Nuorten NEET-riskistä (Not in Employment, Education or Training) puhutaan usein vakavien ongelmien kautta. Ilmiöön liittyy koulupudokkuutta, suomalaisnuorten mielenterveyskriisi, työmarkkinoiden epävarmuutta ja palvelujärjestelmien avoimia kysymyksiä. Vähemmälle huomiolle voi jäädä ilmiön kääntöpuoli eli se, mikä suojaa nuorta työn ja koulutuksen ulkopuolella jäämiseltä.
Tuoreessa tutkimuksessani tarkastelin lähes 8 000 suomalaisen opiskelijan kokemuksia omasta riskistään päätyä NEET-asemaan. Se, kuinka haavoittuvana nuori näkee oman tulevaisuutensa koulutuksen ja työelämän näkökulmasta, voi olla yhteydessä tulevina vuosina toteutuvaan NEET-statukseen. Siksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä käytännössä rakentuu nuoren tulevaisuudenusko. Tuloksissa kenties kiinnostavinta oli, kuinka arkisista asioista koetulta NEET-riskiltä suojaavat tekijät lopulta koostuvat.
Kuulumisen tunne ja hyvä opetus suojaavat
Ammatillisesta koulutuksesta käytävässä keskustelussa huomio kiinnittyy helposti suuriin rakenteellisiin kysymyksiin. Silti nuoren arjessa ratkaisevaa myös työmarkkinoille sijoittumisen kannalta voi joskus olla huomattavan yksinkertainen asia: kokeeko nuori olevansa koulussa ulkopuolinen vai osa yhteisöä.
Tutkimuksen vahvimpia havaintoja oli, että erityisesti kokemus kouluyhteisöön kuulumisesta sekä hyväksi koettu opetuksen laatu olivat yhteydessä matalampaan koettuun NEET-riskiin.
Kyse ei siis ole erityisen näyttävistä ratkaisuista tai monimutkaisista interventioista. Pikemminkin tulokset viittaavat siihen, että nuoren tulevaisuudenusko rakentuu usein hyvin perustavanlaatuisten kokemusten varaan: onko koulussa turvallinen olo ja onko siellä mahdollista olla oma itsensä.
Kesätyö ei ole vain kesätyö
Vastaanottotyössäni olen tavannut nuoria, jotka eivät pidä itseään ”syrjäytyneinä” mutta puhuvat tulevaisuudesta kuin se tapahtuisi jollekulle toiselle. Työelämä näyttäytyy etäisenä ja hieman epätodellisena maailmana. Toisinaan taas yksi lyhytkin kesätyökokemus voi muuttaa suhtautumista tulevaisuuteen yllättävän paljon.
Yksi tutkimuksen vahvimmista suojaavista tekijöistä olikin kesätyökokemus. Sen merkitys tuskin liittyy vain palkkaan tai uuteen riviin ansioluettelossa. Kesätyö voi olla nuorelle ensimmäinen kokemus siitä, että joku tarvitsee hänen työpanostaan ja hänen kykyihinsä luotetaan.
Monelle nuorelle juuri tällaiset kokemukset voivat rakentaa uskoa omiin mahdollisuuksiin NEET-riskin tilalle. Työelämä ei silloin näyttäydy enää kaukaisena aikuisten maailmana, vaan paikkana, johon myös oma elämä voi kiinnittyä.
Työelämätieto ei ole itsestäänselvyys
Tutkimuksessa myös nuoren työelämää koskevat tiedot olivat selvästi yhteydessä matalampaan NEET-riskiin. Kyse on esimerkiksi tietoudesta, joka liittyy työntekijän oikeuksiin, työsopimuksiin ja työelämän pelisääntöihin.
Samalla yli puolet opiskelijoista koki, etteivät heidän työelämätietonsa ole riittävät. Työelämästä puhutaan nuorille paljon, mutta se voi silti näyttäytyä etäisenä ja vaikeasti hahmotettavana järjestelmänä. Jos käytännöt, mahdollisuudet ja omat oikeudet jäävät epäselviksi, myös oma paikka tulevaisuudessa voi alkaa tuntua epävarmalta.
Kun työelämää koskevan informaation ymmärtää, työelämä voi muuttua abstraktista ajatuksesta konkreettiseksi todellisuudeksi. Tämän vuoksi työelämätietouden selkeällä tavalla opettaminen saattaa olla yksi tärkeä palanen NEET-ilmiöön vaikuttamisessa.
Taloudellinen turva liittyy tulevaan NEET-riskiin
Kun lukuisat oppilaitokseen liittyvät ja yksilölliset tekijät vakioitiin tutkimuksessa, riittävän myönteinen kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta oli voimakkaasti yhteydessä sekä naisten että miesten matalampaan NEET-riskiin. Tämä on linjassa sen tiedon kanssa, että köyhyys on erittäin merkittävä ilmiö työmarkkinoiden kannalta: matala sosioekonominen asema ja taloudellinen niukkuus liittyvät keskeisesti NEET-riskiin.
Taloudellinen turvallisuus ei välttämättä tarkoita nuorelle pelkästään rahaa. Se voi tarkoittaa myös tunnetta siitä, että elämä on riittävän vakaata, jotta tulevaisuutta pystyy ylipäänsä suunnittelemaan. Jos arki kuluu jatkuvaan selviytymiseen, myös usko omiin mahdollisuuksiin voi alkaa kaventua.
Samat seikat suojaavat useimpia nuoria
Tutkimuksessa löytyi joitakin sukupuolten välisiä eroja. Naisilla läheisten tuki oli yhteydessä matalampaan koettuun NEET-riskiin, kun taas miehillä korostui oppilaitoksen materiaalisten resurssien merkitys.
Kokonaisuutena erot olivat kuitenkin melko pieniä. Samat perustavanlaatuiset kokemukset − kosketus työelämään, kuuluminen ja riittävä taloudellinen vakaus − näyttivät suojaavan molempia.
NEET-asemassa olevien osuuden vähentämistä ajatellaan usein suurten järjestelmätason kysymysten kautta, mikä on tarpeellista ja perusteltua. Tämä tutkimus muistuttaa kuitenkin myös arkisemmista asioista. Jos nuori kokee kuuluvansa johonkin, saa pieniäkin onnistumisen kokemuksia työelämästä ja pystyy ottamaan haltuunsa riittävän työelämätietouden, sillä voi olla yllättävän suuri merkitys NEET-ilmiön kannalta.
Ami-säätiö on rahoittanut tässä blogissa kuvattua post doc -tutkimusta.
Tutustu Kajastuksen tutkimukseen täältä: Protective Factors Associated With Perceived Risk of Exclusion From Education and Work Among Vocational Students – Kajastus – Journal of Adolescence – Wiley Online Library