikatyötä tekevistä 15–74-vuotiaista työllisistä osa-aikatyötä teki 21,70 %, koska kokoaikaista työtä ei ollut tarjolla vuonna 2023.
Ero Tanskan pääkaupunkiseutuun on merkittävä, sillä Tanskan tilastoviranomaisten toimittamien tietojen mukaan vastaava luku Region Hovedstadenin alueella oli vain 6,1 %.
Vastentahtoinen osa-aikatyö onkin näiden tietojen perusteella pääkaupunkiseudullamme huomattavasti yleisempää Kööpenhaminaan verrattuna. Positiivista kuitenkin on, että Suomen pääkaupunkiseudulla luku on pienempi koko kuin muualla Suomessa.
Lähteet:
- Choi Hyeri, Marinescu Ioana: The Labor Demand Side of Involuntary Part-time Employment. APPAM Fall Research Conference, 2022.
- Eskelinen Niko, Erola Jani, Karhula Aleksi, Ruggera Lucia, Sirniö Outi: Eriarvoisuuden periytyminen. Teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Toimittanut Maija Mattila. 2020.
- Eurofound: Labour market slack
- Green Anne, Livanos Ilias: Involuntary non-standard employment in Europe. European Urban and Regional Studies, 24(2), 175-192. 2017
- Jakonen Mikko, Säilävaara Jenny, Ikonen Hanna-Mari: Työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Työväentutkimus vuosikirja. Vol 37 (2023).
- Kauhanen Merja: Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla. Labore 2016.
- Kauhanen Merja, Nätti Jouko: Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work. Labore 2011.
- Lukkarinen Henri: Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla. Tilastokeskus. 2018.
- OECD: Involuntary part time employment.
- Ojala Satu, Pyöriä Pasi, Jakonen Mikko: Maahanmuuttajat prekaarina työvoimana. Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.
- Ojala Satu, Nätti Jouko, Kauhanen Merja: Työn laatu ja myöhempi työuraosa- ja määräaikaisessa työssä. Palkansaajien tutkimuslaitos. 2015.
- Outi Toivanen-Visti: Työtätekevien köyhyys on lisääntynyt ja se tulee kalliiksi yhteiskunnalle – yksilölle se on kuin elämä jäisi odotustilaan. MustRead. 2019.
- Ruttiya Bhula-or, Ikemoto Yukio: Factors Affecting Involuntary Part-time Employment in OECD Countries. Rev. Integr. Bus. Econ. Res. Vol 3(2). 2014.
- SAK: Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus.
- Van Doorn Lars, Van Vliet Olaf: Wishing for More: Technological Change, the Rise of Involuntary Part-Time Employment and the Role of Active Labour Market Policies. Journal of Social Policy. Published online 2022:1–21.