Helsingissä NEET-tilanteessa olevien nuorten määrä (10–12 % kaikista 15–24 -vuotiaista nuorista, Ami-säätiön oma tiedontuotanto) on korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Viime vuosina suomalaisia nuoria on ollut NEET-tilanteessa keskimäärin yhdeksän prosenttia ikäluokasta (mm. Valtiontalouden tarkastusvirasto 1/2025). Helsinki myös poikkeaa kaupunkina muista Suomen kunnista ikärakenteeltaan, väestöpohjaltaan ja toimintaympäristöltään.
Pääkaupunki on oma ekosysteeminsä, jossa on nuorille ja nuorille aikuisille tarjolla arviolta noin 300 erilaista palvelua. Osa on julkisesti järjestettyjä ja rahoitettuja, osa puolestaan yksityisiä. Osa palveluista toimii vuosittaisella suhteellisen säännöllisellä rahoituksella, osa puolestaan hankemuotoisesti.
– Syrjäytymisen ehkäisyssä kyse ei koskaan ole yksittäisistä palveluista tai etuuksista, vaan kokonaisuuksista. Nuorten palvelujärjestelmän osia ei voi erottaa toisistaan ja arvioida erillään ilman, että se vaikuttaa lopputuloksen uskottavuuteen. Kokonaisuutta ei kukaan erikseen johda, mutta siitä kuitenkin vastaa julkinen toimija, joten se todella voi hyötyä tällaisesta tilannekuvasta, toteaa Into ry:n toiminnanjohtaja Timo Kontio.
Helsingin NEET-nuorten palvelujärjestelmän kartoitukselle on erityinen tarve, kun muutokset haastavat alueen työllisyystoimijoiden välistä yhteistyötä. Into ry:n edustamat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset ovat pitkään raportoineet monialaisen yhteistyön rapautumisesta valtionhallinnon säästöjen, hyvinvointialueiden aloittamisen sekä TE25-uudistuksen jälkeen. Into ry:n toimikentällä työskentelee ympäri Suomen noin 2000 ammattilaista päivittäin nuorten rinnalla ohjaten ja tukien. Etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajavalmentajien positio palvelujärjestelmässä on poikkeuksellisen laajanäköinen, koska toimintaan osallistuvien nuorten tuen tarpeet ovat todella monipuolisia.
Palvelukokonaisuuden nykytilan kartoittaminen kytkeytyy osaksi laajempaa kehittämistyötä
NEETHelsinki -hankkeen avulla kartoitetaan Helsingin NEET-nuorten palvelujen ekosysteemin nykytilanne, tunnistetaan toimivimmat käytännöt sekä todennäköisimmät puutteet palveluissa edistäen toimijoiden välistä yhteistyötä. Hanke kehittää mahdollisuuksia ennakointiin ja yhteistyöhön, kuullen arjessa ammattilaisia sekä nuoria. Näin palveluekosysteemi voi reagoida joustavammin ja tehokkaammin nuorten tarpeisiin. Hankkeen ensisijainen kohde on Helsinki, mutta vertailun, vertaisoppimisen ja viestinnän kautta jaetaan tietoa ja vaihdetaan kokemuksia myös koko pääkaupunkiseudun kesken. Helsinki on tapauksena poikkeuksellinen ja inspiroiva, koska se on samaan aikaan kaupunki, työllisyysalue ja hyvinvointialue.
Palveluiden oikea-aikaisuus ja onnistuneet polutukset lisäävät myös kustannustehokkuutta, monialaisen toiminnan sujuvuutta sekä ekosysteemin pitkän aikavälin kehitystä. Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio huomauttaa, että hankkeen tuloksia hyödynnetään myös osana laajempaa kehittämistyötä:
– Hanke sitoutuu valtakunnallisen Nuorten palvelujärjestelmä 2050–konsortion toimintaan. Konsortio tuottaa nuorten palvelujärjestelmän tulevaisuusvisiota. Nyt haettava hanke on erityisen kiinnostava Ami-säätiön tavoitteiden ja nykyisten painopistealueiden kannalta, koska se pyrkii parantamaan NEET-tilanteessa olevien nuorten elämää systeemitasolla ja pitkällä aikavälillä.
Hankkeen toteuttaa Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry ja selvitystyön toteuttaa Owal Group Oy. Hankkeen yhteistyökumppanina toimivat Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja työllisyyspalvelut. Tuloksia odotetaan 2025–2026 vuodenvaihteessa.
Takaisin hanke-esittelysivulle