Monikulttuurinen työvoima
Monimuotoisuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin lähemmäs meidän arkeamme. Moni kokee silti ulkopuolisuutta. Suomi monimuotoistuu ja monikulttuurinen työpaikka on jo arkipäivää monilla palvelualoilla, kuten myös terveydenhuollossa. Tästä huolimatta yhteiskunnallinen ilmapiiri monimuotoisuuden ympärillä näyttää ottaneen takapakkia.
Maahanmuuttokriittisyys on ilmiö, jonka yhteydessä yhteiskunnallisen eriytymisen syventäminen näyttää tulleen entistä hyväksytymmäksi. Huoli uusien tulijoiden kotoutumisesta ja toisaalta jo maassa olevien yhteiskunnallisesta osallistumisesta on aiheellinen. Suomessa työvoimapula tulee korostumaan erityisesti vuosikymmenen loppua kohden, kun suuri määrä työikäisiä eläköityy. On mahdollista, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja koulutukseen kohdistetut leikkaukset voivat myöhemmin aiheuttaa seurauksia, joita emme vielä täysin osaa ennustaa.
Voiko yritysmaailmalle sysätä kaikkea vastuuta?
Yritysmaailman rooli kotiuttamisen keinona on ollut huomattava. Moni maahan muuttanut on työllistynyt palvelualoille hyvin lyhyessäkin ajassa. Aivan ongelmatonta se ei kuitenkaan ole. Moni työllistyy heikolla kielitaidolla ja pärjää työtehtävien suorittamisessa, mutta elämä jää yksitoikkoiseksi ilman sosiaalisia suhteita. Työ on tärkeä kotoutumisen väline, mutta työ ei yksin kotouta. Tullakseen aidosti osaksi yhteiskuntaa ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita ja muita aktiviteetteja, joista saa merkitystä elämään. Työn lisäksi kielellinen tuki ja sosiaalisten suhteiden rakentuminen mahdollisimman varhain tukevat kokonaisvaltaista kotoutumista ja kiinnittymistä niin työyhteisöön, kuin muihin yhteiskunnan yhteisöihin.
Mikä ratkaisuksi?
TE25- uudistuksen myötä kotoutumiskoulutus saa kaverikseen pakollisen yhteiskuntaorientaatio-mentoroinnin, josta olen toiveikas. Pitkäjänteisyys on tässäkin avainasemassa. Yhteiskuntaorientaation ei tulisi olla vain pulpetilla haaveilua suomalaisuudesta, vaan sen tulisi tarjota mahdollisuuksia päästä aidosti osaksi yhteiskuntaa, kunnioittaen henkilön etnisyyttä ja alkuperää. Olen paljon puhunut myös yhteisöllisyyden tärkeydestä, vaikka ajassa, jossa individualismi tuntuu olevan kaiken keskiössä, ne tuntuvat ontoilta puheilta. Tästä huolimatta jokainen yritys on yhteisö ja siksi yrityskulttuurin kehittäminen monikulttuurisen työvoiman ylläpitämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Siksi haastankin yrityksiä kouluttamaan yhteiskuntaorientaation asiantuntijoita, jolloin yritysten rooli kotouttajina voisi olla aidosti kokonaisvaltainen ratkaisu. Kukapa meistä ei toivoisi ikiomaa mentoria työpaikalla?
Maahanmuuton tukemisessa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää työelämän, kielen oppimisen ja sosiaalisen integroitumisen. Pelkkä työllistyminen ei riitä, vaan kotoutumisen tulee olla prosessi, joka auttaa ihmisiä löytämään paikkansa niin työyhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Tämä edellyttää paitsi yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän panostuksia, myös yritysten aktiivista roolia. Tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia toimintamalleja, jotka huomioivat maahanmuuttajien moninaiset taustat ja tarjoavat heille mahdollisuuksia kehittyä, osallistua ja juurtua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin varmistamme, että maahanmuutosta tulee voimavara, joka rikastuttaa työelämää ja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.