Vuosikatsaus 2025

Hankerahoitusta myönnetään pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kohtaantoa, monimuotoisuutta ja hyvinvointia vahvistaviin hankkeisiin. Erillisteemana monimuotoisuuden alla oli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (ns. NEET-nuoret) koulutuspolkujen vahvistaminen. Hankerahoituksilla tuetaan kentän aikaansaamaa muutosta.

Kesäkuussa säätiön hallitus myönsi apurahatoimikunnan esityksestä rahoitusta viidelle hankkeelle yhteensä 468.120 euroa. Rahoituksen saivat Työterveyslaitoksen työhyvinvointia vahvistava tutkimus, Diakonia-ammattikorkeakoulun romanitaustaisiin NEET-nuoriin liittyvä hanke, Spring Housen IPS-työhönvalmennusta NEET-nuorille pilotoiva hanke, Into ry:n ekosysteemikuvaa luova NEET Helsinki-hanke sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren kaksiosainen tutkimus TE2024-uudistuksesta ja asiakassalkun koon vaikutuksesta työmarkkinatulemiin.

Vuoden aikana päättyi useita hankkeita, mm. Tampereen yliopiston työuupumuksen juurisyitä kartoittanut tutkimus, Aivoliiton Aivoterveellinen työpaikka -hanke, Laurean ja Live-säätiön koulutusratkaisuja tarjoaville tahoille suunnattu Tulevaisuusmuotoilun ABC, Itä-Suomen yliopiston segregaatiovertailu sekä Motivan ja Heunin hanke siivousalan hyväksikäytön torjunnasta. Työterveyslaitos tutki ulkomailta rekrytoitujen hoitajien mukaan ottamisesta työyhteisöön ja tuotti tuloksiin pohjautuvan käytännönläheisen oppaan.

Hakijoiden tueksi käynnistettiin hankeklinikoita ja tarjolla oli rajoitetusti mahdollisuuksia keskustella myös säätiön työntekijöiden kanssa ennen hakemuksen jättämistä. Kumpaakin tapaa hyödynnettiin runsaasti. Käynnissä olevia hankkeita puolestaan pyrittiin tukeman säännöllisin hanketapaamisin ja viestinnällisesti.

Vuoden 2025 henkilökohtaiset tutkimusapurahat olivat haettavissa vuoden vaihteessa, ja ne kohdistuivat väitöskirja- ja post doc -tutkimusten edistämiseen. Ami-säätiön hallitus myönsi apurahat toukokuussa viidelle tutkijalle. Kati Kajastus sai rahoituksen post doc -tutkimukseen, jossa tarkastellaan nuorten NEET-riskitekijöitä Suomessa ja Pohjoismaissa sekä mielenterveyden, työelämävalmiuksien ja saadun tuen yhteyksiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Väitöskirja-apurahat myönnettiin Merja Luostariselle (jaettu johtaminen ja psykologiset perustarpeet työyhteisöissä), Emmi Lehtiselle (sosiaaliset verkostot nuorten työllistymisessä), Reija Aholalle (varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoima sekä hyvinvoinnin johtaminen) ja Inkeri Tanhualle (ammattien sukupuolittunut eriytyminen ammatillisessa koulutuksessa).

Vuonna 2025 työmarkkinatiedon työ keskittyi täsmätyökykyisyyteen. Julkaisimme uuden tietosivuston, useita blogikirjoituksia ja kävimme asiantuntijatapaamisia, joiden avulla vahvistettiin ohjelmatyön tietopohjaa sekä syvennettiin keskustelua sisäisissä työpajoissa. Tietosivujen ja kirjoitusten osalta keskityimme lisäksi työmarkkinoiden ulkopuoliseen väestöön, joka kytkeytyy keskeisesti sekä NEET-nuoriin että täsmätyökykyisyyteen. Pohjolan pääkaupunkialueiden vertailua laajennettiin julkaisemalla Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla -katsaus, joka syvensi alueellista työmarkkinakuvaa.

Tutkimusyhteyksiä vahvistettiin osallistumalla sosiologian, sosiaalipolitiikan sekä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviin. NEET-nuoria koskevaa vuoden 2025 erillisteemaa edistettiin kyselyllä, jossa kartoitettiin työllisyyspalveluiden tietotarpeita ja tutkimustiedon hyödyntämistä. Lisäksi vuonna 2025 selvitimme kehittyneiden tekoälyratkaisujen mahdollisuuksia tilasto- ja tutkimustiedon hyödyntämisessä sekä oman tiedontuotannon kehittämisessä.

Vuoden 2025 päätapahtuma Potentiaali esiin – nuorten täsmätyökykyä työmarkkinoille kokosi lokakuussa 120 osallistujaa paikan päälle ja striimin äärelle. Tapahtuma nosti esiin nuorten täsmätyökykyyn liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Ohjelmassa kuultiin puheenvuoroja THL:ltä, Helsingin seudun kauppakamarilta, Työterveyslaitokselta ja Live-säätiöstä sekä käytiin paneelikeskustelu, jossa oli edustettuna Vamlas, Aseman Lapset, Omnia ja NYT sekä lisäksi kokemusasiantuntijana nuori itse. Sisältökumppanina toimi Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin työllisyyspalveluiden hanke Kykyä ja halua töihin.

Syksyllä järjestettiin hanketoimijoille ja kaupunkien työllisyyspalveluille työpaja tulevaisuuden työelämätoiveista täsmätyökykyyn liittyen. Tulokset esiteltiin myöhemmin syksyllä avoimessa webinaarissa. Lisäksi elokuussa pidetty webinaari kokosi yhteen työmarkkinoiden segregaatiota tutkineen hankkeen ja siitä väitöstutkimusta tekevän tutkijan.

Yhteisiä tapahtumia järjestettiin Siirtolaisuusinsituutin ja Työelämän tutkimusyhdistyksen kanssa. Vuoden suurimpia rahoitetun toiminnan tilaisuuksia olivat Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimuksen päätöstilaisuus, Työterveyslaitoksen Kansainväliset hoitajat osaksi työyhteisöä -tilaisuus ja Konkarit töihin -hankkeen lopputilaisuus. Rahoitettujen hankkeiden rinnalla jatkettiin tulosten juurruttamista ja käynnistettiin Mitä kuuluu hankkeelle nyt -juttusarja.