Tuettu työllistäminen edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden pääsyä työelämään. IPS-malli (Sijoita ja Valmenna) on näyttöön perustuva palvelu, jonka tavoite on nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
IPS-malli on vaikuttavaksi osoitettu vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistämisessä. Nyt malliin perustuen on kehitetty Kelan ammatillisen kuntoutuksen Työhönvalmennus, joka on tarkoitettu laajemmalle kohdejoukolle henkilöitä. Tutustu IPS-malliin tästä: IPS-työhönvalmennus – THL.
Kelan Työhönvalmennus – työelämään kiinnittymättömille nuorille ja aikuisille
Kelan Työhönvalmennus (Työhönvalmennus | Henkilöasiakkaat | Kela) edellyttää työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Kuntoutukseen hakemisessa tarvitaan lääkärinlausunto, mutta nuori 16−29-vuotias voi päästä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen myös ilman diagnoosia.
Kelan Työhönvalmennuksessa henkilö saa yksilöllistä tukea työnhakuun ja työpaikalla työskentelyyn; lisäksi keskeistä on asiakkaan verkostoon kuuluvien ammattilaisten kanssa työskentely sekä yhteistyö työnantajan kanssa.
Työnteko ja kuntoutuminen kulkevat rinnakkain
Työhönvalmennuksessa työ ei ole ’palkinto’ kuntoutuksen jälkeen, vaan on osa itse kuntoutusta ja kuntoutumista. Tämä asettaa työpaikalle ja esihenkilölle uudenlaisen, mutta samalla erittäin vaikuttavan roolin työkyvyn johtamisessa.
Työkyky ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se rakentuu työn, terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen ja työympäristön vuorovaikutuksesta. Kun työkyky on heikentynyt tai haavoittuva, ratkaiseva merkitys on sillä, miten työpaikalla suhtaudutaan työn tekemiseen ja tuen tarpeeseen.
Esihenkilö ja työpaikka mahdollistavat työhön kiinnittymisen
Kelan Työhönvalmennuksessa työpaikka ei toimi pelkästään työn suorittamisen ympäristönä, sillä se on myös aktiivinen osa kuntoutusprosessia. Työpaikan asenne ja toimintatavat vaikuttavat suoraan siihen, miten työntekijä pystyy kehittymään työssä, hyödyntämään omia voimavarojaan ja edistymään kuntoutumisessaan.
Esihenkilö on valmennettavan työarjen avainhenkilö. Hänen tehtävänsä ei ole toimia kuntoutuksen asiantuntijana, vaan luoda puitteet, joissa työn tekeminen on mahdollista ja turvallista.
Työkyvyn tukeminen on yhteinen etu
Työkyky ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee elämäntilanteiden, voimavarojen ja kuormituksen mukaan. Kun työpaikalla ymmärretään se, että kuntoutuminen ja työnteko tapahtuvat samanaikaisesti, voidaan ehkäistä henkilön työkyvyn liiallista kuormittumista ja tukea pitkäjänteistä työssä pysymistä.
Työhönvalmennuksessa yhteistyö esihenkilön, valmennettavan ja valmentajan välillä on olennaista. IPS-mallin ytimessä on ajatus osallisuudesta ja merkityksellisestä työstä. Kun esihenkilö ja työpaikka ottavat aktiivisen roolin työkyvyn tukemisessa, kuntoutus ei ole erillinen prosessi, vaan luonteva osa työarkea.
Uusi tutkimus tuottaa tuoretta tietoa esihenkilön roolista kuntoutuksen kumppanina
’Palkkatyöhön Kelan Työhönvalmennuksella – esihenkilön ja valmennettavan näkökulmat’ on monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen implementaatiotutkimus. Kelan tutkimusyksikön toteuttama tutkimus on juuri käynnistynyt ja tuloksia raportoidaan ensi vuonna. Siinä kerätään sekä kysely- että haastatteluaineistoja; eri aineistoja ja näkökulmia yhdistämällä on tarkoitus tavoittaa syvällinen ja kokonaisvaltainen kuva tutkittavasta ilmiöstä.
Ami-säätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen Työhönvalmennuksen toimivuutta erityisesti pääkaupunkiseudun työpaikkojen näkökulmasta (Lue lisää: IPS-malli osaksi ammatillista kuntoutusta). Se on osa laajempaa Muutos 4-hankkeen Työhönvalmennuksen tutkimuskokonaisuutta (https://tietotarjotin.fi/tutkimushanke/1190613/tyohonvalmennuksen-tutkimus).
Tutkimus tuottaa soveltamiskelpoista tietoa, jolla voidaan vahvistaa erityisesti työpaikan ja esihenkilötyön edellytyksiä tuetussa työllistymisessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Tietoa voivat hyödyntää niin kunnat, hyvinvointialueet, kolmas sektori kuin työnantajat toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.