Etusivu Rahoitushaut Hankerahoitus 2027

Hankerahoitus 2027

Seuraava hankerahoitusten hakuaika on 1.12.2026 – 31.3.2027: teemat uudistuvat

Vuoden 2026 osalta päätöskierros on pidetty ja valintoihin voit tutustua täällä: Ami-säätiö rahoittaa kuutta hanketta vuonna 2026

Vuoden 2027 haun hakulomake aukeaa 1.12.2026 ja hakuaika päättyy 31.3.2027 klo 16.

Ami-säätiön ohjelmatyö uudistuu vuoden 2027 aikana. Ammatillinen osaaminen ja sen yhteys työmarkkinoihin nousevat uudistuksessa säätiön ohjelmatyön keskiöön. Uudistettu ohjelmatyö esitellään kokonaisuudessaan syksyllä 2027, mutta uudet teemat ohjaavat jo vuoden 2027 hankerahoitusten hakua. Vuoden 2027 päätöskierroksen teemoihin voit tutustua alla.

Muistathan tilata uutiskirjeemme ja ottaa säätiön LinkedIn-tilin seurantaan, jotta saat ajantasaiset tiedot säätiön apurahoista.

Tulemme järjestämään infotilaisuuden, jossa kerromme teemojen uudistuksesta ja hankerahoituksista:

3.12.2026 klo 8.30-9.30 Webinaari-info: Teemojen uudistaminen ja hankerahoitukset 2027
Voit ilmoittautua tapahtumaan täällä: Webinaari-info: Teemojen uudistaminen ja hankerahoitukset 2027
This event will be held in Finnish. If you have any questions please contact Programme Director Anna-Maija Aalto: anna-maija.aalto@ami.fi or Programme Specialist Mari Oksanen: mari.oksanen@ami.fi.
Huomioithan, että webinaaria ei tallenneta.

Lisäksi tarjoamme vuoden 2027 alussa kaikille yhteisiä puolen tunnin mittaisia hankeklinikoita, joilla käsittelemme yleisesti Ami-säätiön hankerahoitusta, sen hakemista ja arviointikriteereitä. Käsittelemme hankeklinikoilla myös yleisön kysymyksiä. Kaikki hankeklinikat ovat keskenään samanlaisia, eli voit valita sen joka sopii parhaiten omaan kalenteriisi ja hankesuunnittelusi vaiheeseen.

Huomioithan, että hankeklinikoita ei tallenneta. Events below will be held in Finnish.

Mitkä ovat vuoden 2027 hankerahoitushaun teemat?

Vuoden 2027 rahoitushaun päätöskierroksesta eteenpäin Ami-säätiön ohjelmatyössä keskitytään aikuisten ammatilliseen osaamiseen pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Ammatillinen osaaminen ei viittaa pelkästään ammatilliseen koulutukseen, vaan kyse on tätä laajemmasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät ammattiin liittyvä tieto, taidot, käytännön valmiudet ja ammatillinen toimintakyky.​

Vuoden 2027 haussa on kaksi pääkaupunkiseudun aikuisten ammatilliseen osaamiseen liittyvää teemaa. Ne ovat Työmarkkinoiden reunamilta kohti työtä ja Jatkuva oppiminen.

Toivomme näihin teemoihin liittyviä hakemuksia erilaisilta organisaatioilta ja erilaisista näkökulmista. Hanketyöskentely voi kohdistua esimerkiksi yksilöihin, työpaikkoihin, koulutukseen, palveluihin, organisaatioihin, instituutioihin tai työmarkkinoiden rakenteisiin. Meille on tärkeää, että hankkeiden tuottama tieto tai muu lisäarvo integroituu pääkaupunkiseudulle tai muutoin hyödyttää pääkaupunkiseudun toimijoita hanketoteuttajia laajemmin.

Olennaista on hanketyön perusteltu yhteys aikuisten ammatilliseen osaamiseen, pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin ja vähintään toiseen näistä ohjelmatyön teemoista. Hankkeen yhteydestä aikuisiin, ammatilliseen osaamiseen ja pääkaupunkiseutuun voit lukea lisää teemojen alta. Kummankin teeman yhteydessä on alla annettu havainnollistavia esimerkkiaiheita ja ilmiöitä: ne eivät siis muodosta tyhjentävää rajausta. Hanketyö voi ihan yhtä hyvin liittyä myös muihin teemaan perustellusti liittyviin kysymyksiin ja rakentaa yhteyksiä eri näkökulmien ja teemojen välille. 

VUODEN 2027 RAHOITUSHAUN TEEMAT

  1. Työmarkkinoiden reunamilta kohti työtä 

Teemassa on kyse heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, oppivelvollisuusiän ylittäneiden pääsystä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille ammatillisen osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen avulla​.

Teemassa olemme kiinnostuneita hankkeista, jotka lisäävät ymmärrystä ammatillisen osaamisen ja koulutuksen merkityksestä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistymisessä ja hankkeista, jotka ammatilliseen osaamiseen liittyvien pilottien tai muun kehittämistyön kautta edistävät heikommassa työmarkkina-asemassa olevien aikuisten työllistymistä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi täsmätyökykyiset aikuiset, matalasti koulutetut vieraskieliset aikuiset, vailla toisen asteen tutkintoa olevat aikuiset ja pitkäaikaistyöttömät.

Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi 

  • vailla ammatillista tutkintoa olevien ja muiden vähän koulutettujen aikuisten koulutukseen hakeutumiseen ja osallistumiseen pääkaupunkiseudulla
  • työkokemuksen kertymiseen esimerkiksi kesätyöpaikkojen, harjoittelupaikkojen ja muiden mahdollisuuksien myötä
  • pääkaupunkiseudun työllisyyspalvelujen, ammatillisten oppilaitosten ja työnantajien rooleihin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisessä sekä toimijoiden väliseen yhteistyöhön koulutuksesta työelämään siirtymisen tukena

2. Jatkuva oppiminen 

Teemassa on kyse aikuisten ammatillisen osaamisen päivittämisestä ja työn ohella tapahtuvasta uudistamisesta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi​. Teemassa olemme kiinnostuneita hankkeista, jotka lisäävät ymmärrystä jatkuvan oppimisen merkityksestä ammatillisten osaajien työurien, urasiirtymien, osaamisen uudistumisen ja osaavan työvoiman saatavuuden kannalta pääkaupunkiseudulla ja kehittämishankkeista, jotka vahvistavat näitä jatkuvan oppimisen avulla.

Hankkeissa voidaan esimerkiksi 

  • tarkastella ammatillisen jatkuvan oppimisen yhteyksiä työllistymiseen tai urasiirtymiin tai tukea työllistymistä ja urasiirtymiä jatkuvan oppimisen keinoin,
  • tarkastella työuran eri vaiheissa tapahtuvaa osaamisen päivittämistä tai edistää sitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla,
  • tarkastella jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien jakautumista eri työntekijä-, ammatti- ja väestöryhmien välillä tai edistää niiden ryhmien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, joilla on siihen vähemmän mahdollisuuksia

Mietitkö, millainen kytkös hankkeella tulee olla pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin, aikuisväestöön tai ammatilliseen osaamiseen?

  • Se, että rahoitusta hakeva organisaatio tai konsortion jäsenorganisaatiot eivät itse sijaitse pääkaupunkiseudulla, ei ole este hakemiselle. Tärkeää on, että hankkeen tavoitteena on saada aikaan teemoihimme liittyvää myönteistä muutosta pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Ami-säätiön toiminta-alueen rajaus tulee säätiömme historiasta: pääkaupunkiseutu pitää määritelmämme mukaan sisällään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen.
  • Hankkeen tavoitteena tulee olla myönteisen muutoksen tukeminen erityisesti pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla, mutta vaikutukset voivat ulottua koko Suomen alueelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtakunnantasoa tarkastelevassa tutkimushankkeessa tuotetun tiedon/tulosten hyödyntämistä ja levittämistä on suunniteltu toteutettavaksi hankkeessa erityisesti pääkaupunkiseutu huomioiden tai saatujen tulosten merkitystä tullaan arvioimaan hankkeessa erikseen pääkaupunkiseutua koskien.
  • Hankkeessa tulee keskittyä erityisesti aikuisten ammatilliseen osaamiseen, mutta vaikutukset voivat ulottua samalla myös oppivelvollisiin.
  • Ammatillinen osaaminen ei viittaa pelkästään ammatilliseen koulutukseen, vaan kyse on tätä laajemmasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät ammattiin liittyvä tieto, taidot, käytännön valmiudet ja ammatillinen toimintakyky.​ Koulutuksen kontekstissa ammatillinen osaaminen liittyy rajauksemme mukaan erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Vaikutukset voivat kuitenkin samalla kohdistua myös ammattikorkeakouluihin. Huom. tämä temaattinen eli hankkeen aiheeseen liittyvä rajaus ei aseta minkäänlaista rajausta rahoituksen hakijatahon suhteen: ammattikorkeakoulut ja myös yliopistot voivat hakea hankerahoitusta yhtä hyvin kuin toisen asteen ammatilliset oppilaitokset.

Teemoihin liittyvä hankesuunnittelun tarkistuslista:

  1. Liittyykö hankeideasi aikuisten ammatilliseen osaamiseen?

2. Liittyykö hankeideasi pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin?

3. Liittyykö hankeideasi joko heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen edistämiseen tai jatkuvaan oppimiseen?

Jos vastasit kaikkiin kyllä, hae rohkeasti rahoitusta ja ole tarvittaessa meihin yhteydessä!

Miten haen hankerahoitusta?

Hankehakemus laaditaan verkossa

Hankehakemus koostuu lomakkeella toimitettavista tiedoista, liitettävästä hankesuunnitelmasta ja mahdollisista muista liitteistä, kuten hakijatahon tilinpäätöksestä.

Vuoden 2027 hakukierroksen hakulomake avataan sivuillamme 1.12.2026.

Voit kääntää sivujemme Translate -painikkeella (sivun oikea yläkulma) englanniksi tämän Hankerahoitus -infosivun ja myös tulevan hakulomakkeen. Lomakkeen voi myös täyttää englanniksi.

Myös hankesuunnitelmapohjat vuoden 2027 hakua varten tullaan päivittämään ennen hakuajan alkamista. Halutessasi voit tutustua vuoden 2026 hankesuunnitelmapohjiin täältä:
Hankesuunnitelmapohja 2026 tutkimus- ja selvityshankkeisiin
Hankesuunnitelmapohja 2026 kokeilu-, pilotti-, ja skaalaushankkeisiin

Jos hankkeessa on tarkoitus toteuttaa sekä tutkimusta/selvitystä että ratkaisu/pilotti/kokeilu, hakijat voivat arvioida kumpaa hanke on ensisijaisesti ja valita hankehakemuspohjan tämän mukaisesti. Jos hakijat arvioivat, että molemmat puolet hankkeesta ovat keskenään yhtä keskeisiä, tässä tilanteessa voi valita hankehakemuspohjan sen mukaan, kumpi niistä palvelee hankesuunnitelman esittämistä paremmin.

Jos sunnittelet hakua Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan kaupungin edustajana, niin ole yhteydessä ennen kuin aloitat suunnittelun.

Minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta myönnetään?

Hankkeet voivat olla esimerkiksi tieteellistä tutkimusta, selvityksiä tai muuta yleishyödyllistä tiedontuotantoa, kokeiluita, skaalaushankkeita, ratkaisuita tai kyvykkyyksien synnyttämistä.

Meille on tärkeää, että hankkeiden tuottama tieto tai muu lisäarvo integroituu pääkaupunkiseudulle tai hyödyttää pääkaupunkiseudulla toimivia tahoja hakijatahoja laajemmin. Tiedon integroitumiseen on hyvä kiinnittää huomiota jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Kuka voi hakea hankerahoitusta?

Hanketuki myönnetään juridisille yhteisöille tai näistä muodostuvalle konsortiolle hankkeisiin, jotka edistävät säätiön ohjelmatoiminnan painopistealueita. Käytännössä hakijalla täytyy olla Y-tunnus, mutta toiminimet eivät kuitenkaan voi hakea rahoitusta.

Se, että hakijaorganisaatio tai konsortion jäsenorganisaatiot eivät itse sijaitse pääkaupunkiseudulla, ei ole este hakemiselle. Tärkeää on se, että hankkeen tavoitteena on saada aikaan myönteistä muutosta pääkaupunkiseudun työmarkkinoille.

Hankerahoitushakemuksen lähettäjän (eli hakemuslomakkeen täyttäjän) tulee työskennellä hakijaorganisaatiossa, mutta hakemuksen lähettäjän ei tarvitse olla organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö.

Miten päätökset tehdään ja mitä kriteereitä siinä sovelletaan?

Päätöksentekoprosessi

Hankeavustuksista päättää säätiön hallitus apurahatoimikunnan esityksestä. Tarvittaessa säätiö voi hankkia hankesuunnitelmasta asiantuntija-arvion. Lausuntojen sisältö ja niiden laatijat eivät ole julkisia. Hanketuen saajat julkistetaan säätiön verkkosivuilla ja kaikki hakijat saavat tiedon päätöksestä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Merkkaathan osoitteemme apurahat@ami.fi luotetuksi osoitteeksi, niin viestimme eivät joudu roskapostiin.

Hankehakemusten arviointikriteerit:

  1. Hankkeen tuottaman tiedon relevanttius ja muutoskyky ohjelmatyön painopisteiden kannalta sekä sopivuus ohjelmatyön kokonaisuuteen.
  2. Hankkeen kyky integroitua pääkaupunkiseudulle tai tuottaa pääkaupunkiseudulle uutta kyvykkyyttä.
  3. Hankesuunnitelman laatu ja toteutuskelpoisuus.

Seuraavat kysymykset saattavat auttaa yllä olevien arviointikriteerien huomioimisessa:

  • Arviointikriteeriin 1 liittyvät apukysymykset: Mitä teet ja miksi? Mitkä tahot ovat hankkeessa mukana? Mitä tietoa hanke tuottaa ja miksi sitä tarvitaan? Miten olet selvittänyt tiedon tai toiminnan tarpeellisuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla? Miten tuotettava tieto liittyy säätiön ohjelmatyön painopistealueisiin?
  • Arviointikriteeriin 2 liittyvät apukysymykset: Miten hankkeesi tuottamat tiedot tai uudet toimintatavat voivat integroitua pääkaupunkiseudulle ja mikä on hankkeesi rooli siinä? Miten olet varmistanut tiedon integroitumista tai uusien toimintatapojen käyttöönottoa jo hankesuunnitelmaa valmistellessa ja miten varmistat sitä hankeaikana?
  • Arviointikriteeriin 3 liittyvät apukysymykset: Millaiset resurssit hankkeella on ja mikä osa hankkeen kuluista on tarkoitus kattaa säätiön rahoituksella?

Milloin on seuraava päätöskierros?

Seuraava hankerahoituksen päätöskierros pidetään kevään/kesän aikana vuonna 2027. Päätökset tehdään kesän 2027 aikana.

Ami-säätiön ohjelmatyö uudistuu vuoden 2027 aikana. Ammatillinen osaaminen ja sen yhteys työmarkkinoihin nousevat uudistuksessa säätiön ohjelmatyön keskiöön. Uudistettu ohjelmatyö esitellään kokonaisuudessaan syksyllä 2027, mutta uudet tällä sivulla esitellyt teemat ohjaavat jo vuoden 2027 hankerahoitusten hakua. Muistathan tilata uutiskirjeemme ja ottaa säätiön LinkedIn-tilin seurantaan, jotta saat ajantasaiset tiedot säätiön apurahoista.

Vuoden 2027 haku on auki 1.12.2026-31.3.2027 klo 16. Katso sivun yläosasta tiedot infotilaisuudesta, jossa kerromme teemojen uudistuksesta ja hankerahoituksista.

Hankerahoituksella voi tehdä tieteellistä tutkimusta
Rahoitettavat hankkeet voivat olla esimerkiksi tieteellistä tutkimusta, muunlaista yleishyödyllistä tiedontuotantoa tai kokeiluhankkeita.

Voiko hakijana olla konsortio ja tarvitseeko hakemukseen liittää aiesopimuksia?

Hanketuki voidaan myöntää myös konsortiolle, mutta yhden konsortion hakijatahoista on oltava vastuullinen toteuttaja, josta on osoitettu hankkeelle oma vastuuhenkilö.

Konsortio voi tehdä vain yhden hakemuksen samasta hankkeesta. Vastuuorganisaatio ja nimetty vastuuhenkilö toimivat päähakijana vastaten mahdollisen myönnetyn avustuksen käytöstä ja raportoinnista säätiölle ja avustuksen muille osapuolille sekä tarvittaessa muille tahoille, kuten esimerkiksi verottajalle.

Mahdollinen avustus voidaan maksaa vain vastuuhenkilön edustamalle vastuuorganisaatiolle, joka vastaa avustuksen jakamisesta edelleen muille hankkeen osapuolille.

Arviointikriteereiden näkökulmasta on eduksi, jos mahdollisten hankekumppanien kanssa on jo käyty keskusteluita ennen hakemuksen jättämistä. Hakemuksessa on hyvä tuoda esiin, ovatko suunnitellut kumppanit jo sitoutuneet tekemään yhteistyötä hankkeen kanssa, jos rahoitus myönnetään, vai onko kyseessä vasta idea kumppanuudesta. Aiesopimukset liitteenä lasketaan eduksi.

Mitä budjetoinnissa tulisi ottaa huomioon?

Säätiön myöntämä hanketuki voi olla osa suurempaa rahoitusta. Omarahoitusosuus ei ole pakollinen mutta se on toivottava. Omarahoitusosuudeksi voi laskea esimerkiksi toimitilan, laitteiden tai hallinnon kustannuksia.

Huomaathan, että hankkeisiin myönnetty avustus voi olla saajalle arvonlisäverotonta, mikäli verohallinnon ehdot täyttyvät. Säätiö ei kuitenkaan voi taata avustuksen saajalle avustuksen verovapautta.

Budjetoinnin ja raportoinnin yhteydessä on huomattava, että jos rahoitettavassa hankkeessa arvonlisävero vähennetään lopullisista kustannuksista kirjanpidossa, tulee kustannukset esittää arvonlisäverottomina. Arvonlisäveron saa sisällyttää osaksi haettavaa hankeavustusta vain, jos vero jää avustuksen saajan lopulliseksi kustannukseksi.

Kuinka suurta summaa voimme hakea ja kuinka pitkä hanke voi olla?

Säätiö ei ole asettanut hankeavustusten osalta työskentelyajan pituuteen tai avustuksen suuruuteen liittyviä rajoituksia. Työskentelyajan pituus voi vaihdella paljonkin hankkeiden välillä riippuen hankkeen laajuudesta, mutta myös esimerkiksi osa-aikatyöhön tai kokoaikatyöhön liittyvistä valinnoista. Kolmannen arviointikriteerin eli ”Hankesuunnitelman laatu ja toteutuskelpoisuus” mukaisesti myös hankekauden pituutta ja avustussumman suuruutta arvioidaan osana kokonaisuutta.

Edellisillä päätöskierroksilla myönnettyjä summia ja hankkeiden kestoja pystyt tarkastelemaan esimerkiksi Hankkeet ja myönnetyt apurahat -sivulla: Hankkeet ja myönnetyt apurahat – Ami-säätiö.

Kuinka moni hakija saa rahoituksen?

Ami-säätiö uudisti toimintaansa vuonna 2020 ja on jakanut hankeavustuksia sekä henkilökohtaiseen työskentelyyn myönnettäviä tutkimusapurahoja vasta muutaman vuoden. Näin ollen hakijamäärät ovat olleet kasvussa joka vuosi, ja keskimääräistä hakemusmäärää tai arviota hakemusten määrästä seuraavalla päätöskierroksella on vaikea antaa etukäteen.

Mistä saan tukea hakemiseen?

Keskusteluajat

Tarjoamme taas keskusteluaikoja joulukuusta 2026 eteenpäin.

Tarjoamme hankehakijoille mahdollisuutta keskustella säätiön kanssa hankehakemuksesta ennen sen jättämistä. Tällöin voit saada säätiön edustajien ensikäden näkökulmia hankehakemukseen. Tapamme on kerännyt runsaasti myönteistä palautetta ja suosittelemme sen käyttöä.

Olethan kuitenkin ajoissa liikkeellä suhteessa toivomaasi aikatauluun, sillä aikoja on rajoitetusti tarjolla. Tietoa keskusteluun hakeutumisesta ja valmistautumisesta löydät täältä: Keskusteluohjeet – Ami-säätiö.

Hankeklinikat

Lisäksi tarjoamme kaikille yhteisiä puolen tunnin mittaisia hankeklinikoita, joilla käsittelemme yleisesti Ami-säätiön hankerahoitusta, sen hakemista ja arviointikriteereitä. Käsittelemme hankeklinikoilla myös yleisön kysymyksiä. Kaikki hankeklinikat ovat keskenään samanlaisia, eli voit valita sen joka sopii parhaiten omaan kalenteriisi ja hankesuunnittelusi vaiheeseen.

Järjestämme hankeklinikoita jälleen vuoden 2027 alussa seuraavasti:

Rahoittettavat hankkeet hyödyttävät työmarkkinoita

Mitä tapahtuu myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen ja milloin avustus maksetaan?

Avustuksen käyttö ja ehdot

Hankeavustusta on alettava käyttää pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä myönteisen päätöksen saamisesta. Hankeavustuksen saajien kanssa solmitaan sopimus, jossa määritellään tarkemmin rahoituksen ehdot, kuten maksatuksen aikataulu, väli- ja loppuraportointi ja yhteistyön muodot. Myös hankkeen aloituksen tarkka aika määritellään sopimuksessa. Rahoitusta ei myönnetä takautuvasti.

Pääsääntöisesti avustus maksetaan seuraavasti:

Kun myönnetty summa on 15 000 euroa tai alle, summa maksetaan kokonaisuudessaan jälkikäteen.

Kun myönnetty summa on yli 15 000 euroa, maksetaan alussa 25 prosenttia kokonaissummasta, väliraportoinnin jälkeen 50 prosenttia ja loppuraportoinnin jälkeen 25 prosenttia.

Kun summa on yli 100 000 euroa, maksetaan alussa 25 prosenttia kokonaissummasta, kahden väliraportoinnin jälkeen kummankin jälkeen 25 prosenttia ja loppuraportoinnin jälkeen 25 prosenttia.

Haluamme tiedon kautta edistää ohjelmamme painopistealueita, joiden tekemiseen tarvitaan laaja joukko eri tahoja. Siksi edellytämme, että rahoittamamme hankkeen tuottama tieto on avoimesti kaikkien saatavilla, jotta tieto on myös muiden hyödynnettävissä.

Avustuksen saaja sitoutuu julkistamaan hankkeen tulokset ja edistämään myös muilla tavoin tiedon hyödyntämistä ja juurtumista käytännön toimintaan. Säätiö tukee tässä tehtävässä avustuksen saajaa.

Säätiö on kiinnostunut olemaan hankkeiden kumppanina ja viestimään sekä hankevaiheesta että lopullisista tuloksista ja auttamaan tiedon hyödyntämisen tehtävässä – tämä edellyttää luonnollisesti yhteistyötä myös avustuksen saajan taholta.

Myönnetty avustus siirtyy maksatukseen sopimuksessa sovitun aikataulun mukaisesti ehtojen täyttyessä. Väliraportoinnin sisällöstä sovitaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Lisäksi väliraportointiin liitetään siihenastinen hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaavan tahon allekirjoittama hankekirjanpito tai muu talousselvitys.

Loppuraportointi koostuu selvityksestä ja talousselvityksestä. Selvityksessä esitellään tulokset ja yhteenveto tuloksista. Lisäksi tulee pohtia tulosten hyödyntämisen edistämistä hankkeen aikana ja tulosten hyödyntämismahdollisuuksia myös hankkeen päättymisen jälkeen. Loppuraportti laaditaan hakijatahon omaa visuaalista ilmettä noudattaen ja se julkaistaan säätiön verkkosivuilla.

Keskeytys ja takaisinperintä

Jos hankerahoituksen saaja ei ole toteuttanut avustushakemuksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut avustuksensaajan kanssa solmittua sopimusta, myönnetty apuraha voidaan keskeyttää ja periä takaisin. Muutokset hankesuunnitelmaan ja sopimukseen ovat mahdollisia, mutta ne on tehtävä kirjallisesti säätiön kanssa. Ole siis viipymättä yhteydessä säätiöön, jos hankkeesi ei etene suunnitelman tai sopimuksen mukaisesti.