Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa. Politiikkamuutoksen myötä kunnat pystyvät järjestämään työvoimapalveluita sekä kohdentamaan niihin liittyviä resursseja entistä ketterämmin tutkittuun tietoon perustuen.
Työvoimapalveluita voidaan parhaimmillaan kehittää niin, että tehdyt muutokset säästävät resursseja samaan aikaan parantaen työnhakijoiden hyvinvointia. Laadukkaasti tuotetun tutkitun tiedon valossa ihmiset voidaan ohjata paremmin heitä hyödyttäviin palveluihin, mikä lisää työllistymistä tai haluttaessa mahdollistaa säästöjen tekemisen heikentämättä työllistymistä.
– Valtion kunnille asettama kannustinjärjestelmä kannustaa voimakkaasti työllisyyteen. Tästä syystä erilaisten muutosten vaikuttavuuden arviointi on entistä tärkeämpää paikallisella tasolla, jotta on mahdollista tietää millaiset muutokset lisäävät työllistymistä, kommentoi tutkimuksen merkitystä Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Yksi merkittävimmistä asioista, jota kunnat pystyvät toiminnassaan säätämään on se, kuinka monta asiakasta yksittäisen vastuuasiantuntijan asiakassalkussa on. Henkilöstömitoituksella on merkittävä vaikutus työttömyyden hoidon kokonaiskustannuksiin. Tutkimushankkeen ensimmäisessä osassa tutkitaan sitä, onko asiakkaiden määrällä virkailijaa kohden merkitystä työnhakijan työllistymiselle ja palveluihin ohjaukselle. Näin asiakassalkkujen optimaalista kokoa voidaan arvioida palveluiden tehokkuuden näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa pyritään myös arvioimaan erilaisten aktivointipalveluiden vaikuttavuutta hyödyntämällä variaatiota eri virkailijoiden alttiudessa ohjata tiettyihin palveluihin.
Hankkeen toisessa osassa arvioidaan TE-uudistuksen vaikutuksia, sillä uudet työllisyysalueet ovat vasta aloittaneet ja tässä vaiheessa on vielä avoin kysymys, lisääkö työvoimapalveluiden alueellistaminen työllisyyttä vai ei.
Hanketiimin kuuluvat Jeremias Niemisen lisäksi tutkimusohjaaja Hannu Karhunen ja johtava tutkija Ohto Kanninen.
Tutkimustieto tukee uusien työllisyysalueiden ja niitä arvioivan KEHA-keskuksen työtä
Hanketta on valmisteltu käymällä keskusteluja esimerkiksi Helsingin kaupungin työvoimapalveluiden sekä KEHA-keskuksen eli ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen kanssa. LABORE:n tutkimushanke liittyy KEHA-keskuksen tehtäviin, sillä uusien työllisyysalueiden aloitettua toimintansa KEHA-keskus vastaa työvoimapalveluiden tuloksellisuuden valtakunnallisesta ja alueellisesta seurannasta ja arvioinnista.
Kuten Nieminen tuo esiin, työllisyyspalveluita järjestäviä ja arvioivia tahoja hyödyntävä tutkimus liittyy useampaankin Ami-säätiön painopisteeseen:
– Hanke tukee suoraan osaamista ja kohtaannossa onnistumisen teemaa, sillä nämä ovat työvoimapalveluja koskevan tutkimuksen ydinkysymyksiä. Tutkimme monien asioiden työllisyysvaikutuksia, mm. vastuuasiantuntijoiden asiakassalkkujen koon vaikutusta, eri aktivointipalvelujen vaikutuksia sekä TE-uudistuksen vaikutuksia työllisyyteen. Myös monimuotoisuus työmarkkinoilla on teema johon tutkimuksemme vastaa, sillä tutkimme vaikutuksia erikseen erilaisille työntekijäryhmille. Tutkimuksemme voi esimerkiksi vastata siihen, mitkä ryhmät hyötyisivät eniten vastuuasiantuntijoiden asiakasmäärän pienenemisestä.
Hankkeen toteuttaa Työn ja talouden tutkimus LABORE ja tuloksia odotetaan syksyllä 2027.
Takaisin hanke-esittelysivulle