Ami-säätiö on muutossäätiö. Tarkoituksemme on parantaa pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta sekä tukea työmarkkinoiden toimivuutta. Siksi rahoitamme tutkimusta, joka tuottaa uutta tietoa ammatillisen osaamisen ja työmarkkinoiden suhteesta. Emme halua ainoastaan lisätä tutkimustiedon määrää, vaan edistää sitä, että tieto saavuttaa ne toimijat, jotka voivat hyödyntää sitä päätöksenteossa, koulutuksessa, palveluissa ja työelämässä.
Vuonna 2027 myönnämme henkilökohtaisia apurahoja väitöskirja- ja post doc -tutkimukseen, joka liittyy yhteen tai useampaan alla esitellyistä teemoista. Rahoitettavalta tutkimukselta odotamme tieteellistä laatua, yhteiskunnallista merkitystä, yhteyttä pääkaupunkiseutuun sekä uskottavaa näkemystä siitä, miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää. Toivomme hakemuksia tutkijoilta, joilla on aito kiinnostus viestiä tutkimuksestaan ja sen tuloksista myös tiedeyhteisön ulkopuolelle sekä käydä vuoropuhelua tutkimustiedon mahdollisten hyödyntäjien kanssa.
Vuoden 2027 haussa painotamme erityisesti post doc -tutkimusta ja tavoittelemme etenkin 12–24 kuukauden mittaisia post doc -rahoituskausia.
Apurahat ovat haettavissa ajalla 1.12.2026–29.1.2027. Hakulomake aukeaa 1.12.2026. Tutustuthan huolella alla olevaan hakuilmoitukseen ennen hakemuksen jättämistä.
Järjestämme väitöskirja- ja post doc -hakijoille yhteisen Teams-infotilaisuuden haun aikana. Lisäksi post doc -hakijoilla on mahdollisuus varata henkilökohtainen keskusteluaika Ami-säätiön asiantuntijan kanssa ennen hakemuksen jättämistä. Lisätiedot infotilaisuudesta ja keskusteluajoista löydät alempaa tältä sivulta.
Ami-säätiön juuret ovat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ja säätiö on edelleen toinen Suomen suurimman aikuiskouluttajan Taitotalon omistajista. Taustamme vuoksi olemme erityisen kiinnostuneita ammatillisesta osaamisesta ja sen yhteydestä pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden toimivuuteen ja uudistumiseen.
Rahoittamamme tutkimus ei kuitenkaan rajaudu Taitotaloon, ammatilliseen aikuiskoulutukseen tai tiettyyn koulutuksen järjestäjään.
Ami-säätiön ohjelmatyö uudistuu vuoden 2027 aikana. Ammatillinen osaaminen ja sen yhteys työmarkkinoihin nousevat uudistuksessa säätiön ohjelmatyön keskiöön.
Uudistettu ohjelmatyö esitellään kokonaisuudessaan syksyllä 2027, mutta uudet teemat ohjaavat jo vuoden 2027 henkilökohtaisten tutkimusapurahojen hakua. Tämän vuoksi tällä sivulla esitetyt teemat poikkeavat muualla verkkosivuillamme vielä näkyvistä ohjelmatyön painopisteistä.
Toivomme hakemuksia eri tieteenaloilta ja erilaisista näkökulmista. Teemoja voi lähestyä erilaisin tutkimusmenetelmin, ja myös monitieteiset lähestymistavat ovat tervetulleita.
Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi yksilöihin, työpaikkoihin, koulutukseen, palveluihin, organisaatioihin, instituutioihin tai työmarkkinoiden rakenteisiin. Ami-säätiön ohjelmatyön teemoissa painopiste on oppivelvollisuusiän ylittäneissä, mutta tutkimuksen tulokset ja niiden mahdolliset hyödyt voivat ulottua myös oppivelvollisiin. Olennaista on tutkimuksen perusteltu yhteys ammatilliseen osaamiseen, työmarkkinoihin ja vähintään yhteen Ami-säätiön teemaan.
Kummanki teeman yhteydessä esitetyt näkökulmat kuvaavat tutkimuskysymyksiä ja ilmiöitä, joista Ami-säätiö on erityisen kiinnostunut. Ne eivät muodosta tyhjentävää rajausta. Tutkimus voi käsitellä myös muita teemaan perustellusti liittyviä kysymyksiä ja rakentaa yhteyksiä eri näkökulmien ja teemojen välille.
Työmarkkinoiden reunamilta kohti työtä
Teemassa olemme kiinnostuneita tutkimuksesta, joka lisää ymmärrystä ammatillisen osaamisen ja koulutuksen merkityksestä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien, kuten esimerkiksi täsmätyökykyisten, matalasti koulutettujen vieraskielisten, vailla toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä ja työmarkkinoille kiinnittymisessä.
Tutkimus voi tarkastella esimerkiksi
- vailla ammatillista tutkintoa olevien ja muiden vähän koulutettujen aikuisten koulutukseen hakeutumiseen ja osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja.
- oppimisen tuen, opiskelukyvyn ja koulutuksen keskeyttämisen yhteyksiä koulutus- ja työmarkkinapolkuihin.
- työllisyyspalvelujen, ammatillisten oppilaitosten ja työnantajien rooleja sekä niiden välisen yhteistyön merkitystä koulutuksesta työelämään siirtymisessä.
- ammatillisen koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen yhteyksiä työllistymiseen, työmarkkina-asemaan ja työurien kehitykseen.
- heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työelämäkokemuksen karttumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä työelämäkokemuksen merkitystä myöhemmälle työllistymiselle. Tarkastelu voi kohdistua esimerkiksi työssäoppimisjaksoihin, kesätöihin ja ensimmäisiin koulutuksen jälkeisiin työsuhteisiin.
Jatkuva oppiminen
Teemassa olemme kiinnostuneita tutkimuksesta, joka lisää ymmärrystä ammatillisen jatkuvan oppimisen merkityksestä työurien, urasiirtymien, osaamisen uudistumisen ja osaavan työvoiman saatavuuden kannalta.
Tutkimus voi tarkastella esimerkiksi
- ammatillisen jatkuvan oppimisen yhteyksiä urasiirtymiin, työllisyyteen ja työmarkkina-aseman muutoksiin.
- työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen vaikuttavia tekijöitä.
- ammatillisten osaajien osallistumista jatkuvaan oppimiseen sekä osallistumista selittäviä, tukevia ja rajoittavia tekijöitä.
- jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien jakautumista eri työntekijä-, ammatti- ja väestöryhmien välillä.
Rahoitamme tieteellistä väitöskirja- ja post doc -tutkimusta, joka tuottaa uutta tietoa ammatillisen osaamisen ja työmarkkinoiden suhteesta.
Tutkimuksen tulee liittyä vähintään yhteen vuoden 2027 haun kahdesta teemasta ja sillä tulee olla perusteltu yhteys pääkaupunkiseutuun.
Yhteys pääkaupunkiseutuun
Yhteys pääkaupunkiseutuun voi muodostua esimerkiksi tutkimuksen kohteesta, aineistosta, toimintaympäristöstä, yhteistyötahoista tai tulosten hyödyntämismahdollisuuksista.
Tutkimus voi olla valtakunnallista tai kansainvälistä, jos hakija perustelee, miksi sen tuottama tieto on merkityksellistä pääkaupunkiseudulle.
Tutkimuksen luonne ja hyödynnettävyys
Rahoitettava tutkimus voi olla empiiristä, teoreettista tai menetelmällistä. Kannustamme erityisesti systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin, meta-analyyseihin ja muihin tutkimusnäyttöä kokoaviin synteeseihin, kun ne tuottavat haun teemojen kannalta uutta ymmärrystä tai uusia johtopäätöksiä. Tällainen tutkimus voi auttaa jäsentämään hajanaista tutkimustietoa, arvioimaan aiemman tutkimusnäytön vahvuutta, tunnistamaan tiedollisia katvealueita ja edistämään tutkimustiedon kumuloitumista.
Olemme kiinnostuneita tutkimuksesta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja joka tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ammatilliseen osaamiseen ja työmarkkinoihin liittyvässä päätöksenteossa, koulutuksessa, palveluissa tai työelämässä.
Tutkimuksen ei tarvitse tuottaa välitöntä käytännön ratkaisua tai toimintamallia. Myös ilmiöiden, mekanismien, yhteyksien ja vaikutusten parempi ymmärtäminen, vakiintuneiden käsitysten arvioiminen tai jatkotutkimuksen suuntaaminen voivat muodostaa tärkeän perustan myöhemmälle päätöksenteolle ja kehittämiselle
Yhteistyö käytännön toimijoiden kanssa
Painotamme tutkimuksen selkeää kytkentää työelämään. Kannustamme erityisesti tutkimukseen, jossa tutkimuskysymykset nousevat työelämän, työnantajien, työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen tai työllisyyspalvelujen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä ja jossa tutkimusta toteutetaan tutkimusasetelman kannalta tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa.
Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi yritykset ja muut työnantajat, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset, työllisyysalueet, KEHA-keskus, Elinvoimakeskus, Opetushallitus sekä muut tutkimusaiheen kannalta keskeiset toimijat.
Yhteistyö voi liittyä esimerkiksi tutkimusaineistojen muodostamiseen, tutkimuskysymysten tarkentamiseen, tutkimuksen toteuttamiseen tai tutkimustulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen.
Yhteistyön tulee palvella tutkimuksen tavoitteita ja tutkimusasetelmaa sekä kunnioittaa tutkijan tieteellistä riippumattomuutta. Yhteistyökumppanin mukanaolo ei ole apurahan hakemisen edellytys.
Huomioimme, että esimerkiksi systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa, meta-analyyseissä ja muissa tutkimusnäyttöä kokoavissa tutkimuksissa yhteistyön tarve ja muodot voivat poiketa empiirisestä tutkimuksesta.
Kenelle apuraha on tarkoitettu?
Väitöskirja-apurahaa voi hakea väitöskirjatutkija, jolla on voimassa oleva jatko-opinto-oikeus yliopistossa. Apurahaa voi hakea väitöskirjatyön eri vaiheissa.
Tutkimuksen tulee liittyä vähintään yhteen vuoden 2027 haun teemaan ja täyttää tällä sivulla kuvatut rahoituksen yleiset edellytykset.
Apurahan määrä
Väitöskirjatutkijoille myönnettävän apurahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain vahvistaman verovapaan apurahan enimmäismäärän mukaisesti. Vuonna 2026 enimmäismäärä on 27 129,93 euroa. Vuoden 2027 apurahan suuruus vahvistuu loppuvuodesta 2026, kun Verohallinto julkaisee seuraavan vuoden verovapaan apurahan enimmäismäärän.
Apurahakauden kesto ja jatkorahoitus
Väitöskirja-apurahaa voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi yhdellä hakukierroksella. Samaan väitöskirjatutkimukseen voi saada Ami-säätiön rahoitusta yhteensä enintään 36 kuukaudeksi.
Mahdollista jatkorahoitusta haetaan jokaisella hakukierroksella erikseen. Aikaisemmin myönnetty apuraha ei takaa jatkorahoitusta, vaan hakemus arvioidaan uudelleen suhteessa haun teemoihin, arviointikriteereihin ja muihin hakemuksiin.
Pakollinen todistus jatko-opinto-oikeudesta
Hakemukseen tulee liittää Oma Opintopolku -palvelusta ladattu liite, josta käy ilmi hakijan voimassa oleva jatko-opinto-oikeus.
Jos jatko-opinto-oikeus on ulkomaisessa yliopistossa eikä tieto ole saatavilla Oma Opintopolku -palvelussa, hakemukseen liitetään vastaava yliopiston myöntämä todistus.
Väitöskirjatutkija voi halutessaan liittää hakemukseensa myös suosituskirjeen.
Kenelle apuraha on tarkoitettu?
Post doc -apurahaa voi hakea tohtorintutkinnon suorittanut tutkija väitöksen jälkeiseen itsenäiseen tutkimukseen.
Hakemiselle ei ole asetettu väitöksestä kuluneeseen aikaan perustuvaa rajaa.
Tutkimuksen tulee liittyä vähintään yhteen vuoden 2027 haun teemaan ja täyttää tällä sivulla kuvatut rahoituksen yleiset edellytykset.
Jos tohtorintutkinto ei ole valmistunut hakuajan päättymiseen mennessä, post doc -apurahaa voi hakea, jos väitöksen ajankohta on jo vahvistettu. Hakemukseen tulee tällöin liittää yliopiston allekirjoittama dokumentti, josta ilmenee väitöksen ajankohta. Tämä tieto tulee tuoda selkeästi esille myös hakulomakkeessa.
Post doc -apurahatyöskentely voi alkaa vasta tohtorintutkinnon valmistuttua.
Apurahan määrä
Post doc -tutkijoille myönnettävän apurahan suuruus on 1,25-kertainen Verohallinnon vuosittain vahvistamaan verovapaan apurahan enimmäismäärään nähden. Vuonna 2026 tämän perusteella laskettu 12 kuukauden apuraha on 33 912,41 euroa. Vuoden 2027 apurahan suuruus vahvistuu loppuvuodesta 2026, kun seuraavan vuoden verovapaan apurahan enimmäismäärä julkaistaan
Apurahakauden kesto
Post doc -apurahaa voidaan myöntää samaan tutkimukseen yhteensä enintään 24 kuukaudeksi.
Haemme erityisesti tutkimuksia, joille haetaan 12–24 kuukauden mittaista rahoitusta. Rahoitusta voi hakea myös lyhyemmälle, tutkimussuunnitelman kannalta perustellulle ajanjaksolle.
Hakija voi hakea koko 24 kuukauden rahoituskauden yhdellä hakukierroksella tai hakea ensin lyhyempää kautta ja myöhemmin jatkorahoitusta jäljellä olevalle ajalle.
Jokainen jatkorahoitushakemus arvioidaan itsenäisesti. Aikaisemmin myönnetty apuraha ei takaa jatkorahoitusta.
Pakolliset suosituskirjeet
Post doc -vaiheen tutkijan tulee liittää hakemukseensa kaksi suosituskirjettä tohtorin tutkinnon suorittaneilta henkilöiltä.
Näistä vähintään toisen suosituksen tulee olla yliopistoon työsuhteessa olevalta professorilta tai apulaisprofessorilta.
Suosituskirjeet ovat pakollinen osa post doc -hakemusta, ja niiden puuttuminen voi estää hakemuksen käsittelyn.
Mahdollisuus keskustella tutkimusideasta ennen hakemuksen jättämistä
Post doc -apurahan hakija voi halutessaan varata noin 30 minuutin keskusteluajan Ami-säätiön asiantuntijan kanssa ennen hakemuksen jättämistä.
Keskustelussa voi esittää kysymyksiä haun teemoista, hakuehdoista ja arviointikriteereistä sekä pohtia oman tutkimusidean yhteyttä Ami-säätiön vuoden 2027 tutkimusteemoihin.
Keskustelu on vapaaehtoinen eikä siihen osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaikuta hakemuksen arviointiin. Keskustelussa ei arvioida ennakkoon tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, hakemuksen menestymisen todennäköisyyttä tai tulevaa rahoituspäätöstä.
Keskusteluaikoja on tarjolla rajallinen määrä, ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos haluat varata keskusteluajan, ota yhteyttä Ami-säätiön työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saariseen: henry.saarinen@ami.fi.
Ami-säätiö haluaa tutkimuksen rahoittamisen lisäksi edistää sitä, että tutkimuksen tuottama tieto tavoittaa ne toimijat, joille se on merkityksellistä ja jotka voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan, päätöksenteossa tai työelämän ja ammatillisen osaamisen kehittämisessä.
Hakemukseen liitetään vuorovaikutussuunnitelma, jossa hakija kuvaa tutkimustiedon suunniteltua hyödyntämistä, tutkimuksen keskeisiä kohderyhmiä sekä tutkimukseen liittyvää vuorovaikutusta ja viestintää.
Suunnitelmassa ei edellytetä tutkimuksen välittömiä käytännön vaikutuksia. Olennaista on, että hakija on pohtinut, kenelle tutkimuksen tuottama tieto on merkityksellistä, mihin sitä voitaisiin käyttää ja miten tutkimuksen ja tiedon mahdollisten käyttäjien välille voidaan rakentaa vuorovaikutusta.
Mitä vuorovaikutussuunnitelmassa tulee kuvata?
- Miten tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää?
Kuvaa, millaisiin kysymyksiin tutkimuksesi tuottaa uutta tietoa ja millaisessa toiminnassa, päätöksenteossa tai kehittämisessä tätä tietoa voitaisiin hyödyntää.
Pohdi esimerkiksi
- millaista uutta ymmärrystä tutkimus tuottaa
- mihin nykyiseen tietotarpeeseen tutkimus vastaa
- millaisiin toimintatapoihin, päätöksiin tai jatkotutkimukseen tulokset voivat tuoda uutta tietoa
- millaisia mahdollisia käyttötarkoituksia tutkimustuloksilla on tutkimusyhteisön ulkopuolella.
- Systemaattisten kirjallisuuskatsausten, meta-analyysien ja muiden tutkimusnäyttöä kokoavien tutkimusten kohdalla voit pohtia erityisesti, miten tutkimuksesi kokoaa ja arvioi aiempaa tutkimustietoa, edistää tiedon kumuloitumista sekä auttaa tunnistamaan tutkimusnäytön katvealueita ja uusia tutkimustarpeita.
Tutkimuksen ei tarvitse tuottaa valmista toimintamallia tai ratkaisua. Myös ilmiöiden, mekanismien ja syy-yhteyksien parempi ymmärtäminen voi muodostaa tärkeän perustan myöhemmälle päätöksenteolle ja kehittämiselle.
- Kenelle tutkimustieto on erityisen merkityksellistä?
Tunnista tutkimuksesi kannalta 2–4 keskeistä toimijaa tai toimijaryhmää, joille tutkimuksen tuloksista voisi olla erityistä hyötyä.
Näitä voivat olla esimerkiksi
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset
- opettajat, ohjaajat ja muut koulutuksen ammattilaiset
- työllisyysalueet, KEHA-keskus, Elinvoimakeskus
- yritykset, työnantajat ja työmarkkinajärjestöt
- kunnat, hyvinvointialueet tai muut julkiset organisaatiot
- ministeriöt tai Opetushallitus
- tutkimusaiheen kannalta keskeiset järjestöt tai muut asiantuntijaorganisaatiot.
Kuvaa kunkin keskeisen toimijan tai toimijaryhmän osalta
- miksi juuri tämä toimija on tutkimuksesi kannalta merkityksellinen
- millaista tutkimustietoa se voisi hyödyntää
- miten tutkimustieto voisi tavoittaa kyseisen toimijan.
Pelkkä sidosryhmien luettelo ei riitä, vaan suunnitelmassa tulee kuvata niiden yhteys tutkimukseen ja tutkimustiedon mahdolliseen hyödyntämiseen.
- Millaisia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia tutkimukseen voisi liittyä?
Kuvaa, millaisia vuorovaikutuksen tapoja tai tilanteita tutkimukseesi voisi luontevasti liittyä tutkimuksen aikana tai sen tulosten valmistuessa. Tarkoituksena on tuoda esiin ajatuksia ja mahdollisuuksia, ei laatia sitovaa toimintasuunnitelmaa.
Voit pohtia esimerkiksi, voisiko tutkimukseen liittyä
- osallistumista työpajaan, pyöreän pöydän keskusteluun tai muuhun asiantuntijatilaisuuteen
- tutkimuksen alustavien havaintojen tai tulosten käsittelyä seminaarissa, webinaarissa tai muussa tapahtumassa
- keskustelua käytännön toimijoiden kanssa tutkimuksen havainnoista ja niiden merkityksestä
- osallistumista tutkimusaiheen kannalta relevantteihin asiantuntijaverkostoihin
- asiantuntijakirjoittamista tai muuta yleistajuista viestintää
- tutkimustulosten esittelemistä organisaatioille tai ammatillisille verkostoille
- muuta tutkimusaiheeseen sopivaa vuorovaikutusta tutkimustiedon mahdollisten käyttäjien kanssa.
Hakijan ei odoteta järjestävän näitä toimenpiteitä yksin tai sopivan niistä etukäteen. Olennaista on osoittaa, että hakija on pohtinut, millaisissa yhteyksissä tutkimus voisi kohdata sen kannalta keskeisiä toimijoita ja millainen vuorovaikutus voisi tukea tutkimustiedon hyödyntämistä.
Vuorovaikutussuunnitelmassa voit tuoda esille myös aikaisempia kokemuksiasi onnistuneesta vuorovaikutuksesta tai tavoista, joilla olet saanut viestittyä tutkimustuloksista tahoille, jotka voivat tuloksista hyötyä.
- Miten osallistut tutkimusaiheesi akateemiseen keskusteluun?
Kuvaa, miten tutkimus kytkeytyy tiedeyhteisön toimintaan ja miten aiot jakaa tutkimuksen tuloksia muiden tutkijoiden kanssa.
Voit kuvata esimerkiksi
- tieteellisiä julkaisuja
- konferensseja ja tutkimuspäiviä
- tutkimusseminaareja
- tutkimusverkostoja
- kansallista tai kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
Akateeminen vuorovaikutus muodostaa oman osansa suunnitelmasta käytännön toimijoiden kanssa tehtävän vuorovaikutuksen rinnalla.
- Miten huolehdit tutkimuksen ja julkaisujen löydettävyydestä?
Kuvaa lyhyesti, miten edistät tutkimuksesi ja sen tulosten löydettävyyttä myös varsinaisen apurahakauden jälkeen.
Voit huomioida esimerkiksi
- avoimen julkaisemisen
- tutkimusjulkaisujen tallentamisen julkaisuarkistoihin
- ORCID-tunnisteen ja ajantasaiset tutkijaprofiilit
- tutkimuksen löytymisen keskeisistä hakupalveluista ja tietokannoista
- julkaisujen selkeät otsikot, tiivistelmät ja avainsanat
- pysyvien tunnisteiden, kuten DOI-tunnusten, hyödyntämisen.
Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottama tieto on löydettävissä ja hyödynnettävissä myös tutkimuksen ja apurahakauden päätyttyä.
Miten vuorovaikutussuunnitelmaa arvioidaan?
Vuorovaikutussuunnitelmassa arvioidaan erityisesti
- tutkimustiedon mahdollisten käyttötarkoitusten tunnistamista
- tutkimuksen kannalta keskeisten tiedon käyttäjien ja sidosryhmien tunnistamista
- vuorovaikutuksen ja viestinnän mahdollisuuksien tarkoituksenmukaista hahmottamista
- suunnitelman konkreettisuutta ja toteutuskelpoisuutta
- akateemisen vuorovaikutuksen huomioimista
- tutkimuksen ja julkaisujen löydettävyyden edistämistä.
Hakijan olemassa olevien verkostojen laajuutta, viestinnällistä näkyvyyttä tai esimerkiksi sosiaalisen median seuraajamääriä ei arvioida. Olennaista on tutkimuksen tavoitteisiin sopiva, perusteltu ja toteutuskelpoinen suunnitelma.
Vuorovaikutussuunnitelmaa arvioidaan suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimusasetelmaan. Huomioimme, että esimerkiksi systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa ja meta-analyyseissä tutkimustiedon hyödyntämisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet voivat poiketa empiirisestä tutkimuksesta
Yhteistyö Ami-säätiön kanssa
Mahdollinen yhteistyö Ami-säätiön kanssa on vuorovaikutussuunnitelmasta erillinen asia. Hakijan ei tarvitse suunnitella tai kuvata yhteistyötä Ami-säätiön kanssa hakemuksessa, eikä yhteistyötä säätiön kanssa arvioida osana vuorovaikutussuunnitelmaa.
Rahoituspäätöksen jälkeen Ami-säätiö voi tarjota apurahansaajille mahdollisuuksia tutkimustulosten näkyvyyden, vuorovaikutuksen ja hyödyntämisen edistämiseen. Mahdollisesta yhteistyöstä sovitaan erikseen tutkijan kanssa.
Apurahaa haetaan Ami-säätiön sähköisellä lomakkeella, joka aukeaa 1.12.2026. Valitse hakemuksella, haetko väitöskirja- vai post doc -apurahaa, ja täytä kaikki hakemuslomakkeen pakolliset kohdat.
Voit tallentaa keskeneräisen hakemuksen ja jatkaa sen täydentämistä hakuaikana. Hakemus on lähetettävä järjestelmässä hakuajan päättymiseen mennessä.
Lähetettyä hakemusta ei voi enää muokata tai täydentää. Hakija vastaa siitä, että hakemus ja kaikki pakolliset liitteet ovat mukana määräaikaan mennessä.
Kaikilta hakijoilta pyydettävät pakolliset liitteet
- tutkimussuunnitelma.
- vuorovaikutussuunnitelma.
- ansioluettelo.
Väitöskirja-apurahan hakijan liite
Hakemukseen tulee lisäksi liittää Oma Opintopolku -palvelusta ladattu liite, josta käy ilmi voimassa oleva jatko-opinto-oikeus.
Jos jatko-opinto-oikeus on ulkomaisessa yliopistossa eikä tieto ole saatavilla Oma Opintopolku -palvelussa, hakemukseen liitetään vastaava yliopiston antama todistus.
Väitöskirjatutkija voi halutessaan liittää hakemukseensa myös suosituskirjeen.
Post doc -apurahan hakijan liitteet
Post doc -vaiheen tutkijan tulee liittää tutkimussuunnitelman, vuorovaikutussuunnitelman ja ansioluettelon lisäksi kaksi suosituskirjettä tohtorin tutkinnon suorittaneilta henkilöiltä.
Näistä vähintään toisen suosituksen tulee olla yliopistoon työsuhteessa olevalta professorilta tai apulaisprofessorilta.
Suosituskirjeet ovat pakollinen osa post doc -hakemusta, ja niiden puuttuminen voi estää hakemuksen käsittelyn.
Jos tohtorintutkinto ei ole valmistunut hakuajan päättymiseen mennessä, hakemukseen tulee lisäksi liittää yliopiston allekirjoittama dokumentti, josta ilmenee väitöksen ajankohta.
Hakuprosessi ja päätökset
Hakemusten arviointi perustuu Ami-säätiön apurahaohjesäännössä määriteltyihin kriteereihin:
- tutkimusaiheen relevanttius säätiön ohjelmatyön kokonaisuuden kannalta.
- tutkimussuunnitelman laatu ja toteutuskelpoisuus-
- tutkijan vuorovaikutussuunnitelman laatu ja toteutuskelpoisuus.
Post doc -vaiheen hakemusten osalta arvioidaan lisäksi
- tutkijan kyvykkyys toteuttaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.
Säätiön apurahatoimikunta arvioi hakemukset ja tekee esityksen apurahojen saajista Ami-säätiön hallitukselle.
Ami-säätiön hallitus tekee päätökset apurahojen myöntämisestä viimeistään toukokuussa 2027.
Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostitse. Apurahansaajien nimet, tutkimusaiheet ja myönnetyt apurahat julkaistaan Ami-säätiön verkkosivuilla.
Tekoälyn käyttö hakemusten laatimisessa
Hakija voi käyttää tekoälyä hakemuksen valmistelun tukena esimerkiksi tekstin jäsentämiseen, kielenhuoltoon ja muokkaamiseen. Hakija vastaa kuitenkin kaikissa tilanteissa hakemuksen sisällöstä, tietojen oikeellisuudesta sekä siitä, että hakemus kuvaa hakijan omaa tutkimusta ja suunnitelmia. Tekoälyn avulla ei saa tuottaa virheellistä, sepitettyä tai plagioitua sisältöä.
Haluamme ilolla kertoa uutiset myönnetyistä apurahoista ja esitellä apurahansaajat verkkosivuillamme. Tämä auttaa paitsi tekemään ansiokasta tutkimusta näkyväksi, myös edistämään yhteistä tavoitettamme positiivisista muutoksista työmarkkinoilla. Ami-säätiö pyrkii edistämään myönteistä muutosta muutenkin kuin rahoittajan roolissa. Tämä tarkoittaa, että haluamme tarjota halukkaille tutkijoille mahdollisuuden tehdä kanssamme yhteistyötä, esimerkiksi julkaisemalla apurahansaajien blogikirjoituksia tai muuta viestinnällistä materiaalia. Nostamme mielellämme esille tutkijoiden muissa kanavissa julkaisemia tutkimustuloksia omassa viestinnässämme. Olemme myös innostuneita mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä säätiön tapahtumissa sekä avoimia uusille yhteistyöideoille tutkimusaiheeseen liittyen.
Kaikki viestinnällinen yhteistyö Ami-säätiön kanssa on tutkijoille täysin vapaaehtoista, eikä sen tekeminen ole edellytys apurahan saamiselle tai jatkorahoitushakemukselle. Kunnioitamme aina tutkimuksen ja tutkijoiden riippumattomuutta. Hakijoiden ei tarvitse esitellä mahdollisia yhteistyön muotoja hakemuksissa, sillä niitä ei oteta huomioon arvioinnissa. Sen sijaan hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon tutkijan vuorovaikutussuunnitelman laatu ja toteutuskelpoisuus, jotka ovat erillinen asia Ami-säätiön kanssa mahdollisesti tapahtuvasta viestinnällisestä yhteistyöstä
Toivomme, että Ami-säätiön tunnusta käytetään esimerkiksi tutkimusjulkaisuissa, muissa painotuotteissa tai verkkosivuilla. Logon voi helposti ladata graafisen ohjeiston kautta: Ami-säätiö – Graafinenohjeisto.
Apurahan maksaminen
Säätiö ei kysy hakuvaiheessa hakijan henkilötunnusta ja pankkitiliä, vaan nämä kysytään ainoastaan niiltä, joille apuraha on myönnetty. Tarkistamme apurahan saajien henkilöllisyyden ennen ensimmäisen maksuerän maksamista. Kun apurahan saaja on toimittanut tunnistetiedot säätiöön, voidaan apurahaa maksaa hakijan osoittamalle tilille. Maksu jaksotetaan kuukausittain.
Apurahan käyttö on pääsääntöisesti aloitettava viimeistään vuoden kuluessa päätöksestä. Käytön aloittamista voidaan kuitenkin hakemuksesta siirtää, jos asiasta sovitaan kirjallisesti perustellusta syystä. Aloitus on joka tapauksessa tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa päätöksestä. Siirron perusteena voi olla esimerkiksi se, että hakija on saanut toisesta rahoituslähteestä apurahan, jonka käyttö ulottuu yli vuoden päähän. Tämä voi koskea myös tilanteita, joissa toisen rahoittajan myönteinen päätös on tullut jo ennen Ami-säätiön päätöstä hakuaikana.
Työeläkevakuutusmaksut
Apurahan saaja on velvollinen selvittämään työeläkevakuuttamisen itse. Työeläkevakuutuksen perustana olevaa vuosityötuloa laskettaessa säätiö hyväksyy 20 prosentin kuluvähennykset tutkimukseen liittyvinä kuluina.
Säätiö tekee ilmoituksen apurahan maksatuksesta Melaan. Suosittelemme tutkijoille tutustumista Melan ohjeistukseen.
Työn raportointi
Henkilökohtaisen tutkimusapurahan saaja on velvollinen toimittamaan raportin tutkimustyöstään ja apurahan käytöstä säätiölle apurahakauden päätyttyä. Raportissa on esiteltävä, miten tutkimus on edennyt hakemuksessa asetettuihin suunnitelmiin nähden, tärkeimmät tulokset tähän asti, apurahan aikaiset julkaisut, konferenssi-, seminaari- ja kurssiosallistumiset sekä apurahan aikaiset tohtorintutkintoa varten tehdyt opintosuoritukset. Apurahansaajaa voidaan myös pyytää arvioimaan, miten hänen tutkimuksensa rahoittaminen on edistänyt myönteistä muutosta siinä ohjelmatyön painopisteessä, johon apuraha myönnettiin. Jatkorahoitusta ei voida myöntää ilman raporttia edellisen apurahan käytöstä. Raporttia hyödynnetään vain Ami-säätiön sisäisessä kehittämistyössä, eikä sitä luovuteta kolmansille osapuolille.
24kk kuukauden rahoituksen saaneen post doc-tutkijan on toimitettava väliraportti tutkimuksestaan 10 kuukauden kuluttua rahoituksen alkamisesta ellei toisin sovita. Hyväksytyn väliraportin jälkeen jäljellä olevat erät siirtyvät maksuun. Mikäli tutkimus ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti eikä muutoksista ole sovittu tai mikäli väliraporttia ei toimiteta, Säätiöllä on oikeus keskeyttää maksu.
Työskentely apurahakauden aikana
Henkilökohtaiset apurahat on tarkoitettu kokopäiväiseen työskentelyyn. Apurahakauden aikana voi työskennellä korkeintaan 20 prosenttia työajasta esimerkiksi opetustehtävissä tai muussa tutkimusta tukevassa työssä.
Milloin apuraha voidaan keskeyttää tai periä takaisin?
Apurahan saajan on oltava yhteydessä säätiöön, jos tutkimus ei etene hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti tai jos saaja haluaa luopua apurahasta kokonaan tai osittain. Apuraha on käytettävä siihen tarkoitukseen kuin se on myönnetty ja apurahan käytön tulee nojautua hakuvaiheessa esitettyyn tutkimussuunnitelmaan. Apuraha ei ole siirrettävissä toiselle henkilölle.
Jos apurahan käyttötarkoitus muuttuu tai tutkimussuunnitelmaan tulee muutoksia, ole niistä yhteydessä säätiöön viipymättä ja sovi asiasta kirjallisesti. Jos apurahaa on käytetty ohjeiden vastaisesti tai muutoksista ei ole sovittu kirjallisesti, voidaan maksettu apuraha periä takaisin.
Hakijan pyynnöstä apurahan maksatus voidaan keskeyttää vanhempainvapaan, pidemmän sairausloman, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun ajaksi apurahan saajan kirjallisen hakemuksen perusteella. Kokoaikaisen työsuhteen alkaminen ei ole peruste apurahan maksatuksen keskeyttämiselle. Mikäli apurahakauden aikana kuitenkin alkaa lyhytaikainen (1–2 kuukauden) kokoaikainen työsuhde yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa, voidaan apurahan maksatus poikkeuksellisesti keskeyttää tältä ajalta. Keskeytyksestä on aina sovittava kirjallisesti Ami-säätiön kanssa.
Apurahan saajan on aina mahdollisuus luopua käyttämättömistä apurahakuukausista.
Ami-säätiö ilmoittaa keskeytyksistä Melaan, mutta apurahan saaneen tutkijan kannattaa myös olla itse yhteydessä Melaan muutoksista.
Apurahoihin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Ami-säätiöön:
Henry.saarinen@ami.fi
Järjestämme myös apurahainfon Teamsin kautta 26.11.2026 klo 8.30-9.30.
Tilaa Ami-säätiön uutiskirje ja seuraa meitä LinkedInissä, jotta saat ajantasaiset tiedot tutkimusapurahoista ja tulevista hakukierroksista