2020-luku on tuonut pandemian, sodan ja heikentyneiden talousnäkymien myötä epävarmuutta suomalaiseen työelämään ja koetellut työntekijöiden hyvinvointia ja tulevaisuususkoa. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? – tutkimusten mukaan 25 % työssäkäyvistä kokee yksinäisyyttä ja saman verran kärsii työuupumusoireista. Erityisen lujilla ovat olleet alle 36-vuotiaiden sekä esihenkilöiden/johtajien työhyvinvointi. Tämä muodostaa merkittävän uhan yritysten toimintakyvylle ja menestykselle.
– Työpaikoilta saamme toistuvasti viestejä huolesta nuorten työhyvinvoinnista. Suurta huolta on myös siitä, kuinka esihenkilöt jaksavat työssään ja kuinka näyttää siltä, että vastuullisiin esihenkilötehtäviin ei enää tahdota löytää riittävästi halukkaita, pohtii Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Toivo, tarkoitus, toimijuus, työn voimavarat, työn imu ja työkyky – Kohti kestävää hyvinvointia ja menestystä -tutkimushankkeen tavoitteena on edistää hankkeeseen osallistuvien pääkaupunkiseudun ja muualla toimivien työpaikkojen menestystä vahvistamalla työntekijöiden kestävää hyvinvointia, terveyttä ja uudistavaa työtoimintaa.
– Hankkeessa luomme osallistuville työpaikoille toivon ja yhteisen tarkoituksen voimaannuttavia näkymiä ja keinoja niiden edistämiseksi monien epävarmuuksien työelämässä ja maailmassa. Hyvinvointia ei rakenneta vain ongelmia poistamalla vaan myös vahvistamalla hyvää työpaikoilla, Hakanen toteaa.
Riippumatta toimialasta Suomessa on iso tarve myönteisten mahdollisuuksien ja jo olemassa olevien voimavarojen esiin nostamiselle. Hankkeen avulla tähdätään sellaiseen työelämäpuhemuutokseen, jossa monien epäkohtien rinnalla ja välillä jopa sijasta puhutaan mahdollisuuksista ja siitä, mikä jo on kestävästi hyvää työpaikoilla ja työntekijöissä ja miten näitä on mahdollista yhdessä edelleen edistää.
Ohjaavana ajatuksena työhyvinvoinnin ”kuusi T:tä”
Voimavaroja tuodaan esiin lisäämällä ymmärrystä hankkeen nimeen sisältyvistä työhyvinvoinnin ”kuudesta T:stä”: toivosta, tarkoituksesta, työn voimavaroista, toimijuudesta, työn imusta ja moniulotteisesta työkyvystä. Hankkeessa selvitetään pitkittäistutkimuksen mahdollistamin keinoin näitä myönteisiä voimavaroja ennustavia tekijöitä, niiden keskinäisiä ajallisia yhteyksiä ja seurauksia sekä työntekijöillä että esihenkilöillä/johtajilla. Lisäksi selvitetään huolestuttavan yleisiltä kielteisiltä hyvinvointikokemuksilta – yksinäisyydeltä ja työuupumukselta – suojaavia voimavaratekijöitä työssä, työntekijöissä ja työpaikoilla.
Osallistuvat työpaikat saavat muun muassa tarkennetut omaa henkilöstöä koskevat tulokset tärkeimmistä työn imua ja toivoa ennustavista tekijöistä sekä vertailutiedon muiden hankkeeseen osallistuvien työpaikkojen yhteiseen keskiarvoon nähden ja eri työhyvinvoinnin kokemusten osalta suhteessa suomalaiseen työväestöön yleensä. Hankkeessa myös validoidaan uusi moniulotteisen työkyvyn arviointimenetelmä ja selvitetään konkreettisia, toivoa ja tulevaisuususkoa nostattaneita käytäntöjä, joita julkaistaan ja jaetaan sovellettaviksi laajaan käyttöön. Aihetta koskevalle tutkimustiedolle on selvästi kysyntää, kuten käy ilmi Hakasen avatessa hankkeen taustoja:
– Tutkittavista teemoista saamme säännöllisesti koulutus- ja haastattelupyyntöjä. Idea toivosta keskeisenä tutkimuskäsitteenä syntyi nimenomaan sitä kautta, että aiheesta on pyydetty viimeisen vuoden aikana useita luentoja, etupäässä pääkaupunkiseudun työpaikoilta.
Hankkeessa opittua hyödynnetään laajemmin työelämän kehittämisessä viestimällä tuloksista päättäjille, työpaikoille ja työelämän kehittäjille sekä työpaikkakoulutusten keinoin pitkälläkin aikavälillä.
Hankkeen toteuttaa Työterveyslaitos ja tuloksia odotetaan keväällä 2028.
Lue Työterveyslaitoiksen artikkeli hankkeesta: Toivo on työelämässä voimavara, joka saa meidät toimimaan | Työterveyslaitos
Hanketiimiin kuuluu tutkimusprofessori Jari Hakasen lisäksi tutkija Jie Li ja erikoistutkija Janne Kaltiainen.
