Etusivu Ohjelmatyö Tietoa Pohjolan työmarkkinoista NEET-nuoret Pohjolassa (sivusto päivittyy)

NEET-nuoret Pohjolan pääkaupunkialueilla

NEET on lyhenne englannin kielen sanoista Not in Employment, Education, or Training. Termiä käytetään kuvaamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuutta samanikäisestä väestöstä. Yleisimmin NEET-nuorista tai NEET-asteesta puhuttaessa tarkastellaan ikäluokkia 15–24 tai 15–29.

Pohjoismaiden välisen vertailun perusteella tiedetään, että NEET-aste on pysytellyt Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Virossa NEET-aste on sen sijaan ollut Suomea korkeammalla tasolla, mutta laskusuunta on ollut voimakas.

Eurostat: Young people neither in employment nor in education and training (NEET rates by country). 2014-2023.

NEET-nuoret pääkaupunkiseudulla

Pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen NUTS 2 -alueita tarkasteltaessa tarkasteltaessa käy ilmi, että NEET-aste on Tukholman läänissä huomattavan matalalla tasolla. Uudellamaalla aste on kuitenkin ollut Pohjoismaiden korkein suurimman osan ajasta vuosina 2014–2023.

Eurostat: Young people neither in employment nor in education and training (NEET rates). NUTS 2 regions 2014-2023.

Pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen NUTS 2 -alueita vertailtaessa on selvää, että NEET-aste on Uudellamaalla korkeimmalla tasolla ja Tukholman läänissä matalimmalla tasolla. Tästä syystä on kiinnostavaa tarkastella Suomen pääkaupunkiseudun tilannetta tarkemmin ja verrata sitä Tukholman läänin neljään suurimpaan kuntaan: Tukholmaan, Huddingeen, Nackaan ja Haningeen. Alla olevista kuvaajista nähdään, että pääkaupunkiseudun suurimmissa kunnissa NEET-aste on pysytellyt selvästi yli 9 % tasolla, kun taas Tukholman läänin suurimmissa kunnissa NEET-aste ei ole ylittänyt 9 %
tasoa kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Alla olevan kuvaajan NEET-nuorten osuudet on laskettu Suomen pääkaupunkiseudun kuntien osalta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen pohjalta. Tukholman läänin neljän suurimman kunnan tiedot perustuvat Myndigheten för ungdoms -och civilsamhällesfrågor -viranomaisen tiedoista, jotka perustuvat Ruotsin tilastokeskuksen eli SCB:n ja sosiaalivakuutuksista vastaavan Försäkringskassan tietoihin. Huomioitavaa on ruotsalaisten tilastojen kattavan ikäluokan 16-24 ja Suomen tilastojen kattavan ikäluokan 15-24.

Nuorisotyöttömyys

Käsite työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista on kehitetty kuvaamaan nuorten tilannetta paremmin verrattuna nuorisotyöttömyyden mittaamiseen. Voimme kuitenkin tehdä vertailevan katsauksen nuorisotyöttömyyteen pohjoismaisen vertailun kannalta. NEET-nuoren osuus on pohjoismaisessa mittakaavassa Suomen pääkaupunkiseudulla vertailualueita korkeammalla tasolla.

Eurostatin nuorisotyöttömyyden tilastointi (kuva alla) osoittaa Uudenmaan maakunnan ja Tukholman läänin nuorisotyöttömyyden olleen vuonna 2023 samalla tasolla ja Uudenmaan tilanteen olleen Tukholman lääniä paremman usean vuoden ajan. Tilannetta onkin mielenkiintoinen, sillä NEET-aste on Tukholman läänissä merkittävästi matalampi Uudenmaan tilanteeseen verrattuna. Oslon alueen nuorisotyöttömyys on sen sijaan ollut omaa luokkaansa, eli hyvin matalalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Eurostatin tilastointi eroaa kansallisista rekisteritilastoista, joten niiden pohjalta täysin suoraan vertailua ei voida tehdä eri maiden välillä. Työttömyyden tilastoinnissa on eroa myös eri maiden sisällä. Alla kuvassa Tukholman läänin työttömyysasteet perustuen SCB:n rekisteriaineistoon (BAS), joka luvut ovat eroavat ensimmäisen kuvan Eurostatin tilastoinnista. Huomioitavaa Ruotsin rekisteriaineistosta on, ettei nuoren ikäluokkien työttömyys juuri eroa 20-64-vuotiaan väestön työttömyysasteesta.

Suomen pääkaupunkiseudun osalta päivitämme tiedot rekisteriaineistosta tänne joulukuun 2024 kuluessa Tilastokeskuksen toimitettua aineistoa.

Lähde: SCB, Befolkningens arbetsmarknadsstatus (BAS)

Mitä tiedämme pääkaupunkiseudun NEET-nuorista?

Tilastollisesti NEET-nuoret voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmää; työttömät, eläkkeellä olevat ja muut työvoima ulkopuolella olevat. Muut työvoiman ulkopuolella olevat ovat henkilöitä, jotka eivät ole työssä, työttömiä työnhakijoita, opiskelijoita tai eläkeläisiä.

Muut työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt ovat:

  • Työvoimapoliittisissa aktiivipalveluissa olevat.
  • Omaisuustuloilla elävät.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten kotivanhemmat.
  • Kotona vanhempiensa luona asuvat aikuiset.
  • 16 – 29-vuotiaat ilman tutkintoa olevat nuoret, eivät asu vanhempiensa luona.
  • Vailla vakinaista asuntoa olevat.
  • Muut tuntemattomat.

MDI:n ja Owal Groupin vuonna 2022 Opetushallitukselle tekemä selvitys osoittaa, että suurin työvoiman ulkopuolella oleva ryhmä kuuluu luokkaan ”muut tuntemattomat”. Selvityksessä tarkasteltiin työvoiman ulkopuolista työikäistä väestöä valtakunnallisesti.

Tilastokeskuksen toimittamat tiedot Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen osalta vuodelta 2022.

Yksi merkittävimmistä riskitekijöistä, joka altistaa nuorena pitkäaikaistyöttömyydelle, on toisen asteen koulutuksen suorittamatta jättäminen. Alla olevassa kuvaajassa esitetään 20–29-vuotiaiden osuus väestöstä, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai jonka koulutustaso on tuntematon Suomen ja Ruotsin pääkaupunkialueilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja SCB:n (Ruotsin tilastokeskus) tilastoihin. Lukuja vertaillessa on tärkeää huomioida Suomen ja Ruotsin koulutusjärjestelmien väliset erot.

Miksi olemme kiinnostuneita pitkittyneen NEET-statuksen nuorista?

Ami-säätiön strategian mukaisesti haluamme rakentaa Suomen pääkaupunkiseudulle Pohjolan parhaat työmarkkinat. Tavoitteen saavuttamiseksi on pääkaupunkiseudun NEET-aste saatava laskemaan verrokkialueita matalammalle tasolle, sillä pitkittyneellä NEET-statuksella on tutkimusten mukaan useita negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoiden ja yksilön näkökulmasta:

  • Pitkittynyt NEET-status nuoruudessa lisää työttömyysjaksojen riskiä myös myöhemmällä iällä.
  • Kouluttamattomuus lisää riskiä ajautua matalapalkkaisiin ja epävakaisiin työsuhteisiin.
  • Pitkittynyt NEET-status lisää riskiä nuorten syrjäytymiselle.
  • Syrjäytymisestä aiheutuu yksilölle negatiivisia vaikutuksia taloudellisesti ja sosiaalisesti.
  • Kouluttamattomuus laskee pääkaupunkiseudun työvoiman osaamistasoa.
  • Nuorissa menetetään paljon potentiaalia, mikäli he eivät pääse kiinnittymään työmarkkinoille.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan ajan pitkittymistä ennustavat tutkimusten mukaan muun muassa seuraavat riskitekijät:

  • Vanhempien heikko sosioekonominen asema.
  • Koulunkäyntivaikeudet.
  • Koulupudokkuus.
  • Päihdeongelmat.
  • Ylivelkaantuneisuus.
  • Kokemukset koulukiusatuksi tulemisesta.
  • Lastensuojelun toimenpiteiden kohteena oleminen.
  • Nuorella iällä tehdyt rikokset.
  • Nuoren pitkäaikaissairaus tai vamma.
  • Maahanmuuttajatausta.

Lisää aiheesta Ami-säätiön verkkosivuilla:

Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka edistävät nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä koulutukseen ja työmarkkinoille (ami.fi/avustukset).