– Nuoret haluavat ja hakevat työelämään. Ongelmaksi muodostuukin se, että nuorten työpanoksella ei ole pysyvämpää käyttöä työmarkkinoilla. Nuorten itsensä tulkitsemana aktivointipolitiikka on johtanut siihen, että nuoret saavat työharjoittelu- ja kokeilupaikkoja sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, mutta työnantajat eivät ota heitä pidempiin tai pysyviin työsuhteisiin, kertoo Spring House:n työkykyvalmentaja Alexandra Malanin.
Spring House Oy:n yhteistyössä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa toteuttamassa hankkeessa pyritään parantamaan nuorten asemaa työmarkkinoilla pilotoimalla Individual Placement and Support– eli IPS-työhönvalmennuksen mallia. IPS-malli tuottaa hyviä työllistymistuloksia ja se perustuu monipuoliseen tutkimusnäyttöön. Alun perin mielenterveyspotilaille kehitettyä mallia on pilotoitu kansainvälisesti myös muille haavoittuvassa asemassa oleville kohderyhmille, kuten NEET-nuorille ja tulokset ovat olleet lupaavia. Vaikka Suomessa IPS-toimintamallia ei ole sovellettu NEET-nuorille, Spring Housella on kuuden vuoden kokemus IPS-mallin testaamisesta muiden kohderyhmien kanssa.
– Työskentelyn keskiössä on yksilöllinen tuki sekä toivon ja mahdollisuuksien konkretisoiminen yhdessä nuoren kanssa. Mallin perusajatuksena on usko nuoren kykyyn ja oikeuteen löytää tiensä työelämään tai koulutukseen, haasteista riippumatta, täydentää Alexandra Malanin.
Työkykyvalmentaja, Spring House Oy.
Pilotissa katse on jo hankkeen jälkeisessä ajassa
IPS-Työhönvalmennus pääkaupunkiseudun NEET-nuorten työllistymisen ja opintopolkujen tukena -hankkeessa kohderyhmänä ovat enintään 29-vuotiaat nuoret, jotka saavutetaan Ohjaamoiden kautta tai jotka ovat juuri ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Tavoitteena on, että hankkeeseen ohjattavista NEET-nuorista 50 % joko työllistyy tai ottaa opiskelupaikan vastaan. Hankkeessa varmistetaan kiinnittyminen työ- tai opintopaikkaan, jotta hankkeen vaikutukset ovat kestäviä.
– Hanke on kehittämishanke, jonka painopiste on laadullisessa vaikuttavuudessa. Vaikka kohderyhmä on pieni, n. 20 nuorta, hankkeen tuottama tieto ja toimintamallit ovat yleistettävissä ja arvokkaita nuorisotyöttömyyden vähentämisen kannalta, sanoo Spring House:n kuntoutuspäällikkö Piia Kratsch.
Tavoitteena on myös lisätä tietopohjaa IPS-toimintamallin soveltuvuudesta NEET-nuorille. Tästä tiedosta hyötyvät Helsingin työllisyyspalveluiden lisäksi laajemmin myös muut työllisyysalueet ja toimijat, kun hankkeessa kootaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.
Helsingin työllisyyspalvelut saavat hanketyöskentelystä myös uutta IPS-malliin liittyvää osaamista NEET-nuorten palveluiden kontekstissa. Tietopohjan ja osaamisen lisääminen sekä yhteistyö Helsingin työllisyyspalveluiden kanssa varmistavat hankkeen tulosten juurruttamisen ja hyödyntämisen pääkaupunkiseudun nuorten työllisyyspalveluiden kehittämisessä. Hankkeen tulokset kiinnittyvät myös osaksi laajempaa NEET-nuorten hyvinvointia, työllistymistä ja opintoihin pääsyn edistämisen kokonaisuutta, johon Helsingin työllisyyspalvelut on sitoutunut Coimpact-yhteenliittymän kanssa.
Hankkeen toteuttaa Spring House Oy yhteistyössä Helsingin työllisyyspalveluiden kanssa ja tuloksia odotetaan syksyllä 2026.
Ami-säätiön ohjelmatyön kokonaisuudessa hanke liittyy Monimuotoisuus -painopisteeseen ja siihen liittyvään konkreettiseen muutostavoitteeseen ”Työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten työ- ja koulutuspolut vahvistuvat”. Painopisteisiin voit tutustua tarkemmin täällä: Painopisteet – Ami-säätiö
Hankkeesta muualla
Spring Housen IPS-valmennuspilotti NEET-nuorille pääkaupunkiseudulla
Suomen NEET-nuorten hälyttävä tilanne – IPS-pilotti ratkaisuna
Takaisin hanke-esittelysivulle