Ennakointitieto on tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista osaamista lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä tarvitaan.
Ami-säätiön ja Ennakointikamarin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Helsingin seudun koulutus- ja työllisyystoimijat voivat hyödyntää olemassa olevaa osaamistarpeisiin liittyvää ennakointietoa nykyistä paremmin.
Selvityksessä käy odotetusti ilmi, että ennakointitiedon laatuun ja määrään ollaan tyytyväisiä. Samalla tiedon löydettävyydessä on edelleen haasteita. Ennakointitiedon hyödyntäminen ei vielä ole ohjattua, koordinoitua tai tavoitteellista organisaatiotasolla, vaikka siihen pyritään.
Vastaajista 36 prosenttia on sitä miltä, että määrällistä ennakointietoa hyödynnetään organisaatioissa erittäin tai melko paljon ja 30 prosenttia ajattelee näin laadullisesta ennakointitiedosta. Eri aikavälien ennakointiedon hyödyntämisessä ei ole suuria eroja – vähintään melko paljon kutakin aikavälin tietoa hyödynnetään organisaatioissa vastaajien mukaan noin viidenneksessä organisaatioista. (Kuva 1.)
Toisella tapaa kysyttynä 22 prosenttia oli sitä mieltä, että omassa organisaatiossa hyödynnetään ennakointitietoa riittävästi ja 44 prosenttia on puolestaan vähintään jossain määrin väitteen kanssa eri mieltä. (Kuva 2.)
Paremman hyödyntämisen esteitä
Jos organisaatiossa ei vastaajien mukaan hyödynnetä riittävästi ennakointitietoa, yleisimpänä syynä pidetään sitä, että systemaattista toimintamallia ennakointitiedon hyödyntämiseen ei ole (72 prosenttia vastaajista).
Seuraavina estävinä seikkoina mainitaan, että ennakointitiedon hyödyntäminen ei ole työnkuvassa eikä sille ole varattu aikaa (54 %) ja että ennakointietoa ei käsitellä yhdessä (48 %).
Ennakointitiedon heikkoa löydettävyyttä pitää esteenä 20 prosenttia tästä vastaajajoukosta – sen edelle kiilaa esimerkiksi epätietoisuus siitä, mitä ennakointitiedolla pitäisi tehdä (26 %) ja mitä ennakointityö tarkoittaa (33 %). Iso osa kaipaa myös henkilöä, joka vastaisi organisaatiossa ennakointiedon saatavuudesta ja jakamisesta. Tätä mieltä oli 44 prosenttia. (Kuva 3.)
Parempaan hyödyntämiseen motivoivia tekijöitä
Selvityksessä kysyttiin myös, mikä motivoisi siihen, että ennakointietoa käytettäisiin enemmän tai järjestelmällisemmin. Vastaajista 80 prosenttia arvioi, että ennakointiedon käsitteleminen yhdessä motivoisi käyttämään tietoa vähintään jonkin verran. Vastaajista 77 prosenttia ajattelee, että sekä systemaattisen toimintamallin olemassaolo että ennakointitiedon hyödyntäminen työnkuvan osana motivoisi heitä. (Kuva 4)
Systemaattinen toimintamalli motivoi eniten johtotasolla työskenteleviä, kun taas päällikkötasolla eniten motivoisi se, että tiedosta saisi enemmän irti konkreettisempaa työhön siirrettävää tietoa ja tieto olisi ylipäätään helpommin löydettävissä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja työllisyystoimijoiden piiristä tulleiden vastausten kärkeen nousi niinikään systemaattinen toimintamalli, kun taas korkeakoulusektorilla motivoisi se, että tiedosta saisi enemmän irti.
Opiskelijoiden kyvykkyys ymmärtää osaamistarpeiden muutoksia tärkeä tavoite oppilaitoksissa
Vastaajilta tiedusteltiin myös, miten hyvin tällä hetkellä oppilaitoksissa huolehditaan siitä, että opiskelijoiden kyvykkyys ymmärtää osaamistarpeiden muutoksia kasvaa.
Neljänneksen mukaan tästä huolehditaan vähintään melko hyvin. Tärkeänä tavoitteena jatkossa sitä pitää kuitenkin 73 prosenttia kaikista vastaajista ja johtavassa asemassa olevista vastaajista jopa 92 prosenttia. Tavoite on tärkeämpi ammatillisessa koulutuksessa (74 %) kuin korkeakoulusektorilla (55 %). (Kuva 5.)
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Anna Aalto, anna-maija.aalto@ami.fi
Tutustu tutkimusraporttiin tästä (pdf aukeaa uudessa ikkunassa).